Eli siis olen tapaillut erästä ihanaa miestä ja olen erittäin ihastunut häneen kaikki tuntuu luonnolliselta ja hyvältä hänen seurassaan. Monia suhteita läpi käynyt ja jopa avoliitonkin ja kenenkään kanssa olo ei oo ollut samanlainen kuin tämän miehen kanssa.
Tiedän hänenkin tykkäävän minusta kovastikkin mutta ajoitus on väärä kummallekkin. Välimatkaa on n.120 kilsaa se ei oo esteenä vaan se että kummankaan elämään ei parisuhde sovi.
Itse aloitan syyskuussa uudestaan opinnot ja sitten pitäs mennä osa-aika töihin niin ei kauheesti jää aikaa muuhun.
Mies taas tekee tosi pitkää päivää töissä ja on vasta iltasella kotona ja vapaa-aika on vähissä ja hänellä on 10 vuotias tytär joka tietenkin tarvii isältä aikaa kun tulee käymään.
En vaan tiedä miten pääsisin tästä yli kun olen korviani myöten ihastunut tähän mieheen ja haluaisin vielä joskus paremmalla ajalla yrittää. Hän on ajatuksissani ensimmäisenä aamulla kun herään ja viimeisenä illalla kun menen nukkumaan.
Jos vaan oisin tiennyt että viimeksi kun nähtiin ettei enää nähdä olisin ottanut siitä kaiken irti.
Miten tästä pääsee yli?
Tiedän syksyllä ehkä helpottavan kun tulee arki eteen mutta nyt kun olen työttömänä kotona niin on liikaa aikaa ajatella.
Tiedän hänenkin tykkäävän minusta kovastikkin mutta ajoitus on väärä kummallekkin. Välimatkaa on n.120 kilsaa se ei oo esteenä vaan se että kummankaan elämään ei parisuhde sovi.
Itse aloitan syyskuussa uudestaan opinnot ja sitten pitäs mennä osa-aika töihin niin ei kauheesti jää aikaa muuhun.
Mies taas tekee tosi pitkää päivää töissä ja on vasta iltasella kotona ja vapaa-aika on vähissä ja hänellä on 10 vuotias tytär joka tietenkin tarvii isältä aikaa kun tulee käymään.
En vaan tiedä miten pääsisin tästä yli kun olen korviani myöten ihastunut tähän mieheen ja haluaisin vielä joskus paremmalla ajalla yrittää. Hän on ajatuksissani ensimmäisenä aamulla kun herään ja viimeisenä illalla kun menen nukkumaan.
Jos vaan oisin tiennyt että viimeksi kun nähtiin ettei enää nähdä olisin ottanut siitä kaiken irti.
Miten tästä pääsee yli?
Tiedän syksyllä ehkä helpottavan kun tulee arki eteen mutta nyt kun olen työttömänä kotona niin on liikaa aikaa ajatella.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Soittaisit hänelle jota kaipaat? Voi käydä niin että ei tule sanoja ollenkaan mutta mitäs sitten! Ne tulee kun on sen aika!
onnellisessa ja hyvässä asemassa olet ? kuinka hyvä sinulla on pikku hiljaa tutustua toiseen ja vaikka lopulta voitte muuttaa yhteen asumaan.
Siis vain 120 kilsaa ja työesteet..siis haloo ?? Et taida lopulta haluta muuta kuin hetken huvia ,Jos minulle annettaisiin tuollainen mahdollisuus ,en valittaisi kun kyseessä on ihminen josta välittäisin. Käsittäisin jos välimatka oli 500-1000km..eikä sekään ole este vaan hidaste.
vain tuumasta toimeen! Actionia!!!!
vain tuumasta toimeen, actionia?:)
Vaan se että toinen on jopa viikonloppuisin töissä ja tietty joskus on kiva nähdä ystäviäkin ja tyttären kanssa olla ihan kahestaan ja koirakin vaatii aikaa. On myös muuttamassa kun on asuntonsa myynyt.
Hidasteita mutta puitteet ei ole hyvät jos ei ehdi näkeen itsekkin tulen olemaa vapaa ajat toivon mukaan töissä ja jos en niin ei oo varaa käydä hänen luonaan. Kuulostaa ehkä siltä että ei oikeesti haluttas yhes olla mutta kun elantokin pitää saada ei pelkällä rakkaudella elä.
Oisin itse valmis vaikka näkemään harvoinkin kunhan joskus näkis mutta jos toisen mielestä on parempi olla kokonaan näkemättä niin en voi sille mitään.
sano noin! Onhan yritystä jo ollut kovasti mutta ei niin voi leikkiä ikuisuuksia. Varsinkin jos toisesta osapuolesta ei tiedä kuin nimen ja sekään ei missään näy? Kuinka silloin voisi nähdä? Siinäpä kinkkinen kysymys!