no niin...olen 22v. ja hyvin todennäköisesti raskaana. Huomasin muutama päivä sitten että menkat ovat jääneet välistä (varmaan pari viikkoa myöhässä). Tiedän. Pitäisi pitää kirjaa mutta....tyhmä kun olen ollut. Noh,ensinnäkin olen elänyt nyt todella kiireistä aikaa. Töiden yms puolesta,asuntolainat on päällä (minulla,yksin) ja työt loppuvat ilmeisesti nykyisessä paikassa pian. En seurustele.
Pahinta tässä kaikessa on että harrastin seksiä itseäni muutaman vuoden nuoremman kanssa. Yhdesti. Oli siis ns. yhden illan juttu jonka tosin olen tuntenut jollakin tavalla jo pitempään. Ollaan oltu kavereita. Käytettiin kumia mutta nähtävästi se ei nyt paljoa auttanut. Nyt olen raskaana,kohta työtön ja asuntovelallinen..En voi kuvitellakkaan tuota yhden illan hoitoani isäksi. Se on liian nuori ja muutenkin...
Huomenna menen hakemaan testin vaikkakin tiedän jo 99prosentin varmuudella sen olevan positiivinen sillä minulla on kaikki oireet,rinnat aristavat,outoja nippailuja vatsassa,kevyttä pahoinvointia jne..Tiedän/tunnistan nämä oireet sillä minulle on tehty nuorempana abortti,joten olen ollut raskaana aiemminkin. Silloin olin nuori ja tyhmä. Nyt kai vaan tyhmä.
Lisäksi vielä olen tuon yhden illan jutun jälkeen lähentynyt exäni kanssa ja tätäkään en tahtoisi pilata..Mutta voin vaan kuvitella ettei kukaan mies alkaisi seurustella tms. naisen kanssa joka on raskaan toiselle miehelle.
Pari päivää olen miettinyt ja miettinyt että mitä teen,mitä helvettiä tässä tilanteessa voin tehdä(??) Aborttia en haluaisi,mutta toisaalta,voinko synnyttää lasta tälläiseen tilanteeseen missä nyt olen..*huoh* En todellakaan tiedä. Olenko toivottomassa tilanteessa? Jos olette/olette olleet samankaltaisessa niin kertokaa miten selvisitte?
Pahinta tässä kaikessa on että harrastin seksiä itseäni muutaman vuoden nuoremman kanssa. Yhdesti. Oli siis ns. yhden illan juttu jonka tosin olen tuntenut jollakin tavalla jo pitempään. Ollaan oltu kavereita. Käytettiin kumia mutta nähtävästi se ei nyt paljoa auttanut. Nyt olen raskaana,kohta työtön ja asuntovelallinen..En voi kuvitellakkaan tuota yhden illan hoitoani isäksi. Se on liian nuori ja muutenkin...
Huomenna menen hakemaan testin vaikkakin tiedän jo 99prosentin varmuudella sen olevan positiivinen sillä minulla on kaikki oireet,rinnat aristavat,outoja nippailuja vatsassa,kevyttä pahoinvointia jne..Tiedän/tunnistan nämä oireet sillä minulle on tehty nuorempana abortti,joten olen ollut raskaana aiemminkin. Silloin olin nuori ja tyhmä. Nyt kai vaan tyhmä.
Lisäksi vielä olen tuon yhden illan jutun jälkeen lähentynyt exäni kanssa ja tätäkään en tahtoisi pilata..Mutta voin vaan kuvitella ettei kukaan mies alkaisi seurustella tms. naisen kanssa joka on raskaan toiselle miehelle.
Pari päivää olen miettinyt ja miettinyt että mitä teen,mitä helvettiä tässä tilanteessa voin tehdä(??) Aborttia en haluaisi,mutta toisaalta,voinko synnyttää lasta tälläiseen tilanteeseen missä nyt olen..*huoh* En todellakaan tiedä. Olenko toivottomassa tilanteessa? Jos olette/olette olleet samankaltaisessa niin kertokaa miten selvisitte?
Vastaukset 7
Vanhimmat
oot sinä nauttinutkin. Sitä saa mitä tilaa, - tee abortti. Suomessa on jo aivan liikaa yksinhuoltajaäitejä, sekä "isiä", jotka eivät siihen vielä olisi valmiita
Mene sinä kuule itse saunan taakse ja lopeta ittes,ihan liikaa sun kaltaisia pienimielisiä marttyyreitä tässä maassa. Monesti lapsi voi olla onnellisempi yksin äitinsä tai isänsä kanssa kuin huonossa parisuhteessa kasvaessaan..
tekisi aborttia..
Olen itse 19-vuotias, kohta puolessa välissä raskautta ja erosin poikaystävästäni jokin aika sitten, syynä alkoholi.
Mutta itse en tekisi aborttia, vaikka mikä olisi maailmassa vikana. Rakastan nyt jo lastani (joka on vasta niin pieni ihmisen alku mahassani) niin kovin, että en voisi edes kuvitella..
Parempikin vaihtoehto on.. Tee lapsi maailmaan ja anna vaikka adoptoitavaksi..
Tai sitten haet rahallista apua, tai käännyt oman perheesi puoleen.
tekisi aborttia..
Haet rahallista apua, tai käännyt läheistesi puoleen.
Itse olen 19-vuotias, kohta puolessa välissä raskautta, mutta erosin miehestäni, syynä alkoholi.
En ole töissä enää, enkä koulussa. Mutta rupean saamaan liitosta ansiosidonnaistapäivärahaa ja sitten tietysti äitiysrahat sun muut myöhemmin..
Tiedän että pärjään läheisteni tuella ja rakkaudella. Itse rakastan pientä uutta elämän alkua mahassani niin kovin, että tekisin mitä vain sen eteen.
Toivon että löydät ratkaisun..
niin osoitatko sen kohdan, kiitos. Muussa tapauksessa kyseessä on ainoastaan mielipide-erot ja tietääkseni minullakin on oikeus mielipiteeseen. Vai?
"Monesti lapsi voi olla onnellisempi yksin äitinsä tai isänsä kanssa kuin huonossa parisuhteessa kasvaessaan.."
Kannattaisiko 22-vuotiaana ehkä vielä odottaa sitä oikeaa, eikä tarttua epätoivossa tilanteeseen, joka ei ole kuitenkaan se paras ratkaisu. Olisi ainakin lapsella suuremmat mahdollisuudet saada ehjä perhe ympärilleen.
Lapsen kannalta asia täytyy ajatella, eikä toimia täysin itsekkäästi. Kaupat ovat täynnä "ihqui nukkei".
Napsahtiko se nalli?
T: kärsitty on
joku sano että voisit pärjätä ja tulit siksi tänne kyselemään? Jos olisit aivan varma että aiot hankkiutua eroon vauvasta niin olisit kirjoittanut siitä abortti palstalle.. minusta sinun pitäisi kysyä itseltäsi oletko valmis tekemään tämän yksin? Jos olet niin jatka työssäsi kunnes pystyt ja jää kelan rahoittamille vapaille hoitamaan lasta niinkuin kaikki muutkin äidit sos.tilanteesta huolimatta. Olisi tietysti hyvä ilmoittaa asiasta vauvan isälle, vaikket aikoisikaan vaatia häneltä mitään. Hänellä on oikeus tietää, vaikka olisikin nuorempi, on sitä isäksi ennenkin nuorena tultu.. Älä tee päätöstä tämän keskustelupalstan neuvojen mukaan vaan oman mielesi. Jos sait positiivisen, soita vaikka neuvolaan niin saat jonkun asiantuntijan jonka kanssa puhua. Voimia! Itse odotan esikoistani mieheni kanssa, ikää on reilu 20-vuotta.