Raskausaika oli rankka monestakin syystä mutta en masentunut. Synnytys ja sairaalassaolokin oli rankkaa mutta sekään ei vielä masentanut minua. Mutta kun maito nousi rintoihin (vasta viikon päästä synnytyksestä) alkoi nupissa heittää. Ahdistaa ja masentaa. Nyt olen sinnitellyt imetyksen/osittaisimetyksen kanssa kolmisen viikkoa. Olen aivan varma että masennukseni johtuu imetyshormooneista. Elämässäni on ollut todella vaikeita aikoja mutta niistäkin olen selvinnyt ilman mitään lääkkeitä. Voiko imetyshormoonit siis aiheuttaa masennuksen? Olen herkkä hormooneille ja en ole esim. ikinä voinut syödä e-pillereitä (itkin viikon putkeen kunnes oli pakko lopettaa). En halua mitään lääkkeitä itselleni, en etenkään kun vaikuttaisivat maidon kautta lapseen ja tulisin niistä riippuvaiseksi. Olen siis vakavasti harkinnut imetyksen lopettamista jotta jaksaisin vauvan kanssa.
imetys ja masennus
yhteys?
4215
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ehdotan, että keskustelet asiasta neuvolassa. Voit saada lähetteen psykologillekin, jos tunnet sille tarvetta.
Kuvailemasikaltainen babyblues on hyvin tavallista, ja alkaa monesti n. viikko synnytyksen jälkeen. Hormonithan heittävät kuperkeikkaa vielä tuossa vaiheessa, mutta tilanteen pitäisi tasaantua 4-6 viikon kohdilla.
Maallikkona on kuitenkin vaikea mennä sanomaan, mikä on "harmitonta" babybluesia ja mikä jo sairaudeksi luokiteltavaa (synnytyksen jälkeistä) masennusta. Siksi ammattilainen juttukaverina olisi nyt tosi hyvä juttu sinulle.
Tsemppiä!
En haluaisi mitään hullun leimaa otsaan, siksi kynnys hakea mitään apua on korkea. Ja terapia tuskin auttaa kun tiedän että tämä johtuu vaan hormooneista. Toivottavasti helpottaisi siinä 4-6 viikon kohdilla. Yritän sinnitellä niin kauan kuin jaksan. On vaan kamalaa kun yhtäkkiä alkaa itkeä eikä voi mitään. Ja yhtäkkiä tulee kamala turvaton olo vaikka olen normaalisti kovinkin vahva ihminen. Ja tosiaan aivan sama juttu oli silloin kun kokeilin e-pillereitä. Luulin sekoavani. Mutta kaikki oireet hävisivät kun lopetin ne pillerit.
Olisihan se imetys lapselle hyväksi mutta tällä hetkellä en voi edes luoda mitään normaalia kontaktia vauvaan kun olen niin ahdistunut ja masentunut. Että olisiko iloinen äiti ja korvikkeet sitten parempi vaihtoehto... enpä tiedä.
Kirjoitit:
"Ja tosiaan aivan sama juttu oli silloin kun kokeilin e-pillereitä. Luulin sekoavani. Mutta kaikki oireet hävisivät kun lopetin ne pillerit."
E-pillereissähän on estrogeeniä, jota taas imetysaikana ei ole ollenkaan samoissa määrin (pillereiden tehtävänähän on saada elimistö uskomaan olevansa jo raskaana, eikä näin ovulaatiota tapahdu). (Minipillereissä vaikuttavana aineena on keltarauhashormoni, jonka ei ole todettu aiheuttavan samoissa määrin mielialavaihteluita yms.)
Imetysaikana äidin elimistössä on suuria määriä mm. prolaktiinia sekä oksitosiinia, mutta toki, jos ja kun elimistö on raskauden aikana tottunut eri hormoneihin ja nämä muut vielä hakevat tasapainoaan, niin kaikenlaiset mielialavaihtelut ovat kyllä suht tavallisia. Etenkin esikoisen kanssa :)
Mutta jos koet jaksavasi, niin katsele tilannetta pari viikkoa. Jos taas tilanne tuntuu ylitsepääsemättömältä ja liian rankalta kestää, niin vauvan ruokinnastahan päätöksen voit tehdä ihan itse. Pääasia on, että vauva saa ruokaa :)
Edelleen tsemppiä!
Elät nyt herkkää aikaa ja pieni alakuloisuus kuuluukin asiaan. Luonto pitää huolen, että äiti huomioi vauvansa 100%. Ja kirjotuksestasi huomaakin, että vauva on tärkein. Mutta vauvalle tärkein on äiti, iloinen ja ainakin välillä virkeä äiti. Jos oma olo on kovin hankala niin ei sitä jaksa vastata vauvan viesteihin ja olla hälle turvallisuuden lähde. Synnytyksen jälkeinen masennus ei käsittääkseni johdu imetyksestä vaan yleensäkin äidin herkistymisestä, joka voi joskus olla liiallista. Imetys taas saattaa johtaa masennukseen sikäli jos syyttää itseään esim. maidon riittämättömyydestä jne. En ole lääkäri niin voin olla väärässä. Voithan kokeilla imetyksen lopettamista jos haluat, ihan hyviä lapsia niinkin kasvaa. Mutta suosittelisin ensin keskustelemaan ammattilaisen kanssa, ettet turhaan lopettaisi vauvalle niin tärkeän oman äidin maidon antamista.
JOs sinusta yhtään tuntuu hankalalle, hae apua heti. Et sinä hullu ole etkä sitä leimaa itsellesi saa. Eikä siitä tarvitse puhua muille kuin hoitohenkilökunnalle jos siltä tuntuu. Pääasia, että mielialasi paranisi ja jaksaisit vastailla vauvan tarpeisiin.