Naurettavaa kuinka täällä monet ihmiset valittavat yksinäisyyttään, mutta täältä palstalta ystäviä hakevien henkilöiden kirjoituksiin vastaa vain muutama ihminen, jos sitäkään.
Naurettavaa
mietinpävain
5269
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tiedän kyllä, että on naurettavaa valittaa yksinäisyyttä ja olla tekemättä asialle mitään konkreettista. Olen itsekin tänne kirjoittanut valituksia yksinäisyydestä mutta kun EI VAIN PYSTY / USKALLA. Mulla on mennyt luottamus muihin ihmisiin niin täysin, että vaikka haluaakin tutustua mukavilta vaikuttaviin ihmisiin, niin se tutustuminen muihin edes netin kautta on ylivoimaisen vaikeaa.
Mitä vitun uskaltamista on siinä, että vastaa anonyymisti jonkun ilmoitukseen vaikkapa anonyymin sähköpostiosoitteen kera?
miettiny viime aikoina et pitäsköhä vaikka iha huumorilla pyytää porukkaa täältä meseen listalle, mut oon kyllä sen verran tylsä jätkä et enpä tiiä oisko mitään hyötyä. nytkin ollu mesessä kohta 2 vuotta yks inttikaveri jolle enoo jaksanu kirjottaa yhtään mitään. näyttäs olevan nytki onlinessa mut en aio kirjottaa sille.
Ihmiset ovat inhimillisiä, eivätkä läheskään aina käyttäydy oikein. On suhteellisen helppoa menettää uskonsa toisiin ihmisiin.
Eikä heidän varaan kannata rakentaa juuri mitään. Ehkä tällaisesta asetelmasta voisit päästä purkamaan tunne-solmujasi; miten toiset ihmiset ovat mielestäsi rikkoneet sinua vastaan?
Oli vastauksesi mikä tahansa, niin kannattaa muistaa että tangoon tarvitaan kaksi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä että sinä olet se jota on loukattu. Olet siis (tavallaan) vastuussa siitä miten reagoit toisten tekemisiin - tiedän että näin ei ole mutta ota asia ajatusleikkinä.
Miten vakavista asioista on kyse? Miksi ne muka ovat niin tärkeitä, että sinun pitää menettää uskosi kaikkiin ihmisiin - eikä esim. vaan niihin jotka olivat tylyjä.
Tiedän että on vaikea aktivoitua sosiaaliseksi mikäli on liikaa estoja. Kannattaa kuitenkin huomata että liiallinen estojen määrä ei ole normi. Mikäli et pysty arkipäiväiseen sosialisointiin, niin sinun kannattaa käydä keskustelemassa asiasta ammattilaisen kanssa - esim. lääkärin.
Asiassa ei ole hävettävää - asiat ovat niin kun ne ovat. Ei kannata jäädä odottamaan että tilanne muuttuu vielä pahemmaksi - koska niin voi käydä, etkä olisi ensimmäinen.
Negatiivisissa reaktioissa, kuten muissakin, on myös toinen aspekti mitä ei yleensä tule ajatelleeksi. Ne kumpuavat yksilön aivoista, eivätkä ole mikään "totuuden airut". Tunteet ovat hyvin subjektiivisia, joten niitä ei tarvitse kuunnella liikaa. Mikäli mahdollista, niin yritä kyseenalaista omat negatiiviset vibasi, mitä toisiin ihmisiin tulee.
Tämä ei ole helppoa, eikä se käy käden käänteessä. Parhaimmillaan (tai pahimmillaan) se on useamman vuoden projekti.
Toivottavasti jaksat yrittää...
Itse olen yksinäinen, masennuksesta kärsivä, ihmispelkoinen nainen enkä uskalla/jaksa/kykene/viitsi vastata muiden ihmisten ilmoituksiin vaikka jonkinlaista halua tutustua uusiin ihmisiin olisikin.
Olen joskus yrittänyt etsiä kavereita netin välityksellä, mutta kukaan ei ole koskaan jaksanut minun juttujani muutamaa viikkoa kauempaa joten en jaksa enää edes yrittää.