Mies puuseppä mutta kaava määrää kivipintaa. Miehellä ei kokemusta kivitalon rakentamisesta. Huolellinen on ja työn jälki oltava hyvää. Niinpä nyt miettii mahtaako sisäseinien tasoitus olla kovin hankalaa saada hyvän näköiseksi? Oletteko maalanneet kaikki pinnat,vai laittaneet esim lasikuitutapettia? Väliseinät puurakenteisina käynyt myös mielessä,olisi tutut materiaalit ja varma lopputulos. Ulkopintojen rappaukseen ottaisi ammattilaisen, mitähän se maksaa? Kivityyppiä ei vielä päätetty, millaisia eroja niissä näiden tasoitusten kannalta on? Vastauksista kiitollinen puusepän vaimo
Kivitalon sisätasoitukset: miten haastavat
itse tehdä?
141787
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
jo 40-luvulla on naulattu lautataloon ulkoseinään pullonkorkkeja ja kiinnitetty kanaverkkoa ja rapattu päälle.
Nyt markkinassa on paljon ns lämpörappaustaloja, joiden runko on puukoolauksella tehty ja rappaus tulee eristeen päälle.
Mikäli rakennat omatoimisesta, suosittelen siporeksia.
Sisätasoitus tehdään 60cm-2m pitkällä lastalla seinä kerrallaan ja työ opettaa.
sisäkatot voi ruiskuttaa röpelöksi, kuten jossain kerrostaloissa tehty.
Ulkorappaukset teettäisin ammattimiehellä. Sipon päälle tasoitus/hionta, pari kuitukerrosta, joiden väliin verkko sekä silica-maali ja -pinnoite. Se on siinä.
suurelta osin. Kaava nimenomaan edellyttää "kivipintaa". Tiedossa kyllä tuo puurakenne rappauspinta vaihtoehto... Sitäkin harkitaan, koska olisi tuttua hommaa puutalon teko. Toisaalta kyllä siporex tai muu harkkorakenne puoltaa paikkaansa, monia hyviä puolia siinäkin. Hintaero mietityttää, ja juuri tuo että miten paljon omaa työtä voi laittaa niin että jälki kelpaa itsellekin. Miksi suosittelet juuri siporexia, entäs esim lammi harkot? Rinneratkaisu kyseessä.
jos rinteeseen rakennat, tee lammista. 4 viikossa olet kaverin kanssa latonut harkot ja toinen kk päälle, niin vesikatto asennettu
Miksi juuri lammi? mitä eroa/etua muihin harkkoivalmistajiin nähden? Entäs sitten verrattuna esim puurunko talopakettiin joka tulisi esim säältä suojaan asennettuna. Pääsisi heti vesikattoa ja sisätöitä tekemään. Ikkunatkin olisi valmiina ja hinta etukäteen tiedossa. Puurunkotalossa toki äänieristys heikompaa, yläpohja notkuu isompien ihmisten hyppiessä ja mitäs muuta huonoa vielä. Homehtuu tietysti jos rakennusvirheitä.
lammilla voi vetää kaikki seinät, myös maanalaiset, samalla harkolla ja työ menee latoessa nopeampaa kuin muilla muuratessa. pari kk ja 200m2 talo on vesikattovaiheessa ja pian on lämmötkin päällä. Aika nopeaa ja itse tehden vielä joten laatukin on tiedossasi. Ei paha!
siten, että kellarin seinät papuharkosta ja maanpäällinen osuus siporeksista.
Mikäli vielä teen kolmannen, tekisin kellarin seinä maanpaine-elementeistä. Ne ladotaan päivässä-parissa ensimmäisen välipohjan kanssa valmiin anturan päälle.
Todella nopea tapa päästä ylös kuopasta.
Kaiken voi tehdä itse ja keskeneräinen rakennelma talvehtii aivan hyvin, mikäli et saa syksyllä vesikattoon, kunhan routasuojaukset ja täyttö on tehty kunnolla.
Kevytbetoniharkot ovat yksi nopeimmista tavoista tehdä pientalon runko. Syykin on yksinkertainen, ensin tehdään runko ja vasta sitten kaikki LVISJ-hommelit. Ei ole turhia tyyppeja raksalla norkoilemassa vuoroaan eikä hukkakilometreistä tarvitse maksaa kipinälle tai putkarille. Ne tulevat kuvioon mukaan vasta, kun katto on päällä.
Siporeksissa riittää kantavaan runkoon 200mm harkko, jopa 150mm ja saman verran eristettä ulkopuolelle. Harkot ovat halpoja ja kevyitä käsitellä. Välipohjat ontelolaattaa tai sipopalkkia, kuten yläpohjakin. Mikäli ladot yläpohjapalkit lappeen suuntaan, säästät kattotuolirahat eikä tarvitse teippailla muovikelmuja höyrysuluiksi, jotka kuitenkin pettävät ajan mittaan.
Lappeen suuntaan, siis harjakatossa harjan suuntaanko? Ja jos nyt ajattelisi sipopalkkia sinne ylös, niin mitenkä perustelet kattotuolirahojen säästön, kun nen sipot pitää kuitenkin ostaa ja asentaa?
Tuossa olen kyllä samoilla linjoilla että kevyellä yläpohjalla varmaan ryssitään moni muuten hyvä kivitalo.
Kiitos vastauksista!
maksaa työmaalle tuotuna reilut 50eur neliö. Vai montako päivää aiot niitä asennella, puoli päivää riittää muutamalta amatööriltäkin. alapuolelle ruiskurappaus ja yläpuolelle villat ja korotuspalikat, joihin kattosarikat. Siitä se säästö tulee.
mutta ne myy vain varakkaille kaupunkilaisille.
Jämerään paljon helpompi tehdä tasoitehommat kuin muihin.
Vastausten mukaan siporex olisi siis helpompi saada sisäpinnoilta kuntoon omin voimin. Mites se Lammi sitten, mikä siinä tökkii tässä suhteessa? Ja miten esim hyllyjen kiinnittäminen Siporexiin, eikös lähde melkoinen lontare irti jos joku painava peili tms.päättää irrottautua seinästä? SEinän kulmat sitten, tarvii varmaan jonkun vahvikkeen ettei esim imurilla kolhi kauheen näköseksi ? Tämmöiset varmaan Lammiharkossa yksiselitteisempiä, kestävämpi materiaali?
Sipo on helpompi muokata, mutta en nyt tiedä onko tuossa kuitenkaan niin isoa eroa, jos runko on hyvin pystytetty. Jos pystytysjälki on huonoa, niin sipo on helpompi korjata, mutta ongelmana on tällöoin kyllä tuo pystytyksen laatu.
Sipossa pysyy hyvin kiinni
- Kaukolämpölaitteistä seinässä, yli 100kg, kiinni 2 kpl ruuveja
- LTO, yli 100kg, roikkuu katosta lankkujen läpi pultit
- Keittiön kaapit astiastoineen tavallisila propuilla
- Autotallissa mototorin ja vaihteiston olen nostanut vinssillä yli, pultti katossa
jne.
Kulmien vahvikkeet voi laittaa, tai olla laittamatta joka taloon. Vahvikkeilla suojataan käytännössä tasoitetta, eikä harkkoja. Aivan samam mitä harkkoa opn alla.
Seinän materiaali on käytännössä yhtä kestävä kuin tasoite sen pinnassa. Ei harkko siellä alla lohkea, jos et nyt lekalla ala sitä takomaan.
PS Tuossa rakentamisessa ei nyt välttämättä kannata miettiä mitä osaa tehdä ja mitä ei, vaan sitä mitä ehtii tekemään ja mitä ei. Ei nuo tekemiset nyt niin ihmeellisä ole, mutta aika vain ei riitä kaikkeen.
Kiitos selventävästä vastauksesta, totta varmasti että se on pintatasoite mikä mahdollisesti kolhiintuu. Mistä mahtaa johtua käsitys, ettei hyllyt yms pysy Siporexissä? Ei siis omakoht. kokemusta. Rakentamisessa on ajatus et mies olis päätoimisesti siellä raksalla, joten ei tarttis venyttää joka iltaa yöhön niitten tasoitteitten ym. kanssa... Eli sen puoleen olis kyl tarkoitus tehdä mahd paljon itse. Oikeastaan kai melkeen kaikki paitsi tietysti sähkö ja LVI-työt ja kaivuuhommat yms jotka ei timpurilta suju. Mies siis timpuri muttei kivitalojen kanssa touhunnut. Ja huom, täällä surffailen mä, ei mies, ei siltä varmaan näin pöljiä kysymyksiä tuliskaan ;)
Sipohan on tuollaista hötöä, että kun siihen lyö naulan, joka lienee tämän katajaisen kansan se ainoa oikea kiinnitysväline, tulee seinältä kaapit alas. Jos sitten lyö tulppaa, tai erilaia kierrenauloja, kiiloja ym, niin hyvin pysyvät. Kaippa ihmiset käyttäisivät betoniinkin nauloja, jos saisivat vasaraoitua ne sisään.
Itse olin raksalla aamun, päivän, illan ja aika usein yölläkin. Sähkörasioiden asennus jää kuitenkin itselle, niin samalla niihin sitten vetelee johdot ja kytkee rasiatkin. Ilmastointiputket nut lienevät yksi yksinkertaisimmista töistä, eli ei mitään vaikeaa ja jäävät suurimmaksi osaksi piiloon. Lattialämmitysputket jäävät piiloon betonivaluun, joten ei mitään vaikeaa. Lattian valamisessa voi tunaroida sitä vastoin oikein kunnolla. Vesiputkien veto helppoa ja kannattaa tehdä itse. Rasioiden ja hanojen liittäminen aika helppoa. => Ei se mitä osaa, vaan se mitä ehtii.