Opiskelijabileistä

on se, kuinka tämä poisjäänti vaikuttaa sinuun henkilökohtaisest. Eli totta kai pystyt tutustumaan porukkaan myöhemminkin, kuin pelkästään ensimmäisissä opiskelijabileissä, mutta se edellyttää sitä, että menet sitten myöhemmin niihin bileisiin. Itsellä nämä jäivät väliin ja kynnys osallistua niihin jatkossa kasvoi kasvamistaan, kun tuntui, että siellä on jo tietty sisäpiiri olemassa. Ja siitä kehkeytyi käytännössä kolmen vuoden erakoituminen, jonka jälkeen vasta sain itseäni niskasta kiinni ja palattua koulun penkille ja tutustuttua ihmisiin. Noh ehkä tuossa oli taustalla jotain muitakin syitä, kuin ensimmäisistä bileistä pois jättäytyminen, mutta joka tapauksessa, jos on taipumusta ujouteen ja huonoon itsetuntoon, niin ehdottomasti niin ajoissa bileisiin kuin mahdollista.

Ryhmätyöt, ruokala.. kyllä siellä koulunpenkilläkin tutustuu. Ei kannata osallistua bileisiin mielestäni väkisin. Etsi itsellesi mukavin tapa tutustua. Minä ainakin olen tutustunut ihan koulussa. Suuta vain auki reippaasti ja tarvittaessa alkuun pientä seuraan "tunkeutumista", niin se siitä lähtee. Ei ressiä.. ihmisiä me kaikki vain ollaan ja on paljon muitakin, jotka eivät viinanhuuruisista bileistä innostu. Harva siitä suuttuu, jos joku koulussa tulee lähelle ja sanoo, että terve. Ensimmäisinä koulupäivinä varmasti suurin osa suorastaan toivoo, että joku tulisi juttelemaan. Se osoittaa vahvuutta, kun uskaltaa avata suunsa.. moni ei siihen kykene ja tarvitsee niitä rohkaisuryyppyjä, jolloin bileet ovat ainoa paikka luoda kontakteja.

pelkään ehkä eniten koko opiskelussa. Olosuhteiden pakosta en pääse muuttamaan opiskelupaikkakunnalle kuin ehkä vasta joulun tienoilla. Viimeiset kulkuyhteydet menee kymmenen, yhdentoista aikoihin, eli eipä paljoa biletetä ennen noita:D Tosin, saan ehkä sponssia hotelliin tms. muutamina kertoina, niin olen miettinyt sitä strategiaa, et menisin nyt aluksi kaikkiin isompiin juttuihin, sitten voisin olla jo poiskin, kun olisin kuitenkin ehtinyt "sisään porukkaan".

Inhottava tilanne, mut minkäs teet, kun ei kertakaikkiaan ole mahiksia muuttaa heti. Minäkin olen sen verran ujohko persoona, että iloliemi tutustumisen vauhdittajana olisi suotavaa:D Ei sillä, en todellakaan tuollaisissa bileissä heti ensimmäisenä ottaisi kuin sen verran, että juttu luistaisi...muuten tulee nolanneeksi itsensä heti kättelyssä. Hitto kun olisi rohkeampi... kyllähän sitä yrittää tutustua jossain luennoilla tai niitä odotellessa...mut en tiedä, kuinka paljon tuollaisilla nyt voi yleensä tutustua? Vai pitäiskö mennä pyytämään jotain syömään/kahville tuosta vain? Siinä on se vaara, että helposti luullaan olevan ties mitä tarkoitusperiä... ääh.

Itselläni on jäänyt biletys amk:ssa vähemmälle, mutta jo ekoilla luennoilla tutustuin muutamaan kaveriin, joista tulikin sitten hyvät ystävät koko amk-ajalle. Jäin kyllä ulos siitä isosta kaveriporukasta, joka kaikki luennot kertasi edellisen viikonlopun bileiltaa, mutta eipä hirveästi harmita. Omien kavereiden kanssa käydään iltaa istumassa muuten vaanja nähdään luennoilla ja vapaa-ajalla, ja on kyllä sopinut minulle.

En kantaisi huolta ensimmäisistä bileistä. Meillä ainakin teknillisen yliopiston puolella oli todella hyvä tutortoiminta, jota kautta tutustui noin kymmeneen kanssa-aloittajaan. Lisäksi monissa ammattikorkeakouluissa sekä yliopistoissa on aktiivista harrastustoimintaa koulun sisällä. Kannattaa lähteä rohkeasti mukaan, sitä kautta tutustut hyvin ihmisiin ilman, että kaikilla on kaljatuopit kädessäsi. Itse löysin mahtavia ystäviä kiltatoiminnan kautta, ja sitä kautta verkostoiduin myös muita aloja opiskelevien kanssa. Olen hyödyntänyt noita yhteyksiä paljon työelämään siirryttyä. Tärkeintä mielestäni on, että etsit uusia ystäviä sellaisesta paikasta, jossa itsekin viihdyt. Vietät kuitenkin noiden ihmisten kanssa monta vuotta elämästäsi. Huomasin itse, että ulkopaikkakuntalaiset olivat rohkeimpia tutustumaan uusiin ihmisiin, sillä he olivat ymmärtäneet, että on löydettävä uusia kavereita. Paikallisilla oli jo ystäväpiiri paikkakunnalla, joten he eivät hakeutuneet uusien ihmisten seuraan.

Jauhan vielä vähän omista kokemuksistani... Vaikka olenkin sosiaalinen ihminen, ja tutustuin ensimmäisen syksyn aikana moniin ihmisiin yliopistolla, tunsin itseni silti välillä aika yksinäiseksi. Koulupäivän aikana oli paljon naamatuttuja joiden kanssa käytiin syömässä yms. mutta todellisen ystävyyssuhteen luominen kestää kauemmin. Yksinäisyyden hetket tulivat, kun istui yksin kotona eikä ollut ketään niin läheistä kaveria, jolle olisi voinut soittaa ja pyytää vaikka vaan katsomaan telkkaria tai lähtemään lenkille. Puolen vuoden jälkeen puhelinluettelosta alkoi löytymään sellaisiakin ystäviä :)

Opiskelijaelämä oli aivan mahtavaa aikaa, ottakaa siitä kaikki irti!!

Meillä oli sellainen tutustumispäivä koko luokan kesken ja sen jälkeen oli ekat opiskelijabileet. Meidän luokalta jäi kaksi pois (AMK) ja kyllä he missasivat paljon! Toi tutustumispäivä itsessään kyllä poisti kaikki jännitykset ja tuntuu, ettei ole ketään kenen kanssa ei voisi edes jotain puhua. Ilman muuta kannattaa olla aktiivinen ja osallistua kaikkeen mahdolliseen. Itse olisin tosi hukassa ja ahdistunut, ellen olisi ollut mukana, kun oli vähän sellainen "emmää asenne". Jos missaa ekat niin menee sitten seuraaviin bileisiin tms. Meille painotettiin, että hauskaa voi olla myös ilman alkoholia.

että osallistuu. Mutta itse lähdin vähän vanhempana opiskelemaan, joten muut intressit kyllä vievät voiton, koska aikaisemmin on jo tullut opiskeljabileet koluttua läpi. Muutenkin tuttu paikkakunta, joten sosiaalista verkostoa on muutenkin.