Mieluiten vastatkoot ne, joilla on jo pidempi aika raittiutta takanaan (vuosi). Kuinka suhtautua mieliala -ja unilääkkeisiin raittiuden alkukuukausina? Ainakin minulla molempiin olisi suuri tarve. Kuulin hoidossa, että uni voi juomisen takia häiriintyä jopa vuodeksi! Väsyneenä tulee ne suurimmat riskit alkaa tehdä tyhmyyksiä=juoda. Minulla on ollut viime vuosina 5 kuukauden täysin raittiita jaksoja, mutta uni ei ole tänäkään aikana ollut kehuttavaa. Kuin myöskään mieliala. Tulee selvin päin mietittyä liikaa, mitä on tullut tehtyä alkoholin takia. Se kai sitten eniten häiritsee elämää. Masentaa ja tulee häpeän tunteita ym. negatiivista.
Lääkkeet apuna
irtipääsyssä?
22992
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
*Sanottakoon alkuun, etten ole ollut raittiina vielä vuotta, 8 kk alkaa olla nyt täynnä. Sen verran vakaalla pohjalla olen kumminkin ollut jo puolisen vuotta, että uskallan jo kommentoida...
Oma kantani on, että ensisijaisesti kannattaisi pyrkiä vaikuttamaan mielialaansa ja unenlaatuunsa muuten kuin kemiallisesti, eli muuttaa elintapojaan. Säännöllisyys on avainsana, ravinto liikunta lepo sosiaaliset kuviot auttavat, ihminen on kokonaisuus. Jos jokin osa-alue nilkuttaa pahasti, se vaikuttaa kokonaisuuteen. Jos tekee tarvittavat korjaukset, mutta mieliala ja toimintakyky pysyvät edelleen matalammalla kuin olosuhteet edellyttäisivät, voisi alkaa epäillä kyseessä olevan varsinaisen masennuksen, ja ruveta tekemään sille jotain. Juominen pitäisi kumminkin sulkea ensin pois kuvioista, suurin osa liikaa juovista on masentunut. Juomisen loputtua ei kannata olla liian hätäinen ja odottaa elämän mullistuvan kerrasta; pari kuukautta saa ainakin varautua odottamaan että ajatukset alkavat oikeasti selkeytyä, kun aivokemia korjaantuu.
Minulla noihin syyllisyysasioihin on auttanut oman tilanteeni ymmärtäminen ja hyväksyminen, se tapahtui pian juomisen loppumisen jälkeen. Kun olen aina pyrkinyt toimimaan parhaan käsitykseni valossa tahtomatta kenellekään pahaa, ymmärrän nyt etten pystynyt parempaan juoma-aikoinani. Elin vuosikausia mielenterveys- ja elämäntapavääristymässä, jonka tärkein ilmentymä on älytön juominen. Olen siis alkoholisti. Se ei muuta menneisyyttäni mihinkään, olen juonut ja törppöillyt ihan itse, mutta ymmärrän etten juoma-aikoinani ollut kokonaisuutta ajatellen terve millään tavalla.
Nimenomaan säännöllisyys on minullakin hyvin tärkeää. Syön terveellisesti ja säännöllisesti. Kuntoilen (juoksen, käyn salilla, uin) melkein joka päivä, käyn ajoissa nukkumaan. En tupakoi. Vaikka olen 5 kk täysin ilman alkoholia, en pysty kunnolla nukkumaan. Mielialani myös on matalalla, vaikka söisin mielialalääkkeitä (=oikea lääkitys=?). Tämä lienee suurin ongelmani. Johtaa myös tuohon unettomuuteen, uskoisin. Minusta tämä ei ole jo normaalia, vähintäänkin hyvin raskasta elämää! Eikö toisaan tässä tilanteessa ole hyödyksi kunnon lääkitys. työssäkin pitää käydä.
Tältä palstalta monenlaisia mielipiteitä mutta minä menisin sinuna lääkärin juttusille.
Pääasiallisesti keskushermostoon vaikuttavat eli PKV-lääkkeet toimivat alkoholistilla päihdyttävinä, krooniseen tilaan johtavina huumeina. Kuten edellä on mainittu, alkoholismi, narkomania ja sekakäyttö ovat loppujen lopuksi sama asia. Sitä ne ovat myös hermostollisessa mielessä, jolloin yleisesti voidaan puhua kemiallisesta riippuvuudesta. Kemiallista riippuvuutta hoidettaessa emme voi vaihtaa mm. alkoholia bentsodiatsepiineihin tai opioideihin, jos hoitotulokseksi halutaan se, että päihteistä päästäisiin eroon. Päihteettömyys onkin päihderiippuvaisen elämänlaadun paranemisen kannalta se ensimmäinen ja tärkein asia. Hoidon lähtökohta onkin se, että ihminen saa tietoa ja terapiaa raittiina, ei päihteissä. Päihteistä pidättäytyminen ja elämänlaadun parantaminen onnistuu parhaiten hoidoissa, joissa ymmärretään sairauden luonne, usein omakohtaisesti. Jos päihderiippuvainen ei saa kunnollista hoitoa sairauteensa (tietoa ja terapiaa) lääkkeeksi määrättävät disulfiraami (Antabus) tai naltreksoni (Revia) ovat tehottomia.
Mietittäessä lääkehoitoja alkoholismiin tai lääkeriippuvuuteen, olisi ainoa keino saada keskushermoston riippuvuusmekanismit purettua ja tähän tuskin löytyy mitään pilleriä apua tuomaan.
PKV-lääkkeet (jokainen milligramma näistä on päihdettä meille alkoholisteille).
Abalgin
Abalgin Retard
Alopam
Alprazolam Generics
Alprazolam Ratiopharm
Alprox
Ardinex
Atarax
Barbivet Vet
Codesan Comp
Diapam
Diazepam Desitin
Dormicum
Eanox
Frisium
Gealpra
Halcion
Imovane
indalgin
insomin
Ketalar
Ketaminol Vet
Ketanest-s
Mebunal Vet.
Medipam
Midazolam Alpharma
Midazolam Fresenius Kabi
Midazolam Hameln
Midazolam Mayne
Normison
Oxepam
Opamox
Oxamin
Panacod
Panacod Forte
Pentothal Natrium
Risolid
Rivatril
Somnor
Sonata
Stella
Stesolid
Stesolid Novum
Stesolid Prefill
Stilnoct
Subutex
Temesta
Temgesic
Tenox
Tradolan Retard
Tramadin
Tramadol GEA
Tramadol Generics
Tramadol Stada
Tramagetic OD
Tramagetic Retard
Tramal
Tramal Retard
Trambo
Tramium
Xanor
Xanor Depot
Zamadol
Zerene
Zolpidem GEA
Zolpidem Sandoz
ZolpidemSanofi
Zolpidem Stada
Zolpidem-Ratiopharm
Zopiclon Generics
Zopiclon Ratiopharm
Zopiclone Alpharma
Zopinox
Siinä listaa yleisimmistä PÄIHDEPILLEREISTÄ.
Näihin me alkoholistit yleensä sorrumme ja raittius jää ikuisesti saavuttamatta.
Lisää tutkimista...
Actiq
Concerta
Depolan
Dolcontin
Dolcontin Unotard
Dolmed
Duralgin
Durogesic
Fentanyl
Fentanyl Alpharma
Fentanyl B. Braun
Fentanyl-Hameln
Morphin
Opidol
Oramoroh
Oxanest
Oxycontin
Oxynorm
L-Polamivet vet.
Rapifen
Sufenta
Sufenta Forte
Sufentanil Fresenius Kabi
Sufentanil-Hameln
Sufentanil Narcomed
Ultiva
Siinä astetta kovempia reseptillä saatavia "huumeita".
Jopa oli tuubaa tuo lista. Kerropas vaikka, miten joku Atarax on pvk lääke? Se on antihistamiini jota käytetään mm atooppisen ihottuman hoitoon :D
Pääasiallisesti keskushermostoon vaikuttavat eli PKV-lääkkeet toimivat alkoholistilla päihdyttävinä, krooniseen tilaan johtavina huumeina. Kuten edellä on mainittu, alkoholismi, narkomania ja sekakäyttö ovat loppujen lopuksi sama asia. Sitä ne ovat myös hermostollisessa mielessä, jolloin yleisesti voidaan puhua kemiallisesta riippuvuudesta. Kemiallista riippuvuutta hoidettaessa emme voi vaihtaa mm. alkoholia bentsodiatsepiineihin tai opioideihin, jos hoitotulokseksi halutaan se, että päihteistä päästäisiin eroon. Päihteettömyys onkin päihderiippuvaisen elämänlaadun paranemisen kannalta se ensimmäinen ja tärkein asia. Hoidon lähtökohta onkin se, että ihminen saa tietoa ja terapiaa raittiina, ei päihteissä. Päihteistä pidättäytyminen ja elämänlaadun parantaminen onnistuu parhaiten hoidoissa, joissa ymmärretään sairauden luonne, usein omakohtaisesti. Jos päihderiippuvainen ei saa kunnollista hoitoa sairauteensa (tietoa ja terapiaa) lääkkeeksi määrättävät disulfiraami (Antabus) tai naltreksoni (Revia) ovat tehottomia.
Mietittäessä lääkehoitoja alkoholismiin tai lääkeriippuvuuteen, olisi ainoa keino saada keskushermoston riippuvuusmekanismit purettua ja tähän tuskin löytyy mitään pilleriä apua tuomaan.
Se on rauhoittava lääke, jota käytetään myös ihottumien hoitoon. Samalla moni ihoaan hoitanut on jäänyt koukkuun.
http://www.laakeinfo.fi/Medicine.aspx?m=1132&i=UCB_ATARAX
http://keskustelu.suomi24.fi/node/618177
kuin pameja nassuun! Turha kärsiä unettomuudesta kun siihen on lääkkeitä olemassa!
Mielialalääkkeisiin en ota kantaa, kun ei ole niistä kokemusta kuin pari viikkoa.
Sen sijaan rauhottavista ja unilääkkeistä kokemusta on.
Mielestäni lääkitys sopii vain pahimpien vieroitusoireiden hoitoon korkeintaan muutamien viikkojen aikana, sillä muutoin pitkään käytettynä on aina tarjolla uusi vahva riippuvuus, etenkin bentsoilla, ja uni/nukahtamislääkkeisiin ainakin psyykkinen riippuvuus.
Pitkän juomishistorian omaavalla juomisen loputtua murrosvaihe voi jatkua puolesta vuodesta vuoteen, ja se ei todellakaan kaikkine oireiluineen ole herkkua. Näin itsellänikin.
Siitäkin huolimatta lääkitystä ei mielestäni voi suositella kenellekään muutamia viikkoja kauempaa, koska etenkin rauhottavien jatkuva käyttö on pelkkää oireiden peittämistä ja uuden riippuvuuden luomista. Syntynyt bentsoriippuvuus on todella vahva, ja sen alasajo onnistuu yleensä vain lääkärin valvonnassa, jos ylipäätään siihen halua on.
Eli lähtökohtaisesti ollaan samassa tilanteessa, kuin alkoholiriippuvuudessa, jonka hoitoon bentsoja aloitettiin ottamaan.
Mielestäni paras keino hoitaa itsensä sopeutumisvaiheessa on säännöllinen liikunta ja panostaminen monipuoliseen syömiseen. Ei rahallisesti vaan laadullisesti.
Terveellisesti syöminen on halvempaakin. Ihminen on sitä mitä syö.
"Ihminen on sitä mitä syö."
Tuosta olen samaa mieltä. "Vihanneksia" tässä yhteiskunnassa on jo liian paljon!
Vaihtakaa ruokavaliota, vaikka pizzaan!
ruokavaliolla on erittäin suuri merkitys vähän kaikkeen elämisessä. Juuri nyt itse taistelen ihan sellaisen perusasian kanssa kuin säännöllinen syöminen. Luulisi, että se on helppoa, mutta kun ei. En osaa olla niin kellontarkka eikä aina ole sellainen nälkä että ihan kunnollista ruokaa jaksaisi syödä. Napostella kun en saa, se on vaikeaa :(
Ja tämä ei ole mikään dieetti vaan ihan elämänmuutos. Olen lääkärinseurannassa erään elinikäisen sairauden vuoksi. Ei liity mitenkään alkoholiin - hmmm.... paitsi, että alkoholi pahentaa tilaani, jos sitä otan. Senkin puoleen raittius on minulle elintärkeä asia.
Elintavat ja päivärytmi muotoutuvat jokaisella pikkuhiljaa omanlaisiksi, eli muodostuu se omannäköinen tapa elää raittiina. Yhdelle ihmiselle sopii tiukempi säännöllisyys kuin toiselle. Oleellista on mielestäni se, että joustoja voi alkaa harjoittaa sitten kun on päässyt alkuaikojen yli ja itse juomatta oleminen ei ole enää niin uutta ja pinnalla. Aivan alussa asiat kannattaa pitää yksinkertaisina, ettei olo muutu hermostuneeksi ja raittiudella leikkimiseksi. "Ensimmäiset asiat ensimmäiseksi" ja "päivä kerrallaan" ovat toimivia lainauksia AA:n puolelta kenelle tahansa.
Ilman maalailemista ja suurentelua.
Lukuisilla katkokerroilla erään kerran samaan porukkaan sattui sairaanhoitaja, jolla ei ollut alkoholiongelmaa, vaan oli salaa työpaikallaan syönyt omasta kuormasta bentsoja ja ja pameja ilmeisesti kauan. Käry kävi ja arveli saaneensa kenkää.
Pitkään ikääni en ole tuskaisempaa ihmistä nähnyt. En edes kovimmassa krapulassa olevaa juoppoa.
Kertoi itsekin viinakrapuloita kokeneensa, mutta bentsojen ja pamien loppuminen ylitti ne kaikki. Luulin tupakkahuoneessa, että kohta joutuu kalmoa kantamaan.
Katkon lääkärin vastaanotto oli muutaman kerran viikossa, ja tämän sairaanhoitajan päästyä sinne, ratkaisu oli lähettää hänet pois uuden reseptin kanssa, koska katkon viidellä vuorokaudella ei hänen tapauksessaan ollut yhtään mitään merkitystä.
Toivon hänen päässeen bentsoistaan ja pameistaan eroon.
Tosiaankin lääketiede tuntee vain yhden toimivan keinon alkoholismin hoidossa.
Se on saattaa potilaan aivot tilaan, jossa keskushermostoa ei rasiteta mieleen ja tunteisiin vaikuttavilla kemiallisillaaineilla.
Päihteettömyys on ensisijainen lähtökohta alkoholismista toipumiselle.
Pois alkoholi, huumeet ja PKV-lääkkeet!
Eivät unilääkkeet auta sinua, todennäköisesti päinvastoin.
Jokaisen raitistuvan alkoholistin olisi ehdottomasti käytävä läpi oma juomishistoriansa. Muuten sieltä nousee ihan varmasti luurankoja kummittelemaan, ja niistä pääsee sitten eroon vain aloittamalla juominen uudestaan, joko kuivajuomisena tai sitten oikein alkoholin kanssa.
Tässä menneisyyden rehellisessä perkaamisessa unilääkkeet tai muut benzot vain vaikeuttavat toipumista. Siksi niitä ei kannattaisi ottaa lainkaan.
Kunnollinen yöuni täytyy hankkia ihan luomumenetelmillä ja mielialaan saa apua myös vähemmän haitallisista SSRI-lääkkeistä.
Oman juomishistoriansa voi käydä läpi vertaistukiryhmässä tai jonkun luotettavan asiansa osaavan kaverin kanssa. Yleensä raittiit ja toipuneet alkoholistit ovat näitä asiansa osaavia kavereita.
Itse kävin minnesota-mallisen hoidon kymmenen vuotta sitten, ja siellä tuo oma juomishistoria käytiin läpi niin, että sukat pyöri jaloissa. Sen jälkeen eivät vanhat luurangot ole vaivanneet, eivät edes perheenjäsenten kautta.
Omien tuntemusten peittäminen lääkityksellä vain pahentaa tilannetta.
Pamia nassuun vaan, turhaa pelkoa tässäkin ketjussa vain lietsotaan.
läpi pari vuotta sitten ja alussa olin aivan kauhuissani, kun haastatteleva lääkäri sano, että täältä et sitten tule saamaan mitään kemiallista apua ongelmaasi. Teki mieli siinä vaiheessa jo sanoa, että rahat takaisin, tää lähtee "oikealle" lääkärille ja todennäköisesti tää olisi myös lähtenyt dokailemaan pamit ja unilääkkeet lisämausteena.
Onneksi jäin kuitenkin hoitoon alkuvaikeuksista huolimatta, vaikka olin hulluksi tulon partaalla ja en tiennyt miten päin olisin, epäluuloinen ja ahdistunut ja luulin että nää vaan kusettaa ja ottaa maksunkin siitä. Nukkumisesta ei tullut alkuun mitään, kaikki vaan pyöri ajatuksissa. Tosiaan tongittiin kaikki mahdolliset kipukohdat juomishistoriassani ja olin ihmeissäni, että onko nyt ihan tarpeellista tämä, nää on just niitä asioita, joita yritän välttää edes ajattelemasta, saati muille paljastamasta!
Myllytys ja lääkkeettömyys auttoivat ja nyt elän toivottavasti lopun elämääni raittiina, tämä vasta on oikeata elämää ja vapauttavaa kuin mikä. Eipä himoita enää muu kuin kahvi ja häpeä myöntää, että tupakka, siitä kun vielä pääsisi....
...
http://www.albinoblacksheep.com/flash/youare
Kävin itse toukokuussa kuukauden päihdekuntoutusjakson. En välittömään juomiseen vaan päästäkseni pois sisäisestä tuskastani. En päässyt, itse asiassa päin vastoin on käynyt! Nykyisin vapaa-aikoinani haluan olla vain yksin. Syrjäydyn. Alkoholi ei edes ole pahin ongelmani, vaan masennus. Juon masennukseeni, silloin harvoin kun juon. Tiedän,että juominen aiheuttaa masennusta. Vaikka olisin 5 kk täysin ilman, mielialani on matalalla, enkä saa nukutuksi. Nämä kaksi asiaahan ovat kytköksissä toisiinsa! Kaikki ei ole tällöin kohdallaan. Mikä voisi olla mainitsemasi SSRI -lääke, mielialaan? Kerran olen kokeillut jotain. Taisi auttaa tosi hyvin. Olen vain unohtanut tuotteen nimen.
Jokaisella vuosia juoneella alkaa rinnassa tuntumaan sellainen puristus ja tuska, ettei siihen enää auta mitkään maailman lääkkeet. Siihen ei auta keskustelukaan terapeutin kanssa, ellei siinä lähtökohtana ole tuskan todellinen syy, eli juominen.
Jokainen raitistunut alkoholisti kertoo juomisen lopettamisen olleen ensimmäinen askel kohti tuskatonta olotilaa.
Siitä sinunkin on lähdettävä.
Jos tuskasi ja unettomuutesi omasta mielestäsi johtuu jostain muusta kuin alkoholista, olet väärällä palstalla.
Tällä palstalla kaikki omasta tuskastaan eroon päässeet ovat tehneet sen lopettamalla ensin juomisen, ja käymällä sen jälkeen läpi oman juomishistoriansa.
Siitä lähtee käyntiin alkoholismista toipuminen, ja silloin yleensä katovat ahdistukset, tuskatilat, unettomuudet sekä masennuskin. Nämä kaikki ovat ALKOHOLISTILLA juomisen seurausta, eivätkä todellinen syy juomiseen.
SSRI-lääkeistä saat tietoa lääkäriltä. He määräävät niitä mielellään.
Alkoholismiin ei ole olemassa LÄÄKETTÄ!
Joten kyllä niillä lääkkeillä aina jotain muuta hoidetaan, kuin alkoholismia.
BW