Ruotsin sodat esti Suomen väestönkehityksen kasvun

johon emämaa ei valtavasti satsannut. Venäjän valta, sortokaudet pois lukien, oli Suomelle kehittymisen aikaa.

Kustaa II Aadolfista on kyllä rehellistä sanoa että siihen aikaan kuninkaat ja sotapäälliköt olivat todella nimensä veroisia, ei päämajoissaan ho***levia virkamiessipsuttajia, kaatuihan Lutzenissa paitsi kunkku myös vastapuoleltakin mm. suuret sankarit Pappenheim ja Tilly kuumimmassa eturintamassa ollessaan.

siihen aikaan kirjoitti:

johon emämaa ei valtavasti satsannut. Venäjän valta, sortokaudet pois lukien, oli Suomelle kehittymisen aikaa.

Kustaa II Aadolfista on kyllä rehellistä sanoa että siihen aikaan kuninkaat ja sotapäälliköt olivat todella nimensä veroisia, ei päämajoissaan ho***levia virkamiessipsuttajia, kaatuihan Lutzenissa paitsi kunkku myös vastapuoleltakin mm. suuret sankarit Pappenheim ja Tilly kuumimmassa eturintamassa ollessaan.

Lue lisää

Ruotsi tosiaan turvasi itärajaamme idän despootteja vastaan. Pietari I, suomalaisten teurastaja on idässä kuitenkin kuulemma yksi sivistyneimmistä hallitsijoista. Hyi helvetti. Opiskelkaa isoviha ja oppikaa.

on Pietari I kirjoitti:

Ruotsi tosiaan turvasi itärajaamme idän despootteja vastaan. Pietari I, suomalaisten teurastaja on idässä kuitenkin kuulemma yksi sivistyneimmistä hallitsijoista. Hyi helvetti. Opiskelkaa isoviha ja oppikaa.

Lue lisää

>Opiskelkaa isoviha ja oppikaa. <

Oppikaa mitä? Vihaamaanko?

Pikkuviha kirjoitti:

>Opiskelkaa isoviha ja oppikaa. <

Oppikaa mitä? Vihaamaanko?

Kulttuuri idässä on ollut niin pitkään mongoolien ja Turkin julmien sulttaanien vaikutuksen alla, että aina tulee Putineita, Stalineita, Iivana julmia ja Pietari I:n kaltaisia. Ruotsi on hyvä maa ja ystävä. Äkkiä natoon. Rakennetaan silti rauhaa myös tuohon outoon aasialaiseen kulttuuriin.

Mannelheim kirjoitti:

Kulttuuri idässä on ollut niin pitkään mongoolien ja Turkin julmien sulttaanien vaikutuksen alla, että aina tulee Putineita, Stalineita, Iivana julmia ja Pietari I:n kaltaisia. Ruotsi on hyvä maa ja ystävä. Äkkiä natoon. Rakennetaan silti rauhaa myös tuohon outoon aasialaiseen kulttuuriin.

Lue lisää

>Ruotsi on hyvä maa ja ystävä<

Ruotsi on Suomen verenimijä jo ammoisista ajoista lähtien!

Viimeisimmät petokset tapahtui Ahvenanmaan -kriisin aikana ja silloin oltiin hiuskarvan päässä sodasta. Siinä olisikin naapuri saanut tupaansa oikein kunnolla!
Ruotsihan miehitti Ahvenanmaan 1918 ja Suomen apuun kutsumat saksalaiset käytännössä heittivät Ruotsin joukot saarilta!
Ruotsi petti Suomen Talvisodan aikana. Liki 20 vuotta oltiin tehty suunnitelmia NL:n hyökkäyksen varalta ja Ruotsi lipesi kaikista suunnitelmista. Tästä kertoo Martti Turtolan väitöskirja Tornionjoelta rajajoelle.

Kaiken huippuna paljasti vielä NL:lle rauhanneuvotteluiden aikaan Suomen suostuvan mihin tahansa ehtoihin sodan lopettamiseksi. Näin Suomi menetti ainakin Viipurin ja Sortavalan.

http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/luovkarjkar.htm

Ostin äskettäin Carl Enckell:in poliittiset muistelmat, jotka maksoivat kokonaista 90 senttiä kappale! Osa II käsittelee Ahvenanmaakysymystä erittäin perusteellisesti.
Kirjan alussa on 94 sivua Ahvenanmaan tapauksesta sen kaikkine käänteineen. Käsittely Kansainliitossa kääntyi Suomen hyväksi Japanin ansiosta. Ruotsi jopa häivytti Ahvenanmaan-Turun saariston niistä kartoista, jotka olivat käsittelyssä liitteinä! Siitä kertoo kirja Ramstedt:n Seitsemän retkeä itään. Lähettiläänä Nipponissa, WSOY, 1967, 414 s.


Kirjoja saa hyvin divareista. Kokeile vaikkapa Antikka.net tai Antikvaari.net ketjuja.

Enckell Carl Poliittiset muistelmani 1-2
wsoy, 1956, 382 364 s.

Ramstedt, G.J. : Seitsemän retkeä itään Lähettiläänä Nipponissa, WSOY, 1967, 414 s.

Turtola, Martti: Tornionjoelta Rajajoelle. Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923–1940. Puolustuspoliittinen vaihtoehto
WSOY 1984 (1 p.). 259 s.

Realistinen näkemys. kirjoitti:

>Ruotsi on hyvä maa ja ystävä<

Ruotsi on Suomen verenimijä jo ammoisista ajoista lähtien!

Viimeisimmät petokset tapahtui Ahvenanmaan -kriisin aikana ja silloin oltiin hiuskarvan päässä sodasta. Siinä olisikin naapuri saanut tupaansa oikein kunnolla!
Ruotsihan miehitti Ahvenanmaan 1918 ja Suomen apuun kutsumat saksalaiset käytännössä heittivät Ruotsin joukot saarilta!
Ruotsi petti Suomen Talvisodan aikana. Liki 20 vuotta oltiin tehty suunnitelmia NL:n hyökkäyksen varalta ja Ruotsi lipesi kaikista suunnitelmista. Tästä kertoo Martti Turtolan väitöskirja Tornionjoelta rajajoelle.

Kaiken huippuna paljasti vielä NL:lle rauhanneuvotteluiden aikaan Suomen suostuvan mihin tahansa ehtoihin sodan lopettamiseksi. Näin Suomi menetti ainakin Viipurin ja Sortavalan.

http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/luovkarjkar.htm

Ostin äskettäin Carl Enckell:in poliittiset muistelmat, jotka maksoivat kokonaista 90 senttiä kappale! Osa II käsittelee Ahvenanmaakysymystä erittäin perusteellisesti.
Kirjan alussa on 94 sivua Ahvenanmaan tapauksesta sen kaikkine käänteineen. Käsittely Kansainliitossa kääntyi Suomen hyväksi Japanin ansiosta. Ruotsi jopa häivytti Ahvenanmaan-Turun saariston niistä kartoista, jotka olivat käsittelyssä liitteinä! Siitä kertoo kirja Ramstedt:n Seitsemän retkeä itään. Lähettiläänä Nipponissa, WSOY, 1967, 414 s.


Kirjoja saa hyvin divareista. Kokeile vaikkapa Antikka.net tai Antikvaari.net ketjuja.

Enckell Carl Poliittiset muistelmani 1-2
wsoy, 1956, 382 364 s.

Ramstedt, G.J. : Seitsemän retkeä itään Lähettiläänä Nipponissa, WSOY, 1967, 414 s.

Turtola, Martti: Tornionjoelta Rajajoelle. Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923–1940. Puolustuspoliittinen vaihtoehto
WSOY 1984 (1 p.). 259 s.

Lue lisää

ja eno sai riisitaudin. Mutsi lähetettiin Ruotsiin sotalapseksi. Kaikki oli kuulemma tosi ystävällisiä ja autto aina. Oli vaikea tulla Suomeen. Itse kun olin pieni, ne ruotsalaiset toi aina hyvät joululahjat ja kävi katsomassa meitä kaikkia Suomessa.
Talvisodassakin humanitaarinen apu Ruotsista oli ratkaisevassa roolissa.

Realistinen näkemys. kirjoitti:

>Ruotsi on hyvä maa ja ystävä<

Ruotsi on Suomen verenimijä jo ammoisista ajoista lähtien!

Viimeisimmät petokset tapahtui Ahvenanmaan -kriisin aikana ja silloin oltiin hiuskarvan päässä sodasta. Siinä olisikin naapuri saanut tupaansa oikein kunnolla!
Ruotsihan miehitti Ahvenanmaan 1918 ja Suomen apuun kutsumat saksalaiset käytännössä heittivät Ruotsin joukot saarilta!
Ruotsi petti Suomen Talvisodan aikana. Liki 20 vuotta oltiin tehty suunnitelmia NL:n hyökkäyksen varalta ja Ruotsi lipesi kaikista suunnitelmista. Tästä kertoo Martti Turtolan väitöskirja Tornionjoelta rajajoelle.

Kaiken huippuna paljasti vielä NL:lle rauhanneuvotteluiden aikaan Suomen suostuvan mihin tahansa ehtoihin sodan lopettamiseksi. Näin Suomi menetti ainakin Viipurin ja Sortavalan.

http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/luovkarjkar.htm

Ostin äskettäin Carl Enckell:in poliittiset muistelmat, jotka maksoivat kokonaista 90 senttiä kappale! Osa II käsittelee Ahvenanmaakysymystä erittäin perusteellisesti.
Kirjan alussa on 94 sivua Ahvenanmaan tapauksesta sen kaikkine käänteineen. Käsittely Kansainliitossa kääntyi Suomen hyväksi Japanin ansiosta. Ruotsi jopa häivytti Ahvenanmaan-Turun saariston niistä kartoista, jotka olivat käsittelyssä liitteinä! Siitä kertoo kirja Ramstedt:n Seitsemän retkeä itään. Lähettiläänä Nipponissa, WSOY, 1967, 414 s.


Kirjoja saa hyvin divareista. Kokeile vaikkapa Antikka.net tai Antikvaari.net ketjuja.

Enckell Carl Poliittiset muistelmani 1-2
wsoy, 1956, 382 364 s.

Ramstedt, G.J. : Seitsemän retkeä itään Lähettiläänä Nipponissa, WSOY, 1967, 414 s.

Turtola, Martti: Tornionjoelta Rajajoelle. Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923–1940. Puolustuspoliittinen vaihtoehto
WSOY 1984 (1 p.). 259 s.

Lue lisää

Ramsted:n kirja Lähettiläänä Nipponissa on mielenkiintoinen kirja. Kannattaa hankkia ja lukea se.

Ramsted G. J. Lähettiläänä Nipponissa (muistelmia vuosilta 1919-1929), WSOY, 1950

Lähettiläänä Nipponissa kertoo Ahvenanmaan tapahtumista ja Kansainliiton ratkaisuun vaikuttaneista asioista. Ruotsalaiset oli aivan ihmeissään Japanin äkillisestä aktiivisesta roolista Ahvenanmaan kysymystä käsiteltäessä ja he sanoivat suoraan, että ilman Japanin aktiivisuutta olisi lopputulos ollut Ruotsille myönteinen.

Olihan se melkeinpä silkka sattuma, että Ruotsin karttapetos tuli ilmi. Asiasta kerrotaan aika perusteellisesti tuossa kirjassa. Nuori lähettiläs suhmuroi paremman tekemisen puutteessa aika isoissa asioissa ja hämmästyi itsekin asian saamasta julkisuudesta ja lopputuloksesta.

Japanin rooli oli aika pientä Kansainliiton toiminnassa ja se tarttuikin tuohon kansainvälistäkin huomiota saaneeseen aiheeseen innokkaasti. Ramsted toimitti asiakirjat ja taustatietoja. Häneltä oppitunteja suomen kielessä yksityisesti ottanut ja suomenkieltä opetellut japanilaistuttunsa, joka oli muistaakseni jokin lähetystösihteeri, käänsi asiakirjat japaniksi merimatkan aikana. Japanilaisten alunperin saamista kartoista oli todellakin häivytetty Turun ja Ahvenanmaan välinen saaristo poissa ja niinpä Ahvenanmaa saatiin näyttämään ikäänkuin "enemmän Ruotsille kuuluvaksi". No oikeista kartoistahan se tilanne selvisi.

Mannelheim kirjoitti:

ja eno sai riisitaudin. Mutsi lähetettiin Ruotsiin sotalapseksi. Kaikki oli kuulemma tosi ystävällisiä ja autto aina. Oli vaikea tulla Suomeen. Itse kun olin pieni, ne ruotsalaiset toi aina hyvät joululahjat ja kävi katsomassa meitä kaikkia Suomessa.
Talvisodassakin humanitaarinen apu Ruotsista oli ratkaisevassa roolissa.

Lue lisää

Suomen kansa "itu" lähetettiin turvaan, vai oliko se turva?

Siitä määrästä, joka Suomesta lähetettiin eri vaiheissa Ruotsiin, jäi sille tielleen noin 15 000 lasta. Siis pysyvästi Ruotsiin tai palasi heti Suomessa "kynnelle kyettyään" sinne takaisin.

Suomen tiukka sensuuri vaikeni kaikista ikävistä puolista, mitä Ruotsissa tapahtui. Kustaa Vilkuna kertoo kirjassaan Sanan valvontaa kuinka Suomen sanomalehdistä sensuroitiin kaikki uutiset Ruotsissa suuresti vilkastuneesta "Lasten harrastamisen lisääntymisestä"!

Ensinkään! kirjoitti:

Suomen kansa "itu" lähetettiin turvaan, vai oliko se turva?

Siitä määrästä, joka Suomesta lähetettiin eri vaiheissa Ruotsiin, jäi sille tielleen noin 15 000 lasta. Siis pysyvästi Ruotsiin tai palasi heti Suomessa "kynnelle kyettyään" sinne takaisin.

Suomen tiukka sensuuri vaikeni kaikista ikävistä puolista, mitä Ruotsissa tapahtui. Kustaa Vilkuna kertoo kirjassaan Sanan valvontaa kuinka Suomen sanomalehdistä sensuroitiin kaikki uutiset Ruotsissa suuresti vilkastuneesta "Lasten harrastamisen lisääntymisestä"!

Lue lisää

aina mahtuu munapäitä mukaan, Onhan suomessakin kaikkia kalastajia joka suuntaan. Vihaa mitä vihaat. Kerroin oman tarinani,j a mutsi on aina kiitollinen Ruotsiin ja niin oon minäkin, Apua tuli sukupolvien yli, eikä sitä ole kukaan Vilkuna ollut kyselemässä. Mutsi aina kyllä kaipasi sinne takaisin. Olen nähnyt mestat ja ihmiset. En ihmettele.

Ensinkään! kirjoitti:

Suomen kansa "itu" lähetettiin turvaan, vai oliko se turva?

Siitä määrästä, joka Suomesta lähetettiin eri vaiheissa Ruotsiin, jäi sille tielleen noin 15 000 lasta. Siis pysyvästi Ruotsiin tai palasi heti Suomessa "kynnelle kyettyään" sinne takaisin.

Suomen tiukka sensuuri vaikeni kaikista ikävistä puolista, mitä Ruotsissa tapahtui. Kustaa Vilkuna kertoo kirjassaan Sanan valvontaa kuinka Suomen sanomalehdistä sensuroitiin kaikki uutiset Ruotsissa suuresti vilkastuneesta "Lasten harrastamisen lisääntymisestä"!

Lue lisää

SOTALAPSIOPERAATION SALATUT PUOLET


Käsikirjoitusarkisto
TV1 maanantaina 20.3.2006 klo 21.00

Ajankohtaisohjelma
A-piste

Sotalapsioperaation vaietut puolet: rodulliset motiivit, lasten hyväksikäyttö ja hylätyksi tulemisen tunne.


http://yle.fi/aohjelmat/apiste/arkisto/id30281.html

SOTALAPSIOPERAATION SALATUT PUOLET: rotumotiivit ja lasten hyväksikäyttö


>>
.
.
.

Mutta kaikki eivät olleet näin onnekkaita.

Osa suomalaisista sotalapsista joutui henkisen väkivallan, mutta myös seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi. Asiasta on vaiettu vuosikymmeniä.

Vasta aivan viime aikoina on Ruotsissa asuvien sotalasten keskuudessa uskallettu nostaa tämä arka asia esiin.

Noin 250 sotalapsen keskuudessa tehty kyselytutkimus paljasti, että pelkästään tästä joukosta kahdeksan sotalasta katsoi joutuneensa seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi.



Kustaa Vilkuna Sanan valvontaa 1939-44

Kustaa Vilkuna: Sanan valvontaa 1939-44 kertoo suoraan sivulla 123 kuinka sotalapsista kirjoittelu Suomessa kiellettiin kokonaan. Ilta-Sanomat kirjoitti kuitenkin 14.8.42 "Sotalapset vaikuttaneet Ruotsissa lapsiharrastuksen lisääntymiseen."

Realistinen näkemys. kirjoitti:

>Ruotsi on hyvä maa ja ystävä<

Ruotsi on Suomen verenimijä jo ammoisista ajoista lähtien!

Viimeisimmät petokset tapahtui Ahvenanmaan -kriisin aikana ja silloin oltiin hiuskarvan päässä sodasta. Siinä olisikin naapuri saanut tupaansa oikein kunnolla!
Ruotsihan miehitti Ahvenanmaan 1918 ja Suomen apuun kutsumat saksalaiset käytännössä heittivät Ruotsin joukot saarilta!
Ruotsi petti Suomen Talvisodan aikana. Liki 20 vuotta oltiin tehty suunnitelmia NL:n hyökkäyksen varalta ja Ruotsi lipesi kaikista suunnitelmista. Tästä kertoo Martti Turtolan väitöskirja Tornionjoelta rajajoelle.

Kaiken huippuna paljasti vielä NL:lle rauhanneuvotteluiden aikaan Suomen suostuvan mihin tahansa ehtoihin sodan lopettamiseksi. Näin Suomi menetti ainakin Viipurin ja Sortavalan.

http://www.luovutettukarjala.fi/kartat/luovkarjkar.htm

Ostin äskettäin Carl Enckell:in poliittiset muistelmat, jotka maksoivat kokonaista 90 senttiä kappale! Osa II käsittelee Ahvenanmaakysymystä erittäin perusteellisesti.
Kirjan alussa on 94 sivua Ahvenanmaan tapauksesta sen kaikkine käänteineen. Käsittely Kansainliitossa kääntyi Suomen hyväksi Japanin ansiosta. Ruotsi jopa häivytti Ahvenanmaan-Turun saariston niistä kartoista, jotka olivat käsittelyssä liitteinä! Siitä kertoo kirja Ramstedt:n Seitsemän retkeä itään. Lähettiläänä Nipponissa, WSOY, 1967, 414 s.


Kirjoja saa hyvin divareista. Kokeile vaikkapa Antikka.net tai Antikvaari.net ketjuja.

Enckell Carl Poliittiset muistelmani 1-2
wsoy, 1956, 382 364 s.

Ramstedt, G.J. : Seitsemän retkeä itään Lähettiläänä Nipponissa, WSOY, 1967, 414 s.

Turtola, Martti: Tornionjoelta Rajajoelle. Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Neuvostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923–1940. Puolustuspoliittinen vaihtoehto
WSOY 1984 (1 p.). 259 s.

Lue lisää

"Ruotsi on Suomen verenimijä jo ammoisista ajoista lähtien!"

Ammoisina aikoina Suomi oli vain joukko Ruotsin itäisiä maakuntia, joissa asui ruotsalaisia, tosin osa kansasta puhui maaseudulla suomalaisia murteita. Ruotsalaisvihan aatteen on Suomeen kylvänyt Venäjä 1800-luvulla. Ruotsalaisvastaisen propagandan lähteet löytynevät tänäkin päivänä Venäjän ja venäläismielisten piirien suunnalta.

"Ruotsihan miehitti Ahvenanmaan 1918 ja Suomen apuun kutsumat saksalaiset käytännössä heittivät Ruotsin joukot saarilta!"

On aina ollut Saksan ja Venäjän tahto, ettei Ahvenanmaa kuulu oikealle omistajalleen Ruotsille. Vaatiessaan Ahvenanmaata Suomi on ollut näiden suurvaltojen hyödyllinen idiootti, ja on edelleen.

"Kaiken huippuna paljasti vielä NL:lle rauhanneuvotteluiden aikaan Suomen suostuvan mihin tahansa ehtoihin sodan lopettamiseksi."

Ruotsi yritti vain pelastaa Suomen ja onneksi onnistui. Jos ei rauhaa olisi tehty, puna-armeija olisi ollut huhtikuun alussa Tornionjoella.

Håkan Wiik kirjoitti:

"Ruotsi on Suomen verenimijä jo ammoisista ajoista lähtien!"

Ammoisina aikoina Suomi oli vain joukko Ruotsin itäisiä maakuntia, joissa asui ruotsalaisia, tosin osa kansasta puhui maaseudulla suomalaisia murteita. Ruotsalaisvihan aatteen on Suomeen kylvänyt Venäjä 1800-luvulla. Ruotsalaisvastaisen propagandan lähteet löytynevät tänäkin päivänä Venäjän ja venäläismielisten piirien suunnalta.

"Ruotsihan miehitti Ahvenanmaan 1918 ja Suomen apuun kutsumat saksalaiset käytännössä heittivät Ruotsin joukot saarilta!"

On aina ollut Saksan ja Venäjän tahto, ettei Ahvenanmaa kuulu oikealle omistajalleen Ruotsille. Vaatiessaan Ahvenanmaata Suomi on ollut näiden suurvaltojen hyödyllinen idiootti, ja on edelleen.

"Kaiken huippuna paljasti vielä NL:lle rauhanneuvotteluiden aikaan Suomen suostuvan mihin tahansa ehtoihin sodan lopettamiseksi."

Ruotsi yritti vain pelastaa Suomen ja onneksi onnistui. Jos ei rauhaa olisi tehty, puna-armeija olisi ollut huhtikuun alussa Tornionjoella.

Lue lisää

Kyllähän Ruotsin valtiojohto osoitti ainutlaatuisen huonoa harkintaa ryhtyessään tuohon Ahvenanmaan haalimisyritykseen. Vuosisatoja olemme taistelleet rintarinnan eri sodissa ja olleet yksi valtio. Yhtäkkiä lähdetään tuollaiseen selkäänpuukotukseen. En välitä Ahvenanmaasta, menköön jos on mennäkseen, mutta Ruotsin johdom toiminta oli raukkamaista.

arkistomies kirjoitti:

Kyllähän Ruotsin valtiojohto osoitti ainutlaatuisen huonoa harkintaa ryhtyessään tuohon Ahvenanmaan haalimisyritykseen. Vuosisatoja olemme taistelleet rintarinnan eri sodissa ja olleet yksi valtio. Yhtäkkiä lähdetään tuollaiseen selkäänpuukotukseen. En välitä Ahvenanmaasta, menköön jos on mennäkseen, mutta Ruotsin johdom toiminta oli raukkamaista.

Lue lisää

Ruotsi tahtoi takaisin edes osaa niistä alueista, jotka Venäjä siltä väkivalloin riisti Suomen sodassa. Ahvenanmaan palauttamisesta Ruotsille kannattaisi nykyään keskustella enemmänkin, samoin Lapin palauttamisesta. Ruotsin vallan aikanahan pohjoisimman Suomen puoleisen läänin raja oli Kemijoella eikä Tornionjoella.

Håkan Wiik kirjoitti:

Ruotsi tahtoi takaisin edes osaa niistä alueista, jotka Venäjä siltä väkivalloin riisti Suomen sodassa. Ahvenanmaan palauttamisesta Ruotsille kannattaisi nykyään keskustella enemmänkin, samoin Lapin palauttamisesta. Ruotsin vallan aikanahan pohjoisimman Suomen puoleisen läänin raja oli Kemijoella eikä Tornionjoella.

Lue lisää

Varmaan äärioikeistolaisilta suomalaisilta, mikä näyttää sopivan ajattelutapaasi. Erikoista ajattelussasi on se, että jonain tiettynä aikana vuosisatoja sitten vallinnut tilanne olisi jotenkin erityisen pyhä ja pitäisi saattaa voimaan. Ahvenanmaalla on tietenkin tuo kielijuttu, mutta koostuuhan nykyinen Suomi muutenkin etnisesti moninaisesti, kieleltään, heimoiltaan jne.

Ymmärrän, että riikinruotsalaisilla oli jäänyt hampaankoloon Suomen sodasta, varsinkin, kun sitten menettivät saamansa Norjan. Toisaalta ei meillä ole Suomessa mitään syytä ymmärtää liian pitkälle Ruotsin etääntymistä Suomen valtaväestöstä poliittisesti tarkoituksenmukaisen skandinavismin merkeissä, kun se osittain johti jopa rasismiin. Kyllä vanhan emämaan suhtautuminen oli aika kylmää, jääkärikoulutukseen ja sitten oli vielä tuo Ahvenanmaankaappausyritys.

Ruotsissa onneksi viisaannuttiin pian ja alettiin rakentaa uutta yhteistyötä. Presidentti Ståhlbergin kaudella, se ei vielä onnistunut. Sen verta olivat ruotsalaiset sössineet.

Håkan Wiik kirjoitti:

"Ruotsi on Suomen verenimijä jo ammoisista ajoista lähtien!"

Ammoisina aikoina Suomi oli vain joukko Ruotsin itäisiä maakuntia, joissa asui ruotsalaisia, tosin osa kansasta puhui maaseudulla suomalaisia murteita. Ruotsalaisvihan aatteen on Suomeen kylvänyt Venäjä 1800-luvulla. Ruotsalaisvastaisen propagandan lähteet löytynevät tänäkin päivänä Venäjän ja venäläismielisten piirien suunnalta.

"Ruotsihan miehitti Ahvenanmaan 1918 ja Suomen apuun kutsumat saksalaiset käytännössä heittivät Ruotsin joukot saarilta!"

On aina ollut Saksan ja Venäjän tahto, ettei Ahvenanmaa kuulu oikealle omistajalleen Ruotsille. Vaatiessaan Ahvenanmaata Suomi on ollut näiden suurvaltojen hyödyllinen idiootti, ja on edelleen.

"Kaiken huippuna paljasti vielä NL:lle rauhanneuvotteluiden aikaan Suomen suostuvan mihin tahansa ehtoihin sodan lopettamiseksi."

Ruotsi yritti vain pelastaa Suomen ja onneksi onnistui. Jos ei rauhaa olisi tehty, puna-armeija olisi ollut huhtikuun alussa Tornionjoella.

Lue lisää

"Ahvenanmaa kuuluu Ruotsille"

Miksi se Ruotsi sitten antoi sen ryssille 1809? Miksi se ei ottanut sitä kun 1854 ilman edestä sille tarjottiin? Miksi se ei ottanut sitä 1918 kun oli jo miehittänyt sen? Miksi se hävisi kiistansa Kansainliitolle 1921? Miksi se ei kaapannut sitä 1944 syksyllä vaikka sen risteilijät kierteli lähivesillä ja Märketin suunnan miinoitteet oli jo purettu valmiiksi? Täh?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ahvenanmaan_kysymys

Katso tuolta Ruotsin yrittämä petos 1918 vuodelta

http://formin.finland.fi/Public/Print.aspx?contentid=124156&nodeid=15153&culture=fi-FI&contentlan=1


Muutama päivä sitten tuli YLE Teemalla dokumentti Båmarsundin linnoituksen tuhosta Krimin sodan aikaan eli 1854. Kun ranskalais-englantilaiset joukot olivat vallanneet ja tuhonnneet linnoituksen niin ohjelman mukaan Ahvenanmaata tarjottiin ruotsille mutta Oskar 1. EI uskaltanut ottaa sitä vastaan! Tuota perua on Ahvenanmaan omituinen asema varustelun suhteen: puolustaa pitäisi mutta miten? Tapahtuman jälkeen Ahvenanmaasta tuli siis demilitarisoitu ja sitä on joka sodan jälkeen jatkettu. Viimeksi Pariisin rauhansopimuksessa.

Lammaskohan se Oskari poloinen oli?

Oskar I, Ruotsin ja Norjan kuningas 1844-1859


http://fi.wikipedia.org/wiki/Bomarsund

Bomarsundin linnoitus rakennettiin 1832–1854 Ahvenanmaalle Sundin kuntaan. Venäjän keisarikunta tarkoitti sen Ahvenanmaalle sijoitettavien joukkojen tukikohdaksi.

Brittiläiset ja ranskalaiset joukot hyökkäsivät linnoitukseen vuonna 1854 Krimin sodassa ("Oolannin sota"). Puolustajia linnoituksessa oli noin 2 200, (joukossa suomalaisia tarkka-ampujia) ja hyökkääjiä oli noin 12 000. Neljän päivän taisteluiden jälkeen linnoitus antautui.

Myöhemmin linnoitus tuhottiin, koska brittiläisten etujen mukaista oli estää venäläisten sotilaallinen toiminta saarilla. Krimin sodan vuonna 1856 päättäneeseen Pariisin rauhansopimukseen otettiin määräys, ettei Ahvenanmaata saa linnoittaa. Linnan rauniot ovat edelleen matkailukohde.

http://www.muuka.com/finnishpumpkin/fortresses/bomarsund/bomarsund_fi.html

Håkan Wiik kirjoitti:

Ruotsi tahtoi takaisin edes osaa niistä alueista, jotka Venäjä siltä väkivalloin riisti Suomen sodassa. Ahvenanmaan palauttamisesta Ruotsille kannattaisi nykyään keskustella enemmänkin, samoin Lapin palauttamisesta. Ruotsin vallan aikanahan pohjoisimman Suomen puoleisen läänin raja oli Kemijoella eikä Tornionjoella.

Lue lisää

Mietihän tuosta...


Artikkelit ja kolumnit, 19.3.2008

Ahvenanmaa - Suomelle vai Ruotsille?

Ulkoministeriö viettää perustamisensa 90-vuotisjuhlaa vuonna 2008, jonka merkeissä ministeriö esittelee historiaansa ja arkistonsa aarteita muun muassa artikkelisarjalla. Aiemmin sarjasssa on julkaistu artikkelit:
"Sooloillen sopimukseen - Valtioneuvos Edvard Hjelt ja Suomen ensimmäinen valtiosopimus"
"Itsenäisyysjulistus - 'Vapaiden ja riippumattomien kansojen joukkoon"
"Uudenvuodenaatto Pietarin Smolnassa - Itsenäisyyden tunnustus 31.12.1917"
"Euroopan maat tunnustavat Suomen itsenäisyyden - vivat, floreat, crescat"
"Kilpailevat ulkoasiainhallinnot"

Artikkelit löytyvät UM 90 -juhlavuoden sivuilta.

http://formin.finland.fi/Public/Print.aspx?contentid=124156&nodeid=15153&culture=fi-FI&contentlan=1

Jussi Pekkarinen: Ahvenanmaa - Suomelle vai Ruotsille?


Suomen Tukholman va.asiainhoitaja Alexis Gripenbergin sähke 20.2.1918 senaattori Renwallille Vaasaan

http://formin.finland.fi/Public/download.aspx?ID=28450&GUID={CF3E3784-5742-4CBA-AFA5-99B72C14B2FD}

Sähkösanoma Ruotsista 9.3.1918 Vaasan senaatille

http://formin.finland.fi/Public/download.aspx?ID=28449&GUID={C4F981B5-36EB-48EC-9DD7-89E6872729B1}

Kiista Ahvenanmaasta sai alkunsa heti Suomen itsenäistyttyä. Saarilla oli lyhyen ajan sisällä monenlaisia joukkoja: venäläisiä, punakaartilaisia, Uudenkaupungin suojeluskuntalaisia ja ruotsalaisia. Maaliskuussa 1918 Ahvenamaalle saapuneet saksalaiset pakottivat saarelaisia "auttamaan" tulleet ruotsalaiset poistumaan.
Sekä Ahvenanmaalla että Ruotsissa eläteltiin toiveita saariryhmän irrottamisesta Suomesta. Ruotsin mielestä ahvenanmaalaisten tuli itse saada kansanäänestyksessä päättää, kumpaan valtioon he haluaisivat kuulua. Suomella ei ollut harhaluuloja kansanäänestyksen lopputuloksesta, joten se kieltäytyi siitä ehdottomasti. Suomen mielestä Ahvenanmaa kuului historiallisesti ja maantieteellisesti Suomeen ja saarelaiset olivat vain osa maan ruotsinkielisestä väestöstä.

Sähkösanoma Ruotsista 9.3.1918 Vaasan senaatille (PDF, 107 kt)

Ruotsi yritti turhaan saada Ahvenanmaan kysymyksen Pariisin rauhankonferenssin esityslistalle. Suomi taas toivoi lopettavansa kiistan säätämällä toukokuussa 1920 lain Ahvenanmaan itsehallinnosta. Lopulta kysymys päätettiin alistaa juuri perustetun Kansainliiton ratkaistavaksi. Syyskuussa 1920 Kansainliiton neuvosto perusti erityisen tutkijakomission. Suomessa ryhdyttiin välittömästi valmistelemaan vierailua. Nyt oli mahdollisuus itsekin vaikuttaa asioihin, eikä komissio ollut vain ruotsalaisten uutistietojen ja näkemysten varassa.
Kolmimiehinen komissio kävi aluksi Ruotsissa ja saapui sitten Helsinkiin. Joulukuun alussa 1920 se lähti junalla Turkuun ja edelleen laivalla Maarianhaminaan. Suomalaiset esittelivät vieraille merikortteja ja karttoja, koska halusivat vieraiden ymmärtävän Ahvenanmaan ja Turun saariston yhteenkuuluvuuden. Samalla isännät halusivat osoittaa, ettei Kihti suinkaan ollut mikään luonnollinen raja Ahvenanmaan ja Turun saariston välillä, kuten ruotsalaiset propagandassaan ja pelkistetyissä kartoissaan antoivat ymmärtää. Niissähän Ahvenanmaan pääsaaret olivat siirtyneet parikymmentä kilometriä länteen, Ahvenanmaan ja Turun saaristo oli kovasti harventunut ja Kihdistä oli tullut leveä meri.

Suomen Tukholman va.asiainhoitaja Alexis Gripenbergin sähke 20.2.1918 senaattori Renwallille Vaasaan (PDF, 470 kt)

Ahvenanmaalla ei voitu ryhtyä "henkilövalintoihin" kuten Helsingissä, vaan komission oli annettava vapaammin tutustua tilanteeseen. Suomen Tukholman-lähettiläs Werner Söderhjelm oli korostanut sitä, että "oli olemassa suuri vaara, jos komissio saa viime vaikutuksen Ahvenanmaalta ja heidän lujasta tahdostaan". Huoli oli turha. Vierailu sujui suomalaisten etukäteissuunnitelmien mukaisesti. Tutkijakomission raportti valmistui toukokuussa 1921. Siinä Ahvenanmaa tunnustettiin Suomeen kuuluvaksi, mutta samalla Suomen hallitus velvoitettiin takaamaan saarelaisten asema laajennetulla itsehallinnolla.

© Ulkoasiainministeriö 2006

Tuosta edellisestä tekstistä jäi puuttumaan se varsinainen johtopäätöksen muotoilu, opiksi otttamisen osa. On täyttä harhakuvitelmaa ajatella, että Ruotsi ajaisi meidän etuamme. Meillä suomalaisilla on ollut asenteellisena tapana etsiä ulkomailta "Suomen ystäviä". Ja totta kai heitä semmosiia ystäviä on kuviteltu löytyvän ainakin Ruotsista jos mistä. Se kuvittelu on täydellistä erehdystä. Ruotsi ajaa itsekkäästi omaa etuaan suhteessa Suomeen. Ja ninhän se on muittenkin maitten suhteen. meidän suomalaisten on jo korkea aika lopettaa "Suomen ystävien" haeskelu ja kuvitteellinen löytäminen ulkomailta, sillä eihän siellä semmoisia ole.

Olennainen oppi historiaan kokemuksen perusteella on se, että meidän on itse omatahtoisesti ja omakantaisesti huolehdittava omista asioista ja ajettava omia etujamme tässä raadollisessa maailmassa. Liittoutumisasenteetkin on kohdistettava tiukan kritiikin alaisiksi. Eipä meille taida olla mitään omaa hyötyä esim. liittolaisuudesta Ruotsin kanssa tai yleensä muitten pohjoismaitten kanssa. Otetaanpa mittapuuksi suomen kielen käyttö pohjoismaisessa yhteistyössä. Kielemme ei kelpaa rakkaille pohjoismaisille naapureillemme yhteispohjoismaiseen käyttöön.

Erityisen kriitisiä meidän on aiheellista olla ulkomaitten ja Venäjän välisissä suhteissa. Monet ulkomaat mielellään käyttäisivät meitä suomalaisia pelinappuloina omissa "Venäjä-peleissään". Meidän on viisasta pitäytyä joutumasta toisten maitten pelinappuloiksi. Ja meidän on huolehdittava itse ja suoraan Venäjä-suhteemme myönteisellä tavalla. Ruotsi saa luvan pärjätä tästä lähin meitä kuppaamatta ja rohmuamatta. Kysymys on siitä, että osaammeko me suomalaiset itse ajatella valveutuneesti omalla päällämme ja seisoa vankasti omilla jaloillamme. Historia opettaa, jos siitä haluamme oppia ottaa. Vanhoja virheitä ei ainakaan toistaa tavan takaa loputtomiin.

Leiriniekka kirjoitti:

Tuosta edellisestä tekstistä jäi puuttumaan se varsinainen johtopäätöksen muotoilu, opiksi otttamisen osa. On täyttä harhakuvitelmaa ajatella, että Ruotsi ajaisi meidän etuamme. Meillä suomalaisilla on ollut asenteellisena tapana etsiä ulkomailta "Suomen ystäviä". Ja totta kai heitä semmosiia ystäviä on kuviteltu löytyvän ainakin Ruotsista jos mistä. Se kuvittelu on täydellistä erehdystä. Ruotsi ajaa itsekkäästi omaa etuaan suhteessa Suomeen. Ja ninhän se on muittenkin maitten suhteen. meidän suomalaisten on jo korkea aika lopettaa "Suomen ystävien" haeskelu ja kuvitteellinen löytäminen ulkomailta, sillä eihän siellä semmoisia ole.

Olennainen oppi historiaan kokemuksen perusteella on se, että meidän on itse omatahtoisesti ja omakantaisesti huolehdittava omista asioista ja ajettava omia etujamme tässä raadollisessa maailmassa. Liittoutumisasenteetkin on kohdistettava tiukan kritiikin alaisiksi. Eipä meille taida olla mitään omaa hyötyä esim. liittolaisuudesta Ruotsin kanssa tai yleensä muitten pohjoismaitten kanssa. Otetaanpa mittapuuksi suomen kielen käyttö pohjoismaisessa yhteistyössä. Kielemme ei kelpaa rakkaille pohjoismaisille naapureillemme yhteispohjoismaiseen käyttöön.

Erityisen kriitisiä meidän on aiheellista olla ulkomaitten ja Venäjän välisissä suhteissa. Monet ulkomaat mielellään käyttäisivät meitä suomalaisia pelinappuloina omissa "Venäjä-peleissään". Meidän on viisasta pitäytyä joutumasta toisten maitten pelinappuloiksi. Ja meidän on huolehdittava itse ja suoraan Venäjä-suhteemme myönteisellä tavalla. Ruotsi saa luvan pärjätä tästä lähin meitä kuppaamatta ja rohmuamatta. Kysymys on siitä, että osaammeko me suomalaiset itse ajatella valveutuneesti omalla päällämme ja seisoa vankasti omilla jaloillamme. Historia opettaa, jos siitä haluamme oppia ottaa. Vanhoja virheitä ei ainakaan toistaa tavan takaa loputtomiin.

Lue lisää

Miksi SUOMEN ruotsinkieliset juhlivat ruotsalaisuuden päivää? Mutta Ruotsissa ei tätä hallitsijaa juhlita.
Lienee aika palauttaa mieliin, mistä päivän vietossa on historiallisesti kysymys. Kyse on nimen omaan Suomen RUOTSALAISISTA.

Se on Kustaa Aadolfin päivä, ruotsalaisuuden päivä, suomen ruotsinkielisten kansallispäivä. Päivä on siis kahdessakin merkityksessä juhlapäivä Suomen ruotsinkielisille:

1) Kustaa Aadolfin määräys: Karkureita koskeva säädös korostaa pakko-otolla sotaan vietyjen suomalaisten orjuutta, alempirotuisuutta. (Fil.lis. Mikko Huhtamäki, "Väestö joutui maksamaan suurvalta-Ruotsille ihmisveroa".)

2) Pitkä 500 vuoden jakso suomalaisten veristä nujertamista Lallista Nälkäkapinaan. Ruotsalainen historioitsija Messenius puhuu "sietämättömästä ikeestä" kuvatessaan ruotsalaisten herruutta Suomessa. (HS 6.5.1988.)

Ruotsinkieliset yleensä, niin kuin tasavallan presidenttikin viime kyselytunnillaan, vetävät lähes aina historian mukaan Suomen kielipolitiikkaan ja pakkoruotsiin.

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfieldin analyysi suomalaisten kieli- ja erityisesti ruotsinkielen taidosta on loistava. Samoin kannanotto "yhteisestä" historiastamme:

Ruotsi-Suomi on myytti:

Kyseessä oli viimeistään Vaasa-kuninkaista alkaen emämaa - siirtomaa -suhde, ja emämaa riisti siirtomaatansa ilman mitään estoja, ja jätti maan kokonaan puolustamatta vihollista vastaan, esimerkiksi isovihan aikana.

Historioitsijan näkökulmasta yhteinen historia suurvalta-Ruotsin kanssa oli varsin mielenkiintoinen:

Ruotsalaiset historioitsijat sekä suomalaiset 2.:een maailman sotaan asti pitivät ruotsalaisia SIIRTOMAAisäntinä Suomessa. Sen sijaan nuoret SUOMALAISET historioitsijat pitävät suhdetta "tasavertaisena".

Meillä on kouluissa sodan jälkeen kerrottu laajasti ns. Ruotsi-Suomen ajasta. Missään muualla maailmassa ei tunneta tällaista valtiokummajaista kuin Ruotsi-Suomi.

Jotta jokainen voisi virittäytyä SVENSKA DAGENin viettoon ja itse päättää, kannattaako SUOMALAISEN juhlia tätä päivää, ja kuinka tasapuolista "valtioliitto" oli, niin esitän lyhyesti "yhteisen historiastamme" pääkohdat:

http://www.aamulehti.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=1498&tstart=0

Pärkkeles kirjoitti:

Miksi SUOMEN ruotsinkieliset juhlivat ruotsalaisuuden päivää? Mutta Ruotsissa ei tätä hallitsijaa juhlita.
Lienee aika palauttaa mieliin, mistä päivän vietossa on historiallisesti kysymys. Kyse on nimen omaan Suomen RUOTSALAISISTA.

Se on Kustaa Aadolfin päivä, ruotsalaisuuden päivä, suomen ruotsinkielisten kansallispäivä. Päivä on siis kahdessakin merkityksessä juhlapäivä Suomen ruotsinkielisille:

1) Kustaa Aadolfin määräys: Karkureita koskeva säädös korostaa pakko-otolla sotaan vietyjen suomalaisten orjuutta, alempirotuisuutta. (Fil.lis. Mikko Huhtamäki, "Väestö joutui maksamaan suurvalta-Ruotsille ihmisveroa".)

2) Pitkä 500 vuoden jakso suomalaisten veristä nujertamista Lallista Nälkäkapinaan. Ruotsalainen historioitsija Messenius puhuu "sietämättömästä ikeestä" kuvatessaan ruotsalaisten herruutta Suomessa. (HS 6.5.1988.)

Ruotsinkieliset yleensä, niin kuin tasavallan presidenttikin viime kyselytunnillaan, vetävät lähes aina historian mukaan Suomen kielipolitiikkaan ja pakkoruotsiin.

Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittaja Antti Blåfieldin analyysi suomalaisten kieli- ja erityisesti ruotsinkielen taidosta on loistava. Samoin kannanotto "yhteisestä" historiastamme:

Ruotsi-Suomi on myytti:

Kyseessä oli viimeistään Vaasa-kuninkaista alkaen emämaa - siirtomaa -suhde, ja emämaa riisti siirtomaatansa ilman mitään estoja, ja jätti maan kokonaan puolustamatta vihollista vastaan, esimerkiksi isovihan aikana.

Historioitsijan näkökulmasta yhteinen historia suurvalta-Ruotsin kanssa oli varsin mielenkiintoinen:

Ruotsalaiset historioitsijat sekä suomalaiset 2.:een maailman sotaan asti pitivät ruotsalaisia SIIRTOMAAisäntinä Suomessa. Sen sijaan nuoret SUOMALAISET historioitsijat pitävät suhdetta "tasavertaisena".

Meillä on kouluissa sodan jälkeen kerrottu laajasti ns. Ruotsi-Suomen ajasta. Missään muualla maailmassa ei tunneta tällaista valtiokummajaista kuin Ruotsi-Suomi.

Jotta jokainen voisi virittäytyä SVENSKA DAGENin viettoon ja itse päättää, kannattaako SUOMALAISEN juhlia tätä päivää, ja kuinka tasapuolista "valtioliitto" oli, niin esitän lyhyesti "yhteisen historiastamme" pääkohdat:

http://www.aamulehti.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=1498&tstart=0

Lue lisää

"Kyse on nimen omaan Suomen RUOTSALAISISTA."

Suomen ruotsinkieliset ovat suomalaisia siinä kuin suomalaisetkin. Syynä väärinkäsitykseen on onneton käsite "suomenruotsalainen", joka on tuottanut suurta vahinkoa kieliryhmien välisille suhteille maassamme.

"Se on Kustaa Aadolfin päivä, ruotsalaisuuden päivä, suomen ruotsinkielisten kansallispäivä."

Sen pitäisi olla juhlapäivä kaikille suomalaisille kielestä riippumatta. Tarkoituksena on muistaa Suomen keskiajasta vuoteen 1809 jatkunutta valtioyhteyttä emämaa Ruotsiin, josta Suomi väkivalloin erotettiin.

"Ruotsinkieliset yleensä, niin kuin tasavallan presidenttikin viime kyselytunnillaan, vetävät lähes aina historian mukaan Suomen kielipolitiikkaan ja pakkoruotsiin."

Ruotsi on Suomen vanhin kirjakieli ja edelleen tärkein sivistyskielemme. Tätä ei voi fennomaanien historian vääristely miksikään muuttaa.

"Ruotsalaiset historioitsijat sekä suomalaiset 2.:een maailman sotaan asti pitivät ruotsalaisia SIIRTOMAAisäntinä Suomessa."

Tämä johtuu katkeruudesta, jota Ruotsissa tunnettiin, kun tajuttiin että Suomi oli iäksi menetetty, ja että Suomen suomenkieliset olivat tyytyväisiä eroon Ruotsista - ensin Venäjän valtaan, sitten itsenäisyyteen.

"Missään muualla maailmassa ei tunneta tällaista valtiokummajaista kuin Ruotsi-Suomi."

Se on kyllä totta. Mitään Suomea ei ollut ennen vuotta 1809, ainoastaan joukko Ruotsin itäisiä läänejä, joissa maaseudun rahvas sattui puhumaan suomalaisia murteita.

Leiriniekka kirjoitti:

Tuosta edellisestä tekstistä jäi puuttumaan se varsinainen johtopäätöksen muotoilu, opiksi otttamisen osa. On täyttä harhakuvitelmaa ajatella, että Ruotsi ajaisi meidän etuamme. Meillä suomalaisilla on ollut asenteellisena tapana etsiä ulkomailta "Suomen ystäviä". Ja totta kai heitä semmosiia ystäviä on kuviteltu löytyvän ainakin Ruotsista jos mistä. Se kuvittelu on täydellistä erehdystä. Ruotsi ajaa itsekkäästi omaa etuaan suhteessa Suomeen. Ja ninhän se on muittenkin maitten suhteen. meidän suomalaisten on jo korkea aika lopettaa "Suomen ystävien" haeskelu ja kuvitteellinen löytäminen ulkomailta, sillä eihän siellä semmoisia ole.

Olennainen oppi historiaan kokemuksen perusteella on se, että meidän on itse omatahtoisesti ja omakantaisesti huolehdittava omista asioista ja ajettava omia etujamme tässä raadollisessa maailmassa. Liittoutumisasenteetkin on kohdistettava tiukan kritiikin alaisiksi. Eipä meille taida olla mitään omaa hyötyä esim. liittolaisuudesta Ruotsin kanssa tai yleensä muitten pohjoismaitten kanssa. Otetaanpa mittapuuksi suomen kielen käyttö pohjoismaisessa yhteistyössä. Kielemme ei kelpaa rakkaille pohjoismaisille naapureillemme yhteispohjoismaiseen käyttöön.

Erityisen kriitisiä meidän on aiheellista olla ulkomaitten ja Venäjän välisissä suhteissa. Monet ulkomaat mielellään käyttäisivät meitä suomalaisia pelinappuloina omissa "Venäjä-peleissään". Meidän on viisasta pitäytyä joutumasta toisten maitten pelinappuloiksi. Ja meidän on huolehdittava itse ja suoraan Venäjä-suhteemme myönteisellä tavalla. Ruotsi saa luvan pärjätä tästä lähin meitä kuppaamatta ja rohmuamatta. Kysymys on siitä, että osaammeko me suomalaiset itse ajatella valveutuneesti omalla päällämme ja seisoa vankasti omilla jaloillamme. Historia opettaa, jos siitä haluamme oppia ottaa. Vanhoja virheitä ei ainakaan toistaa tavan takaa loputtomiin.

Lue lisää

"Kielemme ei kelpaa rakkaille pohjoismaisille naapureillemme yhteispohjoismaiseen käyttöön."

Unohdat että Suomen toinen kieli on ruotsi, joka kelpaa naapureille oikein hyvin.

"Ja meidän on huolehdittava itse ja suoraan Venäjä-suhteemme myönteisellä tavalla."

Kuten J. W. Snellman, joka laittomalla ja röyhkeällä tavalla sopi Venäjän keisarin kanssa kieliuudistuksesta Parolassa v. 1863? Suomenkielen nostamisesta keinotekoisesti ruotsin rinnalle ei päättänyt Suomen kansa laillisten valtioelimiensä puitteissa, vaan Snellman yhdessä Venäjän yksinvallan kanssa!

"Kysymys on siitä, että osaammeko me suomalaiset itse ajatella valveutuneesti omalla päällämme ja seisoa vankasti omilla jaloillamme."

Vaikeaa se on, kun suomalaiset ovat niin nuori kansa, vasta 1800-luvulla syntynyt. Jos suomalaisuus määrittelee itsensä vain suomenkielen kautta (kielen, joka saatiin valmiiksi vasta 1800-luvun loppupuolella), se leikkaa itsestään eroon koko vuotta 1809 edeltäneen historiansa, ensimmäisen kirjakielensä ruotsin, sekä suuren osa kaikesta kulttuurista ja sivistyksestä, joka näillä raukoilla rajoilla on milloinkaan kukoistanut.

"Erityisesti Ruotsi ja sen vallanpitäjät ovat meitä suomalaisia kupanneet vuosisatojen ajat."

Ennen 1800-lukua ei ollut mitään "suomalaisia" kansana erotuksena ruotsalaisia. Kaikki suomalaiset mielsivät itsensä ruotsalaisiksi ja rahvas tunsi ehdotonta uskollisuutta isänmaa Ruotsia kohtaan. Suomen yläluokka se oli joka v. 1809 petti ja vannoi uskollisuudenvalan Venäjän keisarille. Kansan syvät rivit olisivat jatkaneet taistelua Ruotsin puolesta Venäjää vastaan, jos sitä olisi tuettu...

Venäjä loi "Suomen" ja "suomalaisuuden" erottaakseen Suomen Ruotsista. Lisäksi Suomen fennomaanit omaksuivat Saksasta saman nationalistisen ideologian josta myöhemmin kehittyi natsismi. Sen sijaan Suomen ruotsinkieliset ovat aina olleet liberalismin kannattajia ja taistelleet niin nationalismia kuin myös kommunismia vastaan Suomessa. Suomenkieliset tuntevat kummaa mieltymystä totalitaarisiin aatteisiin. Suomenkielinen äärioikeisto on ihaillut Saksaa, suomenkielinen äärivasemmisto Venäjää. Ilman Suomen ruotsinkielisten vapaamielisyyttä ja suvaitsevaisuutta Suomi ei olisi säilyttänyt demokratiaansa.

Håkan Wiik kirjoitti:

"Erityisesti Ruotsi ja sen vallanpitäjät ovat meitä suomalaisia kupanneet vuosisatojen ajat."

Ennen 1800-lukua ei ollut mitään "suomalaisia" kansana erotuksena ruotsalaisia. Kaikki suomalaiset mielsivät itsensä ruotsalaisiksi ja rahvas tunsi ehdotonta uskollisuutta isänmaa Ruotsia kohtaan. Suomen yläluokka se oli joka v. 1809 petti ja vannoi uskollisuudenvalan Venäjän keisarille. Kansan syvät rivit olisivat jatkaneet taistelua Ruotsin puolesta Venäjää vastaan, jos sitä olisi tuettu...

Venäjä loi "Suomen" ja "suomalaisuuden" erottaakseen Suomen Ruotsista. Lisäksi Suomen fennomaanit omaksuivat Saksasta saman nationalistisen ideologian josta myöhemmin kehittyi natsismi. Sen sijaan Suomen ruotsinkieliset ovat aina olleet liberalismin kannattajia ja taistelleet niin nationalismia kuin myös kommunismia vastaan Suomessa. Suomenkieliset tuntevat kummaa mieltymystä totalitaarisiin aatteisiin. Suomenkielinen äärioikeisto on ihaillut Saksaa, suomenkielinen äärivasemmisto Venäjää. Ilman Suomen ruotsinkielisten vapaamielisyyttä ja suvaitsevaisuutta Suomi ei olisi säilyttänyt demokratiaansa.

Lue lisää

"Suomenkieliset tuntevat kummaa mieltymystä totalitaarisiin aatteisiin. Suomenkielinen äärioikeisto on ihaillut Saksaa, suomenkielinen äärivasemmisto Venäjää. Ilman Suomen ruotsinkielisten vapaamielisyyttä ja suvaitsevaisuutta Suomi ei olisi säilyttänyt demokratiaansa."

Tämä on jo tosi paksua. Ketäs ne ruotsinkielisen äärivasemmiston ja äärioikeiston edustajat on kannattaneet. Minä en ole huomannut mitään erityisiä vaikeuksia säilyttää demokratiaa Suomessa. Olihan meillä silti toki Mäntsälän kapina, jonka taustoilla hääri muuan Andersson...

Håkan Wiik kirjoitti:

"Kyse on nimen omaan Suomen RUOTSALAISISTA."

Suomen ruotsinkieliset ovat suomalaisia siinä kuin suomalaisetkin. Syynä väärinkäsitykseen on onneton käsite "suomenruotsalainen", joka on tuottanut suurta vahinkoa kieliryhmien välisille suhteille maassamme.

"Se on Kustaa Aadolfin päivä, ruotsalaisuuden päivä, suomen ruotsinkielisten kansallispäivä."

Sen pitäisi olla juhlapäivä kaikille suomalaisille kielestä riippumatta. Tarkoituksena on muistaa Suomen keskiajasta vuoteen 1809 jatkunutta valtioyhteyttä emämaa Ruotsiin, josta Suomi väkivalloin erotettiin.

"Ruotsinkieliset yleensä, niin kuin tasavallan presidenttikin viime kyselytunnillaan, vetävät lähes aina historian mukaan Suomen kielipolitiikkaan ja pakkoruotsiin."

Ruotsi on Suomen vanhin kirjakieli ja edelleen tärkein sivistyskielemme. Tätä ei voi fennomaanien historian vääristely miksikään muuttaa.

"Ruotsalaiset historioitsijat sekä suomalaiset 2.:een maailman sotaan asti pitivät ruotsalaisia SIIRTOMAAisäntinä Suomessa."

Tämä johtuu katkeruudesta, jota Ruotsissa tunnettiin, kun tajuttiin että Suomi oli iäksi menetetty, ja että Suomen suomenkieliset olivat tyytyväisiä eroon Ruotsista - ensin Venäjän valtaan, sitten itsenäisyyteen.

"Missään muualla maailmassa ei tunneta tällaista valtiokummajaista kuin Ruotsi-Suomi."

Se on kyllä totta. Mitään Suomea ei ollut ennen vuotta 1809, ainoastaan joukko Ruotsin itäisiä läänejä, joissa maaseudun rahvas sattui puhumaan suomalaisia murteita.

Lue lisää

"Ammoisina aikoina Suomi oli vain joukko Ruotsin itäisiä maakuntia, joissa asui ruotsalaisia, tosin osa kansasta puhui maaseudulla suomalaisia murteita."

Suomea ei valtiomuotoisena tietenkään ollut, mutta en kyllä usko, että joku savolaxlainen hyvvää päevää kuokkamiäs jussi tai hämäläinen talonpoika paavo paavonpoika paavo olisi mieltänyt itseään ruotsalaiseksi tai kukaan olisi kutsunut sveduksi, vaikka asuikin valtakunnan itäisessä läänissä uskollisuudenvalassa Ruotsin kuninkaan alamaisena. Finnejä olivat.

"Mitään Suomea ei ollut ennen vuotta 1809, ainoastaan joukko Ruotsin itäisiä läänejä, joissa maaseudun rahvas sattui puhumaan suomalaisia murteita."

Ja mitäs sanot, että esim. Åbossa, siis Turussa, joka oli keskeinen sivistyksen kaupunki, 2/3 osaa puhui ennen Suomen sotaa suomea? Suurin osa puhui suomea muuallakin. Kartoilla Finland oli olemassa maantieteellisesti, kansa "en finne igen". Alunperin Finland tarkoitti Varsinais-Suomea (Egentliga Finland), josta myöhemmin se levisi käsittämään koko eteläistä osaa nykyistä maata (Pohjanmaasta alaspäin).

¼-börje kirjoitti:

"Ammoisina aikoina Suomi oli vain joukko Ruotsin itäisiä maakuntia, joissa asui ruotsalaisia, tosin osa kansasta puhui maaseudulla suomalaisia murteita."

Suomea ei valtiomuotoisena tietenkään ollut, mutta en kyllä usko, että joku savolaxlainen hyvvää päevää kuokkamiäs jussi tai hämäläinen talonpoika paavo paavonpoika paavo olisi mieltänyt itseään ruotsalaiseksi tai kukaan olisi kutsunut sveduksi, vaikka asuikin valtakunnan itäisessä läänissä uskollisuudenvalassa Ruotsin kuninkaan alamaisena. Finnejä olivat.

"Mitään Suomea ei ollut ennen vuotta 1809, ainoastaan joukko Ruotsin itäisiä läänejä, joissa maaseudun rahvas sattui puhumaan suomalaisia murteita."

Ja mitäs sanot, että esim. Åbossa, siis Turussa, joka oli keskeinen sivistyksen kaupunki, 2/3 osaa puhui ennen Suomen sotaa suomea? Suurin osa puhui suomea muuallakin. Kartoilla Finland oli olemassa maantieteellisesti, kansa "en finne igen". Alunperin Finland tarkoitti Varsinais-Suomea (Egentliga Finland), josta myöhemmin se levisi käsittämään koko eteläistä osaa nykyistä maata (Pohjanmaasta alaspäin).

Lue lisää

"Ja mitäs sanot, että esim. Åbossa, siis Turussa, joka oli keskeinen sivistyksen kaupunki, 2/3 osaa puhui ennen Suomen sotaa suomea?"

Noina aikoina Turussa vaikutti kansatieteen uranuurtaja G. Porthan, joka jakoi Suomen asujamiston kolmeen ryhmään: ruotsalaisiin, länsisuomalaisiin ja itäsuomalaisiin. Ero länsi- ja itäsuomalaisten elämäntavan, elinkeinojen ja kulttuurin välillä onkin epäilemättä ollut suurempi kuin ruotsalaisten ja länsisuomalaisten; jälkimmäisethän olivat 1800-luvun vaihteessa jo hitaasti mutta varmasti kielellisesti ruotsalaistumassa. Nykyisin geenitutkimus tukee tätä otaksumaa. Suuri rajalinja Suomessa ei kulje kielirajojen mukaan, vaan lännen ja idän, rannikon ja sisämaan, viljavien jokilaaksojen ja metsäisen Järvi-Suomen, rintamaiden ja korpiseutujen välillä. Samanlaista jakoa on löydettävissä Ruotsistakin.

arkistomies kirjoitti:

"Suomenkieliset tuntevat kummaa mieltymystä totalitaarisiin aatteisiin. Suomenkielinen äärioikeisto on ihaillut Saksaa, suomenkielinen äärivasemmisto Venäjää. Ilman Suomen ruotsinkielisten vapaamielisyyttä ja suvaitsevaisuutta Suomi ei olisi säilyttänyt demokratiaansa."

Tämä on jo tosi paksua. Ketäs ne ruotsinkielisen äärivasemmiston ja äärioikeiston edustajat on kannattaneet. Minä en ole huomannut mitään erityisiä vaikeuksia säilyttää demokratiaa Suomessa. Olihan meillä silti toki Mäntsälän kapina, jonka taustoilla hääri muuan Andersson...

Lue lisää

SDP tuki RKP:tä kieliasiassa, ja vastineeksi RKP antoi hiljaista taustatukea SDP:n nousulle hallituskelpoiseksi puolueeksi ja voimakasta tukea maltillisten voimien työlle lapualaisuuden ja muun mustapaitameiningin tukahduttamiseksi. RKP, SDP ja Edistys olivat se laillisuusrintama, joka piti sekä "punikkeja", "ryssiä" että "ruotsalaisia" vastaan kiihkoilevan äärioikeiston kurissa.

Håkan Wiik kirjoitti:

SDP tuki RKP:tä kieliasiassa, ja vastineeksi RKP antoi hiljaista taustatukea SDP:n nousulle hallituskelpoiseksi puolueeksi ja voimakasta tukea maltillisten voimien työlle lapualaisuuden ja muun mustapaitameiningin tukahduttamiseksi. RKP, SDP ja Edistys olivat se laillisuusrintama, joka piti sekä "punikkeja", "ryssiä" että "ruotsalaisia" vastaan kiihkoilevan äärioikeiston kurissa.

Lue lisää

käytännon merkitystä oli maalaisliiton maltillisilla ja SDP:llä

Sotaväkeä otettiin tasaisesti koko maasta. Suomi oli osa varsinaista Ruotsia, sen ydin aluetta, toisin kuin Balttia tai Skåne. Suomea ei pidetty mitenkään erillisenä alueena

Heinolan kaupunki joiutui Venäjän terroripommitusten kohteeksi.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Heinola

taas hiukan perhtyä historiaan ja varsinkin armeijoiden kokoonpanoihin. Suomalaisia oli noissa sodissa hävivän pieni osa armeijaa. Ja se että sotia voitettiin hakkapeliittojen avulla on silkkaa sontaa. Hakkapeliitat ja suomalaiset ovat varmaankin on ollut hyviä sotilaita mutta ei ne yksin siellä ole olleet. Kannattaa hiuka pudota maanpinnalle tässä asiassa.

Iso Tuoppi kirjoitti:

Sotaväkeä otettiin tasaisesti koko maasta. Suomi oli osa varsinaista Ruotsia, sen ydin aluetta, toisin kuin Balttia tai Skåne. Suomea ei pidetty mitenkään erillisenä alueena

Lue lisää

Suomi oli vuoteen 1809 ainoastaan Ruotsin itäinen puolisko, maantieteellinen käsite. Suomalaisia ei mielletty erilliseksi kansaksi, koska tuon ajan maailmassa kieli ei ollut kansaa määrittävä tekijä. Kaikki myöhempi nationalistinen historiankirjoitus, joka väittää "ruotsalaisten" valloittaneet "suomalaisten" maat ja alistaneet "suomalaisia", on mistään mitään ymmärtämätöntä vääristelyä.

huu haa setä kirjoitti:

taas hiukan perhtyä historiaan ja varsinkin armeijoiden kokoonpanoihin. Suomalaisia oli noissa sodissa hävivän pieni osa armeijaa. Ja se että sotia voitettiin hakkapeliittojen avulla on silkkaa sontaa. Hakkapeliitat ja suomalaiset ovat varmaankin on ollut hyviä sotilaita mutta ei ne yksin siellä ole olleet. Kannattaa hiuka pudota maanpinnalle tässä asiassa.

Lue lisää

>kannattaisikohan perhtyä historiaan ja varsinkin armeijoiden kokoonpanoihin<

Sitä suosittelen erikoisesti sinulle! Etkö ymmäsrtänyt lukemaasi? Sodan atppiot kaatuneina oli Jatkosodan luokkaa ja väestömäärä oli noinkin pieni. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen kuten Berliinin suurlähetystön tiedotteessakin on kerrottu!


Mannerheim puheessaan:

"Suomen kansalla oli ollut voimaa pitää vuosikymmeniä lippujen alla 20.000 miestä ja täyttää rivien aukot aikana, jolloin sen väkiluku oli kaikkiaan vain 300.000 henkeä."


http://www.finnland.de/public/default.aspx?contentid=120505&contentlan=1&culture=fi-FI

"Suomen uhrit 30-vuotisessa sodassa nousivat kokonaisuudessaan suurin piirtein yhtä suuriksi kuin jatkosodassa 300 vuotta myöhemmin: 50 000 – 60 000 mieheen. Suomi piti aseissa miesmäärää, joka tänään merkitsisi asukaslukuun suhteutettuna arviolta 200 000 – 300 000 sotilaan kenttäarmeijaa. Se oli vajaan puolen miljoonan kansakunnalta suunnaton ponnistus. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen"

© Suomen suurlähetystö, Berliini

www.luetzen-info.de

600-vuotta riistoa kirjoitti:

>kannattaisikohan perhtyä historiaan ja varsinkin armeijoiden kokoonpanoihin<

Sitä suosittelen erikoisesti sinulle! Etkö ymmäsrtänyt lukemaasi? Sodan atppiot kaatuneina oli Jatkosodan luokkaa ja väestömäärä oli noinkin pieni. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen kuten Berliinin suurlähetystön tiedotteessakin on kerrottu!


Mannerheim puheessaan:

"Suomen kansalla oli ollut voimaa pitää vuosikymmeniä lippujen alla 20.000 miestä ja täyttää rivien aukot aikana, jolloin sen väkiluku oli kaikkiaan vain 300.000 henkeä."


http://www.finnland.de/public/default.aspx?contentid=120505&contentlan=1&culture=fi-FI

"Suomen uhrit 30-vuotisessa sodassa nousivat kokonaisuudessaan suurin piirtein yhtä suuriksi kuin jatkosodassa 300 vuotta myöhemmin: 50 000 – 60 000 mieheen. Suomi piti aseissa miesmäärää, joka tänään merkitsisi asukaslukuun suhteutettuna arviolta 200 000 – 300 000 sotilaan kenttäarmeijaa. Se oli vajaan puolen miljoonan kansakunnalta suunnaton ponnistus. Suomalaisten osuus 1600-luvun suursodassa ei siis ollut aivan vähäinen"

© Suomen suurlähetystö, Berliini

www.luetzen-info.de

Lue lisää

hiukan ontuva vertaus. Sota joka kesti 30 vuotta ja sota joka kesti vajaa 4 vuotta. 30 vuotisen sodan suurin kuolinsyy oli taudit tai jopa nälkä, Jatkosodassa suurinmmat tappiot aiheutti vihollinen toimissaan hyökkäys vaiheen ja peräytymisen aikana. Eipä tainnut noi 20 000 ukkoo olla samaan aikaan taisteluissa mukana. Ja todennäköisesti 30 vuotisen sodan aikana euroopassa kuolleista olisi kuollut myös suomessa tauteihin ja jopa nälkään. Vieläkään 30 vuotisen sodan aikana ei ollut suomea, joten isänmaan asialla olivat silloin. Kyllä noilla luvuilla voidaan kikkailla. Taitaa olla siellä päin asiat hiukan riistäytyneet käsistä.

Myös vanha Suomi liitettiin Suomeen 1812. Vaikuttaakohan se noihin tilastoihin.