Miten voi erottaa orsivesilähteen pohjavesilähteestä?
On harjun/selänteen reunalla useampia painaumia ja veden virtausta, puroakin joissain. Varmaan ihan valumavesikuoppiakin on jotka kuivahtavat kuivana kesänä. Yhtä lähdettä on kaivomaiseksi laudoitettu varmaan ainakin joskus 100v sitten, vieressä betonirengas joka on uudempi, se on edelleen täynnä vettä ja kaikkea metsän maatumaa.Käyttämättömänä, hoitamattomana tod. likaisen oloinen. Valitettavasti ei ole tietoa itselläni näiden historiasta.
Mistä voisin selvittää veden kelpoisuuden esim. juomavedeksi, ja onkohan siis pohja- vai orsivettä?
Kelpaako orsivesi yleisesti edes saunan pesuvetenä taikka talousvetenä.. entä juomavedeksi?
Mikä taho tuon voisi testata, ja onkohan kallista?
On harjun/selänteen reunalla useampia painaumia ja veden virtausta, puroakin joissain. Varmaan ihan valumavesikuoppiakin on jotka kuivahtavat kuivana kesänä. Yhtä lähdettä on kaivomaiseksi laudoitettu varmaan ainakin joskus 100v sitten, vieressä betonirengas joka on uudempi, se on edelleen täynnä vettä ja kaikkea metsän maatumaa.Käyttämättömänä, hoitamattomana tod. likaisen oloinen. Valitettavasti ei ole tietoa itselläni näiden historiasta.
Mistä voisin selvittää veden kelpoisuuden esim. juomavedeksi, ja onkohan siis pohja- vai orsivettä?
Kelpaako orsivesi yleisesti edes saunan pesuvetenä taikka talousvetenä.. entä juomavedeksi?
Mikä taho tuon voisi testata, ja onkohan kallista?
Vastaukset 3
Vanhimmat
"Orsivesi on varsinaisen pohjaveden yläpuolisten tiiviiden kerrostumien päälle keräytynyttä vettä..." jne. Lisäksi kerrot erilaisista veden purkautumis- tai kertymispaikoista ja vedenottopaikkojen puhtaudesta, joten olet ilmeisesti maastotyösi ja googlaukseti tehnyt ja olet tosissasi perehtymässä talousveden saantiin.
1) Pohjavesi tulisi siis syvemmistä maakerroksista, ja olisi alkuaan vailla - jos ei kummutessaan sekoitu pintavesiin - orgaanisia jäämiä ja organismeja. Sen käyttöminaisuuksiin vaikuttaisi ainakin rauta- ja mangaanipitoisuus. Helppoa labralle. 2) Orsivesi tulisi siis lähempää pintaa olevista maakerroksista, ja voisi siis sisältää humustakin, mutta ei ilmeisesti eläviä organismeja - tämäkin on peruslabraa. 3) Pintavesissä olisi sitten kaikkea mahdollista elävää organismia, pahimpana suuolistoperäiset e-kolibakteerit, orgaanisia mätänemis- ja liukenemistuotteita, ravinteita jne.
Kuvaamissasi purkautumispaikoissa, kuten hoitamattomassa vedenottokuopassa nämä voivat olla suloisesti sekaisin? Sinun pitäisi siis päästä vähän syvemmälle, pintavaikutuksista ja pintavesistä puhtaaseen purkautumistasoon ja saada siitä näyte ja viedä se vesilaboratorioon analysoitavaksi eriasteista kotitalouskäyttöä varten. Vaatii siis lapiotyötä tai jonkinlaisen siiviläputken lyömistä maahan (esim. Bauhausista jollakin kympillä... ) Maaseudulla tämmöisen labran olen löytänyt isomman kunnan terveyskeskuksen labran yhteydestä. Sieltä sai halutessaan näytepullon ja ohjeet. Sopimalla testin laajuuden pystyi vaikuttamaan myös kustannukseen. Kymmenkunta vuotta sitten se oli alle sadan euron, ja tutkimus todella kannatti tehdä: "ei kelvollista ruokavedeksi: e-kolia, rautaa, mangaania, jne ..."
Kiitoksia loistavasta, selkeästä ja kattavasta vastauksestasi.
Olen tosiaan koittanut googlata kaikilla mahdollisilla hakusanoilla enemmän tietoa asiasta. Tämä sinun vastauksesi oli todellakin kullan arvoinen!
Kiitokset!
Vesianalyysissä saadaan selville hyvin monenlaisia veden käyttökelpoisuuteen vaikuttavia ominaisuuksia. Ja epäpuhtaudet ovat vähän erilailla puhdistettavissa erilaisin suodatus- ja saostusmetelmin. Yllä mainituista rauta ei ole terveydelle haitallista, mutta tunnetusti sakkautuu putkistoihin ja värjää astioita ja maistuukin. Värjää myös pyykkejä. Mangaani on se "maanhaju" vedessä joka tekee vedestä epämiellyttävää juomavetenä ja haiseehan se saunavedessäkin. Humus värjää ja sakkautuu ja on erinomaisen vaikeaa puhdistaa pois vedestä. Terveydelle haitallisia ruokavedessä ovat erityisesti e-kolibakteerit, joita ei näytteessä saa olla yhtään jotta vesi kelpaisi keittämättä ruokavedeksi.
Jos vesi tulee kivennäismaakerrosten läpi suodattumalla kaivoon tai ottoputkeen, niin kyllä se saunaan ja tiskaamiseen kelpaa, keittämällä ja keittämättä. Epätoivotut ominaisuudet tulevat pesuvesissä esille lähinnä värjäävyytenä ja hajuna tai "kovuutena", mutta terveydellisiä haittoja ei helpolla tulle. Ruokaveden vaatimukset ovat sitten ne kaikkein vaativimmat kun ei saa olla makua, ei hajua eikä tiettyjä organismeja.
Voisi veikata että kysyjä saa ainakin hyvän saunavesikaivon kun tekee sitä vanhasta vedenottopaikasta kunnollisen rengaskaivon, jossa oikeiden ruokavesikaivonrenkaiden valinnalla (renkaiden materiaaleissa, renkaiden muotoilussa ja asennuksessa sekä niiden käsittelyssä on eroa likavesikaivonrenkaisiin), puhtaalla käsittelyllä (huom. ei maatalouskoneita ja navettasaappaita) ja ylimpien renkaiden välisellä tiivistyksellä (silikonia, kumia muttei pikeä tai muita tervapohjaisia, ...) kannella ja ilmanvaihdolla sekä lähiympäristön muotoilulla (muovia, savea, kumpua...) saadaan pintavedet pidettyä poissa. Kun pintavedet pysyy poissa niin hyvin suurella todennäköisyydellä saa myös ruokavesikaivon ilman terveyshaittoja. Maku- ja esteettisyysominaisuudet ovat sitten onnessaan, mutta niihinkin löytyy apua suodattimista.
--- ympäristöministeriö/ympäristökeskus on tuottanut nettiin infoa kaivosta, mm. kaivo-oppaan --