Elikkäs ongelmana on tyttöystäväni koira, kun olemme ulkona ja tyttöystäväni taluttaa koiraa ja kun lähden pois koiran viereltä, koira alkaa hysteerisenä vinkuun ja uliseen mun perääni ja repii todella kovaa samalla perääni, mistä tämä voisi johtua ja mitä vois tehdä asialle? Olen koiralle kuin jumala ja koko ajan on minun perääni ja koiranomistajan perään ei oikeestaan ollenkaan, jos olemme molemmat ulkona ja koira vapaana, koira tulee ja seuraa vain mua ja ei mene omistajan perään millään.
Koira vinkuu ja ulisee perääni
...............
53469
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
..., että koira kokee sinun kanssasi olon palkitsevammksi jotenkin. Joko sinä annat sille enemmän jotain sen kaipaamaa ja oikealla tavalla, huomiota, leikkiä, oikeanlaisia rapsutuksia tai sitten se kokee, että sen perustarpeet on tyydytetty paremmin sinun kanssasi, eli olet turvallisempi (johdonmukaisempi), annat suuremman ruokannoksen tms.
En ymmärrä miksi asialle pitäisi tehdä jotain. Sinä oelt se tyyppi jonka kanssa koira kokee palkitsevammaksi olla. Ei se silti varmaan omistajaansakaan hylkäisi, sillä on hänelläkin varmasti jokin rooli sen elämässä.
Esimerkki omista koiristani. Anoppini ja appini syöttävät koiria aivan tajuttomasti, anoppilassa koirat saavat istua ruokapöydässä ja kahvilla niille on omat paikkansa ja niitä syötetään pullalla aktiivisesti. Aina kun olemme anoppilassa, niin koirat tietenkin tottelevat vain anoppia ja appea, niiden kontaktin saaminen meihin (omistajiin) on pirun vaikeaa, lisäksi vielä jos yritämme korottaa ääntä, että koirat menisivät esimerkiksi edes välillä ruokapöydän luota pois, appiukko hyvittelee sitä koirille ja käskee meidän pitää suumme kiinni. Kuitenkin tämä on osattu laittaa omaan merkitykseensä, se ei vaikuta mitenkään meidän normaaliin elämään kotona tai muualla. Se on vain tietty tilannesidonnainen rooli, tyyppejä, jotka ovat koiran mielestä aivan uskomattoman loistavia. Useinkaan koiran kasvattaneet ihmiset, eli ne jotka joutuvat myös rajoittamaan koiran älytöntä itsensä miellyttämisen halua eivät ole niitä tyyppejä, jotka ovat koiran mielestä aivan ylivertoja. Eli on ihan normaali vanhemmat vastaan isovanhemmat asetelma, isovanhemmat lellii, mutta vanhemmat on ne merkityksellisimmät kuitenkin loppupelissä.
Tyttöystäväsi voisi ottaa mukaan makupalan (semmosen, mistä koira todella pitää) aina kun ulkoilutatte koiraa. Sitten kun lähdet, hän kiinnittää makupalalla koiran huomion itseensä. Kun koira pitää katsekontakin käteen ja rauhoittuu, tyttöystäväsi voi antaa tälle herkun. Makupaloja siis kehiin vain.
Joo vois olla joku noista, annan vain rapsutuksia ja leikin sen kanssa, muut asiat hoitaa omistaja. Yhteisistä lenkeistä tapaa tulla ikäviä koska kun mä olen mukana, koira "sekoo" hihnassa ja repii ja on häirikkö ja kun loittonen porukasta, se ulisee kuin tapettava sika. Noutoreenit ja näyttelyt menee mönkään, jos olen mukana, koira haluu vain mun mukaan. Kokeiltiin sitä, että mä talutan koiraa ja omistaja jättäyty taakse, ei kertaakaan kattonu taakse ja jos tehään toisinpäin, koira ei halua mennä eteenpäin ja koko ajan kattoo mihin mä jäin...
Koira siis huutaa kuin syötävä, jos sinä kävelet poispäin? Ja sinä oletettavasti menet koiran luokse takaisin, tai omistaja päästää koiran luoksesi, jotta lopettaa huutamisen?
Ottaako koira omistajaltaan makupaloja? Kuunteleeko koira normaalisti omistajaansa? Miten koira käyttäytyy omistajansa kanssa kaksistaan, ilman sinua? Onko se silloin normaalisti?
Kuinka paljon itse annat huomiota koiralle kun tapaat sitä? Menetkö heti rapsuttelemaan koiraa ovelle tultuasi tai innostatko sitä muuten mitenkään erityisesti tavattaessa? Oletko sinä kokeillut treenata koiran kanssa mitään? Voisitte kokeilla (sinä ja koira) treenata paikallaan pysymistä, jossa sinä loittonet ja koiran tulee pysyä paikoillaan eikä rynnätä perääsi..tällöin koira myös tajuaa, että sinä tulet kyllä takaisinkin kunhan koira istuu nätisti paikallaan.
Olen vähän sitä mieltä, että okei, koira ilmeisesti pitää sinun seurastasi, mutta olette ajan myötä vahvistaneet tuota huutamista ja ulinaa antamalla aina koiran tahdolle periksi. Koira tietää, että mitä kovemmin se huutaa, niin nopeammin se pääsee luoksesi. Ehkä voisitte kokeilla sellaista treeniä, jossa omistaja ei missään nimessä päästä koiraa sinun tykö, jos se pitää ääntä. Vasta kun koira hiljenee (edes sekunniksi) omistaja päästää sen luoksesi. Tällöin koira oppii että huutamalla ei saa sitä mitä haluaa, mutta hiljaisena pääsee kivan tyypin luokse.
En mene ikinä takaisin sen takia ku koira huutaa ja jos menen, menen muina miehinä enkä kato koiran päälle ja omistaja ei päästä koiraa mun luokse päästämällä esim hihnasta. Koira tottelee omistajaansa hyvin kun ovat yksin. Kun menen tyttöystäni luokse, en tervehdi koiraa vaikka se super intona tuo heti leluja ja häntä vispaa, sitten vasta tervehdin ja pyydän luokse kun koira rauhottunu, silloin se menee napsautuksesta heti makuulle ja rapsutan sitä. oon kokeillu makupalalla ulkona, se näkee makupalan ja pyydän sivulle, ja se tulee heti ja sanon odota, kyl se odottaa eikä ulise mutta sitten kun se on hihnassa ja kävelemme kaikki kolme ja lähden, huh mikä meteli