Asunto-osakeyhtiö

Päätöksen kirjaaminen pöytäkirjaan "yksimielisenä" on yleensä vain poliittinen juttu, sillä ei ole juridista merkitystä yleensä. Joissain yhdistyksissä voi olla sääntöpykälä, että joku asia pitää päättää yksimielisesti, silloin siitä pitää tehdä merkintä pöytäkirjaan.

Jos kuitenkin halutaan, että pöytäkirjaan pistetään merkintä "yksimielisesti" on toimittava seuraavasti:

- Kun päätös on tehty, puheenjohtaja tiedustelee, voidaanko päätös merkitä pöytäkirjaan yksimielisesti tehdyksi. Jos kukaan ei vastusta, merkintä tehdään pöytäkirjaan. Jos joku vastustaa, merkintää ei tehdä pöytäkirjaan.
Asia on kirjoitettava pöytäkirjaan: "päteettiin ysksimielisesti, että ...."

Kuvattu päätösteksti riittää, jos pöytäkirjan liitteenä on hallituksen ehdotus.

Sillä, että joku ei ole läsnä kokouksessa tai poistuu ennen päätöksentekoa ei ole merkitystä yksimielisyyden kannalta. Poissaolevat eivät voi vaikuttaa kokouksen päätöksiin.

Hallituksen jäsenet voivat olla yhtiökokouksen pöytäkirjantarkastajina.

Yleensä kokouspöytäkirjan merkintä yksimielisestä päätöksestä tarkoittaa, ettei asiasta ole tehty kuin yksi ehdotus, eikä asiasta siten ole äänestetty. Mikäli tehdään useampia ehdotuksia, tapahtuu äänestys niiden välillä.

Jos joku vastustaa ehdotusta, tulee hänen tehdä oma ehdotuksensa ja erikseen mainita että hänen eriävä mielipiteensä tulee kirjata pöytäkirjaan.

Jos asiassa tehdään kaksi tai useampia kannatettuja ehdotuksia, menee päätös äänestykseen ja äänestyspäätös on merkittävä pöytäkirjaan.
Jos ehdotusta ei kannateta, ei siitä myöskään äänestetä, eikä välttämättä myöskään merkitä pöytäkirjaan. Jos sen haluaa merkittäväksi, on syytä vaatia kirjaamista. Tarvittaessa esittää eriävän mielipiteensä, joka ainakin on merkittävä ja kirjattava täsmälleen esitetyssä muodossa. Pitemmät perustelut on syytä esittää kirjallisena, yleensä heti kokouksen jälkeen. Eriävästä mielipiteestä on kuitenkin ilmoitettava heti päätöksen tekemisen jälkeen (=ennen seuraavan asiakohdan käsittelyä).

Hallituksen jäsenet ovat (periaatteessa) täysivaltaisia kokousedustajia yhtiökokouksissa, jos muuten täyttävät osallistumisehdot (=osakkuus tai valtuutus), eivätkä sen vuoksi tule esteellisiksi toimimaan esim. pöytäkirjan tarkastajina tai edes puheenjohtajana.

Heidän asemansa on kuitenkin ongelmallinen, koska he eivät voi osallistua vastuuvapaudestaan päättämiseen ja yhdenkin niin vaatiessa heidän on poistuttava kokouksesta sen käsittelyn ajaksi. Tällöin he eivät voi myöskään todeta kokouksen tapahtumia, joten heille pitäisi valita varamiehet tuon käsittelyn ajaksi.
Jos poistumisvaatimusta ei esitetä, niin kokouksen toimihenkilönä toimimiselle ei ole estettä.

Tunnen, että minua ei ole kohdeltu kellarijaossa yhdenvertaisesti. Omistan 61 neliön kämpän. se on rappuni isoin yhdessä kahden muun kanssa, neljä asuntoa ovat pienempiä.
Sain silti kellarikoppeja jaettaessa selvästi pienimmän ja epäkäytännöllisimmän komeron; pienin kämppä sai 48 neliöllä suurimman kellarikopin.
Silmämääräisesti minulle osoitettu koppi on 2-3 kertaa pienempi kuin suurin!!!

Minusta tämä on epäreilua. Vastikkeet maksan kuitenkin neliöitteni mukaan. Kerroin taloyhtiön hallitukselle, että olette tehneet virheen, että numerokyltit meni varmaan nurinperin.
Alunperin tuli nimittäin ilmoitus, että koppijaossa kriteereinä olisiva sekä rapun läheisyys että asunnon koko.
Suullisesti minulle hall.pj sanoi, että jako on työlästä, että jakolinja kokokriteerissä meni yli-ja alle sataneliöisten kohdalla.
Ei auttanut, vaikka sanoin, että omaa asuntoani pienempiä kämppiä on taloyhtiössä yli puolet, 40 asuntoa.
Mitä teen? Ullakkosaneerauksen vuoksi meni jo ullakko ja nyt olen saamassa hyvä,jos parin neliön kopin, jossa on vielä tilavuutta syövät ilma-ja vesiputket. Omasta mielestäni mulle kuuluisi suurin koppi, kuusi neliötä.

Kertokaa, mitä tehdä. Menenkö oikeuteen?
Kiitos avusta jo etukäteen
nimimerkki eksynyt

talomme yhtiökokouksessa oli2 osakasta ja heillä valtakirjoja. oliko kokous laillinen