Uskaltakaa hakea apua reippaasti tilanteissa, jossa väsytte. En tiedä onko tämä palsta oikein hyvä paikka keskustella uskonkysymyksiin liittyvistä asioista. parempi olisi kertoa huolistaan kasvokkain läheisen tai jonkun luotettavan ihmisen kanssa. näyttää kuitenkn siltä että ihmiset ovat toisaalta aika yksin omien murheidensa kanssa, kun asioista on tarve "puhua" kasvottomana nettipalstalla.
Täällä on paljon kirjoitettu äitien väsymisestä suuren perheen keskellä. Useimmiten näyttää olevan kysymyksessä kotuullisen nuoret äidit. On luonnollista, että ihminen voi väsyä monen pienen lapsen kanssa.....toisaalta väsyä voi myös yhden lapsen kanssa. On kaikkien etu, että jos väsyminen käy ylitsepääsemättömäksi, eivätkä tilapäiset järjestelyt äidin jaksamisen tukemiseksi auta- lähdetään hakemaan apua. Ihan konkreettista apua voi saada kunnan sosiaalitoimesta- perhetyöntekijä/kodinhoitaja voi auttaa arjen sujumisessa ja muissakin asioissa. On myös lakisääteinen oikeus hakea päivähoitopaikkaa lapselle, vaikkakin vain osapäiväistä tai palkata kotiin kotiapulainen/lastenhoitaja yksityisen hoidon tuella. Joskus lapselle voi olla parempikin, että saa säännöllisen rytmin elämään ja virikkeitä, äiti saa vähän levätä. Tarttukaa toimeen ja järjestäkää itselle myös vapaa-aikaa. On tärkeä että on myös jokin oma juttu- harrastus tai jotain. On myös oikein, että vastuuta jaetaan tasapuolisesti- isäkin luonnollisesti osallistuu kodin töihin työpäivän jälkeen.
Se, että lähtee hakemaan apua ei tarkoita että on jotenkin epäonnistunut. On sen sijaan viisasta satsata perheen jaksamiseen----lapset sitten aikanaan kasvavat ja rakentavat tätä yhteiskuntaa omalta paikaltaan, maksavat ne veromarkat moninkertaisesti takaisin, mitä perheen tukemiseen ja hyvinvointiin voidaan yhteiskunnan osalta jollakin hetkellä antaa.
Korostan edelleen, että myös pienessä perheessä voidaan väsyä. Ulkopuoliset eivät voi asettaa syyttävää sormea nimenomaan lestadiolaisiin suurperheiseen. Osa perheistä pärjää mahtavasti. On tilanteista ja voimavaroista kiinni miten yksittäisissä perheissä jaksetaan. Myös äkillinen kriisitilanne voi muuttaa jaksamista kovasti.
Haluaisin myös nostaa esille lähimmäisen rakkauden ja huolenpidon toinen toisistamme. Jos huomaamme jonkun väsyvän, rauhanyhdistyksen piirissä ja myös tuttavapiireissä voidaan järjestää ihan konkreettista apua perheille....joku leipoo jotakin, toinen voi käydä siivoamassa yms...
Ihan lopuksi haluan rohkaista luottamaan Jumalan antamaan voimaan ja johdatukseen,. Ehkäisy ei ole ratkaisu asioihin, vaan haluammehan säilyttää puhtaan omantunnon. Uskon kadottaminen vie usein ilon ja turvan elämästä ja voi johtaa entistä suurempiin kriiseihin. Tahdommehan kilvoitella synnin poispanijana ja nähdä uskon lahjana joka kantaa vaikeissakin tilanteissa. Sillä kenenpä elämä se täällä olisi pelkkää ainaista alamäkeä. Koettelemuksessa voi nähdä myös siunauksen!
Täällä on paljon kirjoitettu äitien väsymisestä suuren perheen keskellä. Useimmiten näyttää olevan kysymyksessä kotuullisen nuoret äidit. On luonnollista, että ihminen voi väsyä monen pienen lapsen kanssa.....toisaalta väsyä voi myös yhden lapsen kanssa. On kaikkien etu, että jos väsyminen käy ylitsepääsemättömäksi, eivätkä tilapäiset järjestelyt äidin jaksamisen tukemiseksi auta- lähdetään hakemaan apua. Ihan konkreettista apua voi saada kunnan sosiaalitoimesta- perhetyöntekijä/kodinhoitaja voi auttaa arjen sujumisessa ja muissakin asioissa. On myös lakisääteinen oikeus hakea päivähoitopaikkaa lapselle, vaikkakin vain osapäiväistä tai palkata kotiin kotiapulainen/lastenhoitaja yksityisen hoidon tuella. Joskus lapselle voi olla parempikin, että saa säännöllisen rytmin elämään ja virikkeitä, äiti saa vähän levätä. Tarttukaa toimeen ja järjestäkää itselle myös vapaa-aikaa. On tärkeä että on myös jokin oma juttu- harrastus tai jotain. On myös oikein, että vastuuta jaetaan tasapuolisesti- isäkin luonnollisesti osallistuu kodin töihin työpäivän jälkeen.
Se, että lähtee hakemaan apua ei tarkoita että on jotenkin epäonnistunut. On sen sijaan viisasta satsata perheen jaksamiseen----lapset sitten aikanaan kasvavat ja rakentavat tätä yhteiskuntaa omalta paikaltaan, maksavat ne veromarkat moninkertaisesti takaisin, mitä perheen tukemiseen ja hyvinvointiin voidaan yhteiskunnan osalta jollakin hetkellä antaa.
Korostan edelleen, että myös pienessä perheessä voidaan väsyä. Ulkopuoliset eivät voi asettaa syyttävää sormea nimenomaan lestadiolaisiin suurperheiseen. Osa perheistä pärjää mahtavasti. On tilanteista ja voimavaroista kiinni miten yksittäisissä perheissä jaksetaan. Myös äkillinen kriisitilanne voi muuttaa jaksamista kovasti.
Haluaisin myös nostaa esille lähimmäisen rakkauden ja huolenpidon toinen toisistamme. Jos huomaamme jonkun väsyvän, rauhanyhdistyksen piirissä ja myös tuttavapiireissä voidaan järjestää ihan konkreettista apua perheille....joku leipoo jotakin, toinen voi käydä siivoamassa yms...
Ihan lopuksi haluan rohkaista luottamaan Jumalan antamaan voimaan ja johdatukseen,. Ehkäisy ei ole ratkaisu asioihin, vaan haluammehan säilyttää puhtaan omantunnon. Uskon kadottaminen vie usein ilon ja turvan elämästä ja voi johtaa entistä suurempiin kriiseihin. Tahdommehan kilvoitella synnin poispanijana ja nähdä uskon lahjana joka kantaa vaikeissakin tilanteissa. Sillä kenenpä elämä se täällä olisi pelkkää ainaista alamäkeä. Koettelemuksessa voi nähdä myös siunauksen!
Vastaukset 45
Vanhimmat
mitään lisättävää.
Ongelman tuottaja jäi poistamatta.
"Ehkäisy ei ole ratkaisu asioihin, vaan haluammehan säilyttää puhtaan omantunnon. "
Jollakin on kova hätä, ettei vain kukaan luopuisi harhaopeista. Vl äitien ja isien omattunnot ovat Raamatun vastaisilla opeilla sidottu. Terve Jumalan sanan opetus Pyhän Hengen kautta kirkastaa totuutta suoraan Raamatusta. Ihmisen omatunto voidaan sitoa ihmisten väärän opetuksen kautta myös Raamatun ulkopuolisiin oppeihin, niin kuin tämä ehkäisykielto oppi on.
Usean vuoden palsalla vierailleena, en ole koskaan saanut vl:ilta perusteluja Raamatusta ehkäisykiellon osalta.
Olen huomannut lähes kukaan vl ei ole edes kiinnostunut etsimää Raamatun todellista opetusta asiaan. Heille riittää vain yksi epämääräinen käännösvirhe tai ylimalkainen toteamus Vanhan Liiton puolelta.
Jeesus ei kertaakaan kieltänyt äitejä tai isiä ehkäisemästä, saati, että HÄN olisi tehnyt siitä autuuden asian.
Kuinka monen äidin pitää kuolla, ennen kuin asiaan puututaan valtiovallan puolesta, kirkko ja sen piispat ovat laiminlyöneet Jumalan sanan julistamisen vl:lle. On suorastaan vaikea uskoa, että vl-papit ovat saaneet jonkin asteen teologisen koulutuksen tai omaavat edes pienintäkään Jumalan rakkauden ripettä!?
alistamat "synnytyskoneet" eivät ansaitse kunnan tai valtion tukia, auttakoon SRK:n diakoniatyö "omiaan", omia oppiuhrejaan
Vanhustenhoito paranee vuosi vuodelta.Elämme pitempään ja pitempään,
monet viettävät viimeiset vuotensa laitoksissa sänkypotilaina.
Tulevasta et tiedä sinäkään. Kuka sinut silloin pesee, jos lapset pitäisi minimoida
eikä heidän kasvatuksestaan saisi tukea antaa.
Eiväthän lapset nykymaailmassa mikään vanhuudenturva ole. Kahdeksantoistavuotiaaksi asti ruokit heidät kotona, vaatetat,annat taskurahat
ja koulutusrahat annat, sitten he lähtevät omaan elämäänsä.
Käyvät välillä kääntymässä niin kauan kuin itse hyvin voit. Ja toivottavasti
nyt sitten useammin käyvät, kun oma kunto huonoksi menee.
En tosiaan koskaan ole ajatellut, että lapset pelkästään omien vanhempiensa
turvaksi kasvatettaisiin. Lainaahan he vain ovat, hetken lainaa, niin kuin
laulussa sanotaan.
on sivusta seuraten nähty: raha kaiken sanelee eikä lasten määrä - lääkkeillä turraksi ilman ulkoiluja tai suihkuja tms. se on nykyajan saattohoitoa. vai perustaako srk kohta oikeita ns vain-omien vanhainkoteja? rahaa kun sillä on mällätä saakka lihottamalla konttorilla suojatyöläisten joukkoa ja rakentelemalla sitä jos tätä vl-uskon liikepaikkaa ja monumenttikeskusta
Ry:n piireistä riittävää apua, perheen hyvinvoinnin ylläpitoon. Melkeinpä jokaisella ry.n jäsenellä on "oma lehmä ojassa" " miten sokea taluttaa sokeaa". Väsyneet aidit tuskin jaksavat toisilleen alkaa leipomaan tai kaitsemaan toisten lapsia.
Isovanhemmat eivät jaksa enää suuren lastenlasten laumansa keskellä antaa riittävästi huomiota perheittensä elämään. Heilläkin tulee se sama riittämättömyys ja väsymys esille.
Se tuki ja apu mitä iso perhe ja pienikin tarvitsee on laajempi kuin, että käytäisiin tuomassa pullapitko vastasynnyttäneelle äidille. Apu tulisi olla joka päiväistä tai ainakin joka viikkosta aina 20-30 vuotta. Niin kauan kuin perheessä on lapsia kotona.
Eikä ole voimia enää toisten perheitä hoitamaan, vaikka halu olisikin.
siis joko kunnallinen kodinhoitaja tai perhetyöntekijä, hoitopaikka esim. isommille lapsille päiväkodista tai yksit hoidon tuella hoitajan palkkaaminen kotiin. Vaihtoehtoja on monia kun vain uskaltaa lähetä hakemaan apua
Perheiden vanhimmat lapset ja perheettömät voisi valjastaa jonkinlaiseen hätäapurenkaaseen, joka kiirehtisi sinne missä on akuutti avun tarve. Joku vastuuhenkilö organisoisi toimintaa.
ja yhdistysten OMA diakoniatyö? pelkkää talkoilua ja leipomista jumalanvaltakunnan hyväksi? kyllä luoja omistaan huolehtii ja voimat antaa?
Niin, kyllähän se harvinaista herkkua on,
jos pitkäaikaisosastolta vanhus ulkoilemaan rullatuolilla pääsee,
ellei omaisia ole.
Kesäisin on näitä kuukauden kesätyttöjä,
nämä ovat melkein ainoat ulkoiluttajat.
Vaan muistan minä kyllä maalla jossakin Järvi-Suomessa
sellaisen ihmeen, että sänkypotilaana ollut mummo
kuskattiin sänkyineen kaikineen kukkivien sireenipensaiden
alle puoleksi päiväksi kesästä nauttimaan.
On näitä seurakuntien hoitamia vanustentaloja
aiemmin ollut, mutta ne ovat tainneet enimmäkseen loppua.
Tuolla Vilppulassa ainakin on toiminnassa,
mutta nyttemmin enemmän lomanviettopaikkana,
Evankelistakoti (helluntailainen), joka oli alun perin tarkoitettu
eläkkeelle jääneiden ja muidenkin evankelistojen virkistykseen
ja asumiseen.
Mutta jokaisella on omat yksiönsä ja asumistukensa,
ei tällaiselle yhteisöasumiselle niin kysyntää ole
ennen kuin ei enää omat jalat kanna.
Mutta sinänsä ajatuksena tuollainen pienempi
vanhusten asumisyksikkö ei mikään hassumpi olisi,
kyllä minä sellaisessa asuisin,
0lkoon nyt sitten VL tai joku muu ylläpitäjänä.
Mieluummin minä hallelujaa ja aamenta kuuntelen
kuin kiukkuisia manauksia.
naapurien vanhimmat vl-lapset mankumassa palveluistaan rahaa kuin virallisemmatkin avustajat - siinä ei hätä lakia lue! aivan sama mitä rakkauden ja yhteisvastuun neuvoja pöntöstä hoetaan ja muistellaan vuosikymmenten takaisia ns hyviä aikoja jolloin naapuriapukin pelasi ilman rahaa
Perheettömillä ei ole mitään velvollisuuksia, sen täytyy lähteä omasta tahdosta.
Kuka rientää perheetöntä auttamaan, kun on avun tarve, esim. vakava sairaus?
voisi tietenkin auttaa myös perheetöntä, jos nyt joskus sellainen tilanne jollakin olisi. EIköhän akuutimpi hätä kuitenkin ole suurilla perheillä ja mikä siinä niin pahaa on, jos sinkut valjastettaisiin apuun!? Ei tietenkään yksi ja sama aina, vaan vuorollaan. Kyllähän meillä täytyisi olla halu auttaa?
"parempi olisi kertoa huolistaan kasvokkain läheisen tai jonkun luotettavan ihmisen kanssa. näyttää kuitenkn siltä että ihmiset ovat toisaalta aika yksin omien murheidensa kanssa, kun asioista on tarve "puhua" kasvottomana nettipalstalla."
Niin tai sitten ihmiset ovat kokeneet riitävän monta kertaa tässä vl yhteisössä en että heidän tunteensa ja ajatuksensa mitätöidään ja heidän tarpeittensä ohi kädellään julmasti kysymättä mitä siitä seuraa. KUn ihmisen voimavarat ehtyvät ja hän tulee apua tai ymmärrystä tästä yhteisöstä hakiessaan nollatuksi ja mitötöidyksi se johtaa tovotavasti siihen että apua haetaan jostain muualta kuin yhteisöstä jossa normaalia on sekin mikä ei sitä ole.
On täysin selvää että väsyjinä onvat kohtuu nuoret äidit siitä yksinkertaisesta syystä että nuoret ovat myös hedelmällisempiä kuin vahemmat ja heillä ei ole sitä vanhempien lasten mukanaan tuomaa turvaa. Kyllähän vanhemmat lapset tuovat turvaa jo pelkällä olemassa olollaan kun yhden ihmisen ei tarvise olla 10 paikassa yhtä aikaa. Kateus kasvataa - kun itse ei ole saanut jotain ei sitä muutkaan sisarukset saa tehdä.
Vaikka olisi lakisääteinen oikeus päivähotoon niin millaiset ovat ihmisen arvot jotka tuohon pakon edessä ajautuu ja kutienkin jatkaa kierrettä. "synnytsalkoholisti" joka ei osaa lopettaa seksiä ilman ehkäisyä? Ja toisaalta vaikka olisi oikeus niin päivähoito on usein niin kallsita perheelle ettei siihen ole taludellisesti varaa. JOten vaikka tarvetta olisi ja vaikka se olisi toisinaan lapsenkin etu raha ja perheen taloudellinen tilanne ajaa usein lasten ja perheen tarvpeitten edelle tässä kohtaa.
"Tarttukaa toimeen ja järjestäkää itselle myös vapaa-aikaa."
Heittosi on jokseenkin naivi. Vaikka tämä olisi kuinka tavoiteltavaa ja suositeltavaa silti voi olla niin ettei lapislla ole paikaa mihin ne laitaa. Ei ole olemassa vapaa-aikaa josta ei joutusi ehkä maksamaan liian kovaa hintaa. vaikka kuinka järjestäisi mutta jos käytännössä on kuitenkin niin että joku ajaa sen vapaa-ajan yli kerta toisensa jäleen - petymykset kerta toisensa jälkeen tässä kohdassa alkavat muodostua rasiteeksi. Harrastus - tehkopyhää se joka jaksa harastaa ei ole vielä edes tiukilla.
Ei ole itsestään selvää että kuvio jossa isä kantaa vastuutaan työpäivän jälkeen on mahdollinen. Ikään kuin isä olisi ihme mies joka tekee yhden työpäivän töissä ja toisen kotona. Jaksamisen rajat voivat ja ovat tulleet vastaan monessa pehreessä ei sikis ettei olisi yritetty ja jaettu vastuuta vaan siksi että mahdotoman tekeminen on mahdotonta. Sellaista vain ei lestediolaisuudessa tunneta ettei rahkeet vaan kerta kaikiaan riitä siihen - lapsia tulee enemän kuin jaksaa hoitaa.
Ja onko se ehdollinen apu jonka tarkoitus on saada ihmiset jatkamaan tättä synnytämisen oravanpyörää - käydään siivoamassa ja leipomassa... - niin onko tämä apu ehdollista vai ehdotonta.
Sanot ettei ehkäisy ole ratkasu ongelmiin - eihän se ole kun ongelmia jotka ehkäisemättömyydestä seuraa kielletään. Jos kielletään ongelmat ratkaisukin sillon on väärä. On täysin selvää ettei ehkäisy sinänsä ole ratkaisu mutta se autaa näkemään ongelmien todelliset ja kuviteelliset syyt. Ja toisekseen se antaa asioita jota mikään ulkopuolinen apu ei voi turvata. Raskaus ei muutu hyväksi sillä että ry:läiset käyvä leipomassa ja siivoamassa - vaan raskaus muutuu hyväksi vasta sitten kun ihminen sen aidosti kokee ja tuntee niin.
Olisi tekopyhää väittää ettei lapset ole pahoinvoinnin ilmeinen ja jossain tapausissa myös ainoa syy. Jos nainen oksentaa 4 ensimäistä kuukautta on ilmeistä että syntymätön lapsi on pahoinvoinin ilmeinen ja ainoa syy. Tai jos vauva valvotaa yöt ja päivät ja muut siarukset pitävät huolen siitä ettei riitävään lepoon ole mahdollisuutta. On täysin selvää että riitämätömään lepeoon syy on lapsissa.
Jos väitämme että on mahdollista ukoistaa lapset niin että riitävä leopo on mahdollista - olemme tekopyhiä. Siihen näytää olevan mahdollisuutta vain harvoilla. Etuoikeutetuilla.
Vain ehkäisyn tai luonnollisen hedelmällisyyden päätymisen kautta voidaan päästä tilanteeseen jossa riitävä levon saanti yksitäisenä asiana tulee mahdolliseksi lasten kasvamisen myötä.
Sanoisin ettei avaaja sopivilla satuumuksilla ole ihminen jota ei saataisi levon puuteeseen romahtamaan. Mutta se että ihmisä ajetaan siihen ainaiseen alamäkeen on moraalitonta ja vastuutonta. Ja totuuden kieltäminen ja koetelemusten siunauksena näkeminen on lähinnä vain epärehellienn selvitymisstrategia jossa ei pystytä ja haluta kohdata totuutta niin rumana ja kauhistuttavana kuin se on. Ei uskalleta myöntää että ehäisemättömyys omana valintana on suoraan ollut syy ja aihe kaikille niille koettelemuksille jotia elämässä on kohdanut.
mukava lukea sinun kommenttejasi tosi elämästä.. ei monestikkaan ole taloudellisia mahdollisuuksia lapsia päivähoitoon laittaa.. monesti seki asia vaatisi toisen auton oston jos on pitkä matka hoitopaikkaan.. ei tainnut aloittaja tuntea oikeaa vl arkea jossa lapsia syntyy synnytyspakolla vuosittain..
halua saada joka vuosi pikkuvauvaa?
Onko olavi Voittonen sitten väärässä?
Hän vastasi kaikkien vl:ien puolesta, että he haluavat. Muuten he eivät ole uskovaisia.
Pitäiskö pyytää valtakunnan sovittelijaa apuun, että nuo äitiressukat eivät tulisi erotetuiksi läheisistään, jos he eivät jonakin iltana jaksakaan heti haluta uutta vauvaa.
jokseenkin sekavan oloista tekstiä luettavaksi....mmmm mitäs jos hakisit apua. Tuntuu, että taidat olla vähän väsähtänyt tilanteeseesi
paljonko esim. kunnallisen osapäiväinen hoitopaikka maksaa? JOS TULOT OVAT PIEnet, on hoitomaksukin sen mukainen eli minimimaksu. toisaalta voit kodinhoidontuen sijaan hakea yksit hoidon tukea ja palkata hoitajan, tämän voi tehdä myös kaksi perhettä yhdessä. Joskus asioita on vain laitettava tärkeysjärjestykseen ja koittaa tinkiä joistakin muista menoista. Sosiaaltoimiston kautta palvelua kriisitilanteissa sa ilmaiseksi ; )
hotomaksut ovat kohtuulisen kovat. Siitä yksinkertaisesta syystä ettei lasten lukumäärä vaikuta hoitomaksuihin 1:1. Osa lapsista voi jäädä täysin huomioimatta vaikka elätusvelvolisuuden piiriin kuuluvatkin.
Ja toisekseen päivähotomaksu ei ole ainoa kustannus joka aiheutu päivähoidossa olemisesta.
Sitten on sekin kuka lapset vie ja hakee. Muutuuko sinne vieminen enemmän rasiteeksi kuin voimavaraksi. Jos hoitaja hankitaan kotiin onko se kuitenkaan kanatavaa kun lapset kuitenkin pyörivät siinä kotona.
Sosiaaltoimiston kautta palvelua kriisitilanteissa sa ilmaiseksi ; )
Tämä on jossainmäärin vale. Apu on ilmasita vain lastensuojelullisista syistä. Monet pehreet maksavat tätä nykyä myös siitä pehetyöstä kohtuulisen korkaen palvelumaksun. Jos perhetyötä ylipäätään on tarjoilla.
Kun asioita laitetaan tärkeysjärjestykseen voi olla niin ettei mikään tässä ketjussa esitetyistä tukimuodoista ole sellainen että siitä olisi aidosti apua ja hyötyä. Tai mahdollisuuksien rajoissa.
Mitä jos haksit apua - niin näin voit mennä ja sanoa jokaiselle - mutta mikä on se apu josta todella on aidosti apua siihen tilanteeseen jossa moni vl äiti elää usean pienen lapsen kanssa.
Monikaan asia jota avuksi katsotaan ja tarkoitetaan ei sitä ole totuudessa ja rehellisyydessä.
Entä jos apu jota tarjotaan kuormitaa pehretilannetta vain entsitä enemmän? Älkää kutsuko avuksi sitä mikä ei sitä ole.
Apu on sellaista että se ei pitkitä kärsimystä loivenna alamäkeä vaan hakee todellista muutosta ja ratkaisuja tilanteeseen. Muutaa tilanteen pysyvästi parempaan suuntaan. Jos se suinkin on mahdollista.
Vl äidille tarjotaan apua jonka tarkoitus on se että hän jaksaa synnytää aina vain lisää ja lisää lapsia. Pitkitää ja syventää pahoinvoinnin kierrettä - joka on johtanut monen lapsen pahoinvoitiin ja sairastumiseen ...
laatija tarvii kiirreellistä apua. mene hyshyssi hakemaan apua! kyllä me muutkin niin tehdään.
korkein hoitomaksu on siis 233e per lapsi, - tähän perheen tulot vaikuttavat. Alin hoitomaksu on 21 e. Perheen lukumäärä myös huomioidaan päivähoitomaksuja laskettaessa. Ensimmäisestä lapsesta ylin maksu 233, seuraavasta 210 ja sitä seuraavasta 20% ensimmäisen hoitomaksusta. Osapäivähoidossa maksu on 60%.
Lapsen päivähoidosta peritään perheen bruttotuloihin ja perhekokoon perustuva kuukausimaksu. Maksu määräytyy perhekoon ja asetetun tulorajan ylittävästä tulosta tietyn prosentin mukaan seuraavasti:
perheen koko 6 hlöä, tuloraja joka vähenn bruttotuloista 1823, korkein maksu 7, 9%
Myös lastensuojelullisista syistä voi joskus hakemaan apua jos tilanne on riistäytynyt kotona käsistä- viisas ihminen ajattelee silloin lasten etua ja hakee apua. tämä ei tarkoita että lapset suinpäin otettaisiin huostaan ; )
Kotona selkeän päivärytmin luominen lapsille, ruokailuajat ja nukkumaanmenoajat rauhoittavat päivää kummasti!!!
eli tuossa kohtaa on tullut muutos- kaikki lapset ovat lapsia... vielä jokin aika sitten perheeseen ja sen henkilölukuun ei katsottu kuuluvaksi kaikia lapsia automaatisesti. Mutelen että vain alla kouikäiset lapset lasketiin ennen henkilölukuun.
Nyt kuntien sivut puihuvat että yli kuuden hengen taluoksista jokaista hotoon vietävää kohti brtutopalkaa pinenetään olikohan se 107€ verran.
Silti tulorajat ovat todella kovat
Taitaa satuttaa hyshysin tekstit, ettei laittas peräti epäilykset liikkeelle. Minun nähdäkseni hyshysillä on ollut aina asiallistakin asiallisempaa tekstiä, hyvin perusteltuna. Taidatte takertua sen ulkoasuun kun muutakaan ette keksi...
Olavi Voittosella on vain yksi lapsi.
Hän ei ainakaan ole halunnut vauvaa joka vuosi.
Siinähän se keskeinen asia on: mistä apua väsyneenä.
Muistan kuinka itse kipuilin usean pienen lapsen kanssa,
välillä hemoglobiini laski alle sadan moneksi kuukaudeksi
ja tuntui, että ainoa, mitä kunnolla jaksoi tehdä,
oli sängyssä pitkällään olo.
Muuten elämä oli yhtä eteenpäin raahaantumista.
Muistan, kuinka silloin joskus kateellisenakin mietin,
että hyvähän se on lestadiolaisäiti olla,
on suku ympärillä auttamassa
eikä uuden lapsen ilmoittaessa maailmaantulostaan
ole ympärillä suvun kylmää rinkiä,
että vieläkö ne,
eivätkö ne osaa olla sivistyneitä....
*
Mutta samat ne taitavat ongelmat olla,
on sitten minkä suunnan isompi perhe kysymyksessä.
Silloin 20-25 vuotta sitten, kun lapset olivat pieniä,
muistan vielä Tornionjokilaaksosta sellaisen yleellisyyden
kuin kodinhoitajat.
Nämä ihanat ihmiset, joita sai joskus auttamaan
ja joiden ammattikunta kuulemma alunperin on perustettu
pelkästään lapsiperheitä varten, heidän auttamisekseen.
Kun selkosille syntyi vauva, kodinhoitaja saattoi olla
viikonkin paikassaan, hoiti lapset, hoiti talouden, hoiti karjan,
jotta äiti sai levätä.
Ja muulloinkin saattoi apua saada.
Itsekin olin sellaisessa tilanteessa,
että mieheni oli toisella paikkakunnalla Etelä-Suomessa kurssilla,
lapsia oli 5, joista 3 vaipoissa.
Isäni sairastui syöpään, joten jouduimme lasten kanssa lähtemäänhyvin lyhyellä varoitusajalla isää hoitamaan. Sitten olikin neljä vaipoissa.
*
Mutta ennen tuota saattohoitovaihetta Jumala kehotti minua lähtemään
viikoksi Israeliin, sanoi, että tarvitsen voimia kevättä ja kesää varten.
Ja nämä pohjoisen ihmiset, he olivat ihania!
He järjestivät niin, että viikon ajan toinen kodinhoitaja hoiti lapsia
12 tuntia, toinen toiset 12 ja minä pääsin lepäämään ennen
saattohoidon tulikoetta.
Sanotaan, että vanhat ajat eivät ole parempia kuin nykyiset,
mutta kyllä minä nykyäideillekin nämä ihanat kodinhoitajat soisin!
Jumalan lahjoja he olivat!
aivan oikein , niin se on ,, ja vielä lisäksi niin kuin on voimas niin on päiväs,, me olemme kans saaneet apua sillon kun oli monta pientä lasta,, tultiin kotiin siivoamaan ym ym.. nykysin vaan ei yhteiskunta anna sitä apua mitä esin 80 luvulla oli ,, kun sai kodinhoitajia,, ja aika helposti saikin,
se on kun kunnat supistaa näitä 'vl-pakkopokijoidenkin' apuja. jos ei oo voimia joka vuosi lisääntyä on sitte välillä muutaman vuojen vaikka naimati. oikeille avuntarvittijoille apu on enempi tarpeen
käyttäytyä kuin keskenkasvuinen murkkuikäinen. Aikuismaista asennetta ja käytöstä pliis
onhan kirjotiaja täysi oikeassa. Kyllä vl kritisoivat sitä sosiaalityötä jota annetaan alkoholistiperheille ja heidän lapsileen. Se paksutna on oiken mutta se mikä kohdistuu tasan samaan käytäytymismalliin omissa porukoissa on kritiikin yläpuolella.
Keskenkasvusta on se että odotetaan kunnalta tukea siihen ettei omat vomavarat riitä muttei kuitenkaan haluta kantaa vastuuta - uskovainen ei ehäise. Ehkäiseminen ei ole mikään vältäättömyys mutta sitten pitää voida kysyä onko vl oikeuta seksiin kuin vain niillä jotka ovat kylin teveitä ja hyvinvoivia ja hyväosaisia.
äidit ois ensimmäisinä hakemassa kunnallista apua! Kyllä sitä vaan ihmeesti omalla väellä selvitään.
ei ole kuitenkaan väärin hakea myös ns. ajallista apua tilanteessa jossa oikeasti puhutaan jo masennuksesta tai lapset oireilevat. Meidän tulee muistaa pitää huolta myös lapsista tilanteissa joissa oma väsymys käy ylivoimaiseksi. Muistakaa, että ihmisten voimavarat ovat yksilölliset, siinä missä yksi väsyy yhden itkevän vauvan kanssa, toinen porskuttaa eteenpäin 8 lapsen katraan kanssa. Toisinaan on hyvä hakea apua ennen kuin tilanne "romahtaa" käsistä. Ja se miten itsekukin tilanteensa näkee, riippuu mitä pitää tärkeänä. Hys hys näkee ilmeisesti ainoaksi vaihtoehdoksi ehkäisyn ja uskosta luopumisen. Itse en voisi hyvällä omalla tunnolla ehkäistä ja tunnustaa samanaikaisesti uskoa. En näe henkilökohatisesti ehkäisyä vaihtoehdoksi. Jos jollekin se on vaihtoehto, niin hän on vapaa toimimaan omassa elämässä kuten itse tahtoo, mutta Jumalan tehtäväksi jää arvioida hänen sydämen uskonsa tila, onko se sitä mikä kantaa myös hetkellä kun siirrymme ajan rajan tuolle puolen!
Äiti masentunut koko aikuisen ikänsä, apua ei mistään osattu pyytää, lapset (yli 15 kpl) kärsii, suurin osa heistäkin masentuu, vanhimmat lapset ottaa liikaa vastuuta ja oma lapsuus jää kunnolla kokematta...
"Kyllä taivaan isä voimia antaa, lapsia tulee niin paljon ku kukin jaksaa"
Kyllä, olen KATKERA, mutta minulla on myös täysi syy siihen.
Minä en ole koskaan tuntenut hyvää jumalaa.
tutustuu vain srk-seurakuntajumalaan kaikkine ihmisoppeineen ja jää oma elämä elämättä sen vaatimuksia toteuttaessaan - onneksi nykyään yhä useampi jättää koko lahkon oppeineen tai jää korkeintaan ry-piireihin kellumaan kun ei ole muuta sosiaalista verkkoakaan osannut rakentaa
tuon väiteesi - Hys hys näkee ilmeisesti ainoaksi vaihtoehdoksi ehkäisyn ja uskosta luopumisen. Itse en voisi hyvällä omalla tunnolla ehkäistä ja tunnustaa samanaikaisesti uskoa... Niin mutta voisit tunnustaa uskoasi ja vahigoitaa lapsia täysin ilman tunnontuskia.
Tämä on jokseenkin käsitämätönä ettei hyväosaiten ja ansioituneitten vl ätien ymmärykseen ulotu sellainen tosiseikka että vaikka perhe saisi teidän mielestänne kaiken sen avun minä he teidän mielestään tarvisisivat ottaakseen vastaan kaikki lapset joitka Jumala suo. Silti tuo apu on riittämätön ja johtaa jonkun osalta rakkaudettomaan lopputulokseen.
Ehkäisyn käyttäminen on sinulle sama kuin uskon kieltäminen. Ja sille jolle ei muuta vaihtoehtoa elämässä ole tarjoat vain pelkkää armotomuutta ja kieltäjän paikkaa. Onko armon ymmärrys enää oikein jos se ehdollistetaan yhteenkään tekoon. Raamatun mukaan ei. Voidaanko pitää uskona uskoa jonka perusta on omat teot ja tekemättä jättämiset. Raamatun mukaan ei.
Uskon kieltäminen ja ehkäisyn käyttö eivät ole se omantunnon kysymys vaikka sitä tarjolaan vl liikeessä ja sinä tarjoilet sitä. Vaan oman tunnon kysymys on Mikä on Jumalan tahto. Sinulle se on kyseenalaistamatta otta vastaan kaikki lapset joita on tullakseen. - siinä vain taitaa olla kyse enmmän kuitenkin kohtalon uskosta kuin mistän muusta.
kaikkivaltiaana Luojana, joka on elämän ja kuoleman Herra. Itse en moista valtiuutta uskalla ottaa käsiini päättääessäni mitkä lapset otan vastaan ja mitkä en. Uskon siis ehdottomasti, että Jumala on kaiken luoja. Hän lahoittaa elämän , oli se sitten 0, 1 tai 8. Onneksi ei ole minun päätettävissäni. Koen näin eläväni ja uskovani olevan onnellisin ja etuoikeutettu ihminen maailmassa.
on !
Ei ihmisen tarvitse kilpailla Jumalan kanssa luomistöissä, elämän ja kuoleman Herrana. Lasten lukumäärän kukin päättää uskonsa mukaan ja vaimo on siinä keskustelussa no. 1..
-------------------------------------------------------------------------------------------
1. Piet. 3:7
"Samoin te, miehet, eläkää taidollisesti kukin vaimonne kanssa, niinkuin heikomman astian kanssa, ja osoittakaa heille kunnioitusta, koska he ovat elämän armon perillisiä niinkuin tekin; etteivät teidän rukouksenne estyisi."
________________________________________________________________
ja Jumalan rakkaus meitä kohtaan on yhtä suuri ja armollinen vaikka emme haluaisi/ottaisi yhtä ainoata lasta. Avioliittoon sisäiset asiat eivät kuulu centin vertaa seurakunnalle. Pelastus on armosta uskon kautta Jeesukseen. Munasolun irtoaminen tai siittiöiden katoaminen elimistöömme ei ole yksinäisellä tai avioliitossa olevalle murha - siis ei avioliitto tee luonnollisilta elintoimintojen kautta ihmisestä murhaajaa.
Voi että! huh, kamalaa, että ihmisiä voidaan 2000-luvullakin pitää keski-ajan pimeydessä opetuksessa!
_______________________________________________________________
Häpeä mitä vl:t saarnamiehet ja vielä vl-papit opettavat!
_________________________________________________________________
Osuvaa on sinun sanasi: >>>"Itse en moista valtuutta uskalla ottaa...."
...väärän vl-opetuksen rikkomisen tähden.
Eipä Raamatulla ja Jeesuksella tietenkään ole mitään merkitystä, jos SRK on päättänyt omat ehdot taivaaseen pääsyyn.
Voihan muutkin uskoa valheen kuin ateistit?
Lahkohengen ja oikean uskovaisen erottaa siitä, että lahkohengen oma ei kuuntele, eikä ole kiinnostunut totuudesta, mutta oikeat uskovat tutkivat Raamatusta onko asia todella niin.
________________________________________________________________
Ap. t. 17:11
"Nämä olivat jalompia kuin Tessalonikan juutalaiset; he ottivat sanan vastaan hyvin halukkaasti ja tutkivat joka päivä kirjoituksia, oliko asia niin. "
________________________________________________________________
http://www.youtube.com/watch?v=Zmu4Qu23JEY
________________________________________________________________
Huomaatko, että ei sinuakaan Raamatun oppi kiinnosta tippaakaan? Niin, että olisit valmis kyseenalaistamaan opit, mitkä ovat ristiriidassa Raamatun sanan kanssa?
________________________________________________________________
Joku varmasti jättää vl-opit, sillä en usko, että Jumalan sana ei tyhjänä palaa.
Hallelujaa!
Vl-oppi toimii lähinnä vain Suomessa, niin kauan kun lapsilisää maksetaan ja saamme lisää valtionvelkaa.
Muutahan Kiinaan ja opeta ja toteuta siellä oppiasi.
Evankeliointi ja ihmisten lisääntyminen ovat kaksi ihan eri asiaa. Vain evankeliumin kautta voidaan pelastua, ei lisääntymisen kautta.
Mark. 16:15.18
15 Ja hän sanoi heille: "Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille.
16 Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen.
17 Ja nämä merkit seuraavat niitä, jotka uskovat: minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia, puhuvat uusilla kielillä,
18 nostavat käsin käärmeitä, ja jos he juovat jotakin kuolettavaa, ei se heitä vahingoita; he panevat kätensä sairasten päälle, ja ne tulevat terveiksi."
TARKOITTAAKO TÄMÄ MEITÄ! ?----------------------------------------------------------
Luuk. 24:45-48
________________________________________________________________
45 Silloin hän avasi heidän ymmärryksensä käsittämään kirjoitukset.
46 Ja hän sanoi heille: "Niin on kirjoitettu, että Kristus oli kärsivä ja kolmantena päivänä nouseva kuolleista,
47 ja että parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille, alkaen Jerusalemista.
48 Te olette tämän todistajat.
________________________________________________________________
Onneksi joku on mennyt Jumalan lähettämänä viemään sanaa:
http://www.youtube.com/watch?v=bY73aliscaE&feature=related
Niinpä. Vastuu lapsista ja omasta jaksamisesta siirretään yhteiskunnalle, kun niistä ei jaksa enää pitää huolta. Pääasia on, että varsinaista ongelmaa ei korjata, eli sitä, että lapsia ei saisi tulla niin tiheään tai joissain tapauksissa ei enää ollenkaan.
Meidän vl-uskovaisessa perheessä ollaan tuossa "ei ollenkaan" tilanteessa, vaikka iän puolesta voisi tulla vielä montakin.
MINUSTA NÄITÄ JUUPAS EIPÄS KESKUSTELUJA EI KANNATTAISI TUNTEIDEN VALLASSA EDES KÄYDÄ TÄLLÄ PALSATALLA. USKO ON HENKILÖKOHTAINEN ASIA. SEMMOINEN IHMINEN JOKA EI YMMÄRRÄ OMAKOHTAISTA USKOA EI VOI MYÖSKÄÄN YMMÄRTÄÄ ASIAA, MIKSI JOKU HALUAA OTTAA LAPSET VASTAAN JUMALAN LAHJOINA, KAIKKI JOTKA HÄNELLE ANNETAAN. NÄIN SE VAIN ON. USKON KAUTTA ASIAT KIRKASTUVA JA IMINEN HALUAA ELÄMÄSSÄÄN TOIMIA KUTEN KOKEE JUMALAN SANAN OPETTAVAN.
yhteiskunnan huolehdittavana olevia lapsia ja aikuisiakin taitaa tulla niistä eronneista ja karanneista perheistä , alkoholistivanhemmista puhumattakaan
On toki. Jonkun täytyy olla aina tilastoissa ensimmäisenä.
Moni vanhempi alkaa uskoa sitä omakohtaista uskoa vasta loppuunpalamisen kynnyksellä. Sitä ennen usko on ollut jotain seurakunnan uskoa, tai SRK:n uskoa, ja omatunto seurakunnan yhteinen omatunto.