kun ei tiedä mitä pitäis tehdä! olen nuori äiti, vauvani on nyt 7kk ja olen raskaana nyt (vahinko!, en kaipaa kommentteja miksi et käyttänyt ehkäisyä, oliko kannattanut miettiä, kärsi yms!).
Tämän esikoisen kanssa riittää puuhaa ja ei vauvan hoito ole mitään helppoa hommaa, mutta silti elämäni paras asia. En pidä aborteista. Olen aina sanonut, että sallin abortin jos siihen on joku vakava syy esim sairaus. Mutta nyt..mitä ihmettä teen. Pidän lapsista, mutta toinen vauva se olisi ehkä minulle liikaa, en tiiä jaksaisinko. olen työtön ..joten miten ihmeessä rahani riittäisi. parisuhde on mitä on, ei mitenkään täydellinen. On kaikennäkösiä suunnitelmia. mutta abortti niin kauhea ajatus. katuisin sitä ihan varmasti..onko muita jotka on päättynyt aborttiin samanlaisen asian kanssa.. kuinka ootte siitä selvinnyt yms. Mielipiteitä kaipaan vaikka päätös on minun. enkä ole päättynyt mitään vielä!
Tämän esikoisen kanssa riittää puuhaa ja ei vauvan hoito ole mitään helppoa hommaa, mutta silti elämäni paras asia. En pidä aborteista. Olen aina sanonut, että sallin abortin jos siihen on joku vakava syy esim sairaus. Mutta nyt..mitä ihmettä teen. Pidän lapsista, mutta toinen vauva se olisi ehkä minulle liikaa, en tiiä jaksaisinko. olen työtön ..joten miten ihmeessä rahani riittäisi. parisuhde on mitä on, ei mitenkään täydellinen. On kaikennäkösiä suunnitelmia. mutta abortti niin kauhea ajatus. katuisin sitä ihan varmasti..onko muita jotka on päättynyt aborttiin samanlaisen asian kanssa.. kuinka ootte siitä selvinnyt yms. Mielipiteitä kaipaan vaikka päätös on minun. enkä ole päättynyt mitään vielä!
Vastaukset 15
Vanhimmat
Kummasti ihmiset pärjäävät kaksostenkin kanssa, joten...
yllättävän moni :) ja nostakin hattua heille! Mutta ei se tarkoita että kaikkien pitäisi pärjätä. Varmasti pakon edessä minäkin pärjäisin, pakkohan se olisi!. Mutta en halua väsyttää itseäni loppuun! Tässä yhdessäkin likassa riittää puuhaa ja se pistää väsyttämään.. Mutta onko järkeä hankkia toista lasta haperoon parisuhteeseen , jossa kummatkin on työttömiä. Mies ei auta juuri ollenkaan! periaatteessa hoitaisin vauvoja yksin.
Ei kai hän ole väkivaltainen alkoholisti?
ja ymmärrän sen kyllä! Normaali mies on.. nuori kylläkin. Sivariin menossa tässä kuussa!
tunnustella mummojen hoitohalukkuutta.
varmasti auttaisi.. mut ei se niitä kaikkia ongelmia ratkaise.. minä kumminkin olen se joka öisin herää .. on suurimman osan ajasta vauvan kanssa. jnejne
yllättäviä voimavaroja. En minä ainakaan kehota ketään tekemään aborttia.
sekä miehenkin jaksamisen kannalta paras vaihtoehto.
meille paras vaohtoehto! mutta sen ajatuskin on kauheaa. ja katuisin sitä..melko varmasti! Mutta ehkäpä sen asian yli pääsee ajan kanssa.
päätöksessä oikein kukaan muu voi auttaa.
kauhea ja epäilet että katuisit sitä, niin millaisia ajatuksia lapsen synnyttäminen sinussa herättää? Tuntuuko se ajatus yhtä kauhealta ja luuletko että katuisit lapsesi pitämistä?
hienoa että sisaruksilla on noin pieni ikäero, heille on tulevaisuudessa paljon seuraa toisistaan! Muutama vuosi voi olla fyysisesti rankempaa, mutta lapset ei ole ikuisesti pieniä. Vanhempi lapsesikaan ei ole enää niin pieni 9 kuukauden päästä.
Kun lapset ovat jo koululaisia ja pärjäävät jo melko itsenäisesti, sulla on helpompaa ja voit olla ylpeä itsestäsi että jaksoit, etkä mennyt siitä mistä aita on matalin.. sinun ei tarvi miettiä sitten nuoremmasta lapsesta, minkä ikäinen hän nyt olisi, minkä näköinen jne. koska olet saanut tutustua häneen!
Abortista jää mieleesi elinikäiset arvet ja henkisestä väsymyksestä et pääse koskaan. Ehkäpä olet itkuinen ja masentunut kun esikoisesi kyselee yksinäisenä ja tylsistyneenä, miksei hänellä ole sisaruksia...ethän voi tietää, tuleeko toista mahdollisuutta koskaan enää tämän jälkeen saada enempää lapsia. Silloin mieleesi saattaa tulla olisiko sittenkin ollut helpompaa kestää se muutama vuosi...
tyttäreni oli 5kk ja huomasin olevani raskaana. Nyt olen kahden ihanan lapsen äiti enkä kadu hetkeäkään etten tehnyt aborttia. rankkaa on sanon sen mutta ne ihanat hetket korvaavat kyllä kaikki yövalvomiset ja kun vauva hymyilee ensi kerran ym.
Mutta sinun on tehtävä itse päätös ja ajateltava jaksatko hoitaa kahta lasta. Ei varmasti ole helppo päätös. Abortti on rankka päätös ja sen kanssa joutuu elämään loppu ikänsä. Mutta voin kertoa että aika kyllä parantaa haavat ja onhan siitä moni muukin selvinnyt.
lapsillani. Täysin toivottuja lapsia. Välillä oli rankaa, silti jaksoin. (mies oli 5 viikkoa ulkomailla töissä ja sitten reilun viikon kotona)... Sit sattui "vahinko", keskimmäisen ja vauvan ikäeroksi olisi tullut n. vuosi... Eli meillä olisi ollut 3 alle 2,5 vuotiasta... Tehtiin abortti, oli pakko. Mieluummin valitsin (huom. minä valitsin abotrin ja mieheni tuki valintaani) abortin, kuin olisin ottanut riskin, että väsytän itseni aivan loppuun. Minä olin kuitenkin se, joka enimmäkseen lapset ja kodin hoisi, kun mies oli reissutöissä... Aiemmasta abortista huolimatta meille syntyi vielä 3 lapsi... suunniteltu rakaus... Eli lapset nyt 10v, 9v ja 2v...
http://keskustelu.suomi24.fi/node/3054162
Mieti kumman kestät paremmin!