ihmiset janoavat hyväksyntää. Siis: ole hyväksyvä, hymyilevä, niin saat ystäviä. Jos tapaat 2 kerrasta ylöspäin ystävääsi, niin mahdollisuutesi hänen hyväksyntään kasvaa. Eli: "tuttuus" lisää potentiaaliasi saada mies tai naiskaveri.
Nämä kaksi ovat kaikkein voimakkaimmat määrittävät tekijät ihmissuhteiden saamiseksi. Ihan oikeasti: ulkonäkö ja verbaaliset ilmaisut ovat ns. "sekundaarisia" tekijöitä ihmissuhteiden saamiseksi.
Nämä kaksi ovat kaikkein voimakkaimmat määrittävät tekijät ihmissuhteiden saamiseksi. Ihan oikeasti: ulkonäkö ja verbaaliset ilmaisut ovat ns. "sekundaarisia" tekijöitä ihmissuhteiden saamiseksi.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Voi kyllä toimia päinvastoinkin.. Mitä paremmin opin tuntemaan toisen, sitä sitä enemmän saattaa tulla ns. "pelkkä kaveri"-fiilikset, eikä pystykään ajattelemaan toista kohta enää seurustelumielessä.
Toinen tilanne on se, että jos bongaa hyvännäköisen ihmisen, tutustuu häneen, mutta huomaakin hänen olevan loppujen lopuksi luonteeltaan erittäin vastenmielinen ("kusipää") niin ei hän enää niin kauniilta/komealta ja puoleensavetävältä vaikutakaan.
Enkä oikein muutoinkaan ole täysin samaa mieltä tuosta, että "ulkonäkö ja verbaaliset ilmaisut" olisivat ns. sekundaarisia tekijöitä.
TOIMIVASSA ihmissuhteessa toki tarvitaan toisen hyväksyntääkin, mutta mikä sitten on toimivaa, mikä ei.. Ei elämä aina ole ruusuilla tanssimista ja jokaisessa ihmissuhteessa on karikkonsa, joista toiset selviävät, toiset eivät.
Itse ainakin olen komea ja omaan kiitettävät verbaaliset lahjat, mutta en ole saanut kuin yksittäisiä kavereita, en siis kunnollista kaveripiiriä. Siksi uskon yllämainittuun yhtälöön. Olen mulkku, ja siksi en saa todellisia ystäviä, se voi olla toisaalta se oikea syy.
No minä en sinua tunne, joten tuohon en osaa kyllä mitään kommentoida! :D
Oletko kenties jotenkin ylianalyyttinen tai ylimielisen oloinen? Tuo "verbaalisesti lahjakas" ei jossain yhteydessä välttämättä ole hyvä asia, ainakaan jos se ilmenee jonain ärsyttävänä liiallisena sivistyssanojen viljelemisenä, kaikkitietävänä minä-selitän-nyt-miten-asia-on- lässytyksenä.
Komeudesta voidaan tietty olla montaa mieltä...
Minulle pätee tämä yhtälö -> kaikille pätee sama yhtälö.
käyppäs testaa käytännössä tuota teoriaas vaikka kaupungilla johonki skiniiin. meet ja hymyilet oikeen leveesti näin mmmmmm :) veikkaanpa että et tule saamaan skinistä kaveria vaan paremminkin turpaas ("naurakko sä mulle hä?!!?").
Yksittäiset kaverit eivät riitä sinulle? Pitääkö olla joku "jengi", että on tarpeeksi kavereita?
Ihminen näkee itsensä vähän eri tavalla kuin muut. Ehkä omasta mielestäsi olet jotain muuta, kuin sitten toisten silmissä? Tiedäpä tuosta.
Niin ja se "komeus" on aina katsojan silmässä, sanontaa lainatakseni.
sun viestejäs seuraillu, niin ainaki tosta yhestä adjektiivista oon kanssas samaa mieltä...
En minä komeaa miestä tuossa kuvassa näe. Vain pullonpohja silmälasit omistavan, ruman parran tapaisen kasvattaneen nörttimiehen. Mutta kiva jos verbaaliset lahjat toimii. ja ainahan sä voit yrittää olla vähemmän mulkku.
mulkku?? koska jos tiedostat itsekin että se karkottaa mahdolliset ystävät, niin lakkaa hyvä ihminen olemasta se mulkku.
Jotenkin ristiriitaista, kun tunnut kuitenkin haluavan ystäviä (?), mutta samaan aikaan käyttäydyt mulkkumaisesti, ilmeisesti ihan tietoisesti, ja sitten valitat kun ei ole ystäviä....
Tapa itsesi. Et tajuu mitään.
Fakta on se, että teidän oma ajattelunne ei ole teitä paljon mihinkään saattanut. Joten ehkäpä, ehkäpä mulla on parempi logiikka, jolla saisitte tuloksia aikaan. Olen saanut kavereita, joten kuunnelkaa minua, kyseenalaistajaa, niin saatte tuloksia. Nykyinen massa-ajattelu, jossa yksinäiset taputtelevat toisiaan selkään, on ajanut teidät kaverittomiksi. Joten joko alatte kyseenalaistaa toisianne ja uskomaan minua, ja minun sanaani, tai sitten saatte surkeita lopputuloksia mitä tähän asti.
Tunnustan, että luen näitä palstoja, vaikken yksinäisyydestä kärsikään. Ja en minä ystäviäni/rakkautta ole tuolla sinun "logiikallasi" kyllä löytänyt. Mutta sain kyllä nyt sen käsityksen, että sinä kaipaat sitä kaveriporukkaa ympärillesi? Joten ei ole sinullakaan tuo oma logiikkasi toiminut? Vai ymmärsinkö nyt ihan väärin? S:/
Tunnustan, että luen näitä palstoja, vaikken yksinäisyydestä kärsikään."
Ole sitten mies ja lopeta tuo mumiseminen ja lähde pois, jotta voin auttaa ihmisiä.
"Ja en minä ystäviäni/rakkautta ole tuolla sinun "logiikallasi" kyllä löytänyt."
Joo et et, mutta se logiikka kyllä toimii. Ei ole olemassa oikeata logiikkaa, vaan joku muu logiikka kun nuo ovat käyttäneet eli sun ja mun logiikka, toimii.
Voisitko muuten sitten sanoa tuon hienon "logiikkasi", jolla olet kavereita saanut, niin mekin pääsemme pukille? Kumman pihi olet.
"Mutta sain kyllä nyt sen käsityksen, että sinä kaipaat sitä kaveriporukkaa ympärillesi?"
Shhh. Olen saanut kavereitani. Lähde pois, jotta voin jeesata ihmisiä.
"Vai ymmärsinkö nyt ihan väärin? S:/"
Sinun "ymmärryksesi" on lapamadon luokkaa.
Ahaa, yhden neuvon voinkin antaa ennen kuin tästä häivyn. Älä hyvä ihminen ole noin hyökkäävä toisia kohtaan - sehän vaan saa ihmiset heti puolustusasemiin ja sillä ei ainakaan ihmisiä voita puolelleen. Enhän minäkään sinua tuolla vastauksellani loukata tahtonut, en siinä sinun persoonaasi kohtaan tahtonut hyökätä, vaan kommentoin vain aikaisemmin kirjoittamaasi.
Joten ihan turhaa on haukkua minun ymmärrystäni lapamadon tasoiseksi.
Enkä muuten ole mies..
aina vaaditaan, että miehen pitää olla mies (eli mahtua maskuliinisuuden oletettuihin muotteihin, johon tuolla sanonnalla käytännössä viitataan) mutta nainen saa olla pelkästään ihminen inhimillisine heikkouksineen.
Miten tuo ihmisten hallitseminen liittyisi kaveruuteen?
Pitäsikö ihmisiä hallita?
Tämä Krusader onkin NIIN ylisyvällinen yli-ihminen, jonka tasolle tietenkään kukaan muu ei voi koskaan älyllisesti päästä. Itsekin olen tunneälyltäni herkkä ja yleisesti pohtivainen ihminen, mutta en ainakaan kuvittele olevani muita ylhäisempi älyllisesti, kuin jokin älyn ylijumala. Itsekin pyrin elämään niin kuin itse haluan enkä niin kuin "massa" on määrännyt, mutta välillä vain tuo kaiken maailman autenttisuuden hehkuttelu ja "ihmisten hallitsemis"- stoorit menee vähän yli. Siis jos ulkomaailmassa tosiaan lauot noita juttuja päin naamaa niin ei ihme, jos on vaikeuksia saada ystäviä, saatat nimittäin olla aika ärsyttävä kaveri.
Krusaderista tulee valitettavasti mieleen eräs Pekka-Erica Auvinen. Yksinäisillä tuo minäkuva usein vääristyy. Sitä aletaan elämään narsistisissa kuvitelmissa kun ei ulkopuolelta saa positiivista palautetta.
Aika tyrannimainen ja epäterve ilmapiiri olisi ystävien kesken, jos siellä yksi haluaa muita hallita - tai vielä pahempi tilanne, jos kaikki haluaa kaikkia hallita!
Ei kai terveen itsetunnon omaavan ihmisen tarvitsekaan ystäviään HALLITA. Tai ketään muutakaan. Tällainen ihminen vain hyväksyy sen, ettei kaikki aina mene hänen tahtonsa mukaan.
Tämä ei nyt tietenkään tarkoita myöskään sitä, että MITÄ TAHANSA tuleekin vastaan, että kaikki pitäisi hyväksyä mukisematta. Ei tietenkään. Mutta toisen ihmisen alistamisyritykset saa torjua. Ei sellainen ole oikeasti ystävä, joka toista koettaa alistaa, ja toinen taipuu alistajan tahtoon vain, koska kaipaa hyväksyntää. Aika karua.