Tyttö meni nyt seiskalle kouluun. Tai olisi pitänyt mennä, yhtään päivää ei ole ollut koulussa. Viime vuonnakin enemmän pois kuin koulussa. Päivät kotona sotkemassa paikkoja ja syömässä kaapeista ja pakastimesta vain "herkut", jotka on tarkoitettu koko perheelle ja illat huitelee kavereiden kanssa.
Minä pääasiassa hoidan komentamisen ja siten otan vastaan myös kiroilut haukkumiset ym. Isällään aina jotain "tärkeämpää" tekemistä.
Lastensuojelusta ja perhetyöstä ei ole mitään apua, siellä vain ymmärretään lasta eikä mitään voi tehdä kun ei käy koulussa. (mitään syytä lintsaamiseen ei ole, psykiatrinen tutkimus tehty ym). Ärsyttää kun pitää jatkuvasti juosta perhetyössä "keskustelemassa" ja mitään todellista apua ei saa. En haluaisi erotakaan miehestäni, mutta en kauaa enää jaksa kun hänenkin kanssaan välit on koko ajan kireät tytön takia.
Minä pääasiassa hoidan komentamisen ja siten otan vastaan myös kiroilut haukkumiset ym. Isällään aina jotain "tärkeämpää" tekemistä.
Lastensuojelusta ja perhetyöstä ei ole mitään apua, siellä vain ymmärretään lasta eikä mitään voi tehdä kun ei käy koulussa. (mitään syytä lintsaamiseen ei ole, psykiatrinen tutkimus tehty ym). Ärsyttää kun pitää jatkuvasti juosta perhetyössä "keskustelemassa" ja mitään todellista apua ei saa. En haluaisi erotakaan miehestäni, mutta en kauaa enää jaksa kun hänenkin kanssaan välit on koko ajan kireät tytön takia.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Meillä mennään samaa rataa:-) Tosin tyttö menee nyt kasille, seiskalla alkoi se humputtelu, tupakointi, siiderin maistelu ( salaa tietenkin ) ym.
Niistä nyt päästy mutta nyt se shoppailu. Rahaa pitää antaa sinne ja tänne, mitään ei kotona tekisi, koneella yötä myöten. Olen irrottanut piuhat ja sanonut että rahaa tulee ainoastaan jos jotain kotona tekee.
Siivoaisi edes oman huoneensa. Numerot laski seiskalla kuin lehmän häntä ja lintsausta oli joka viikko. Nyt aikoi parantaa, aikoi tehdä niin ja näin..näitä nuoren lupauksia:-)
Meillä kanssa mieheni on ihan rikki tästä, hän on tytön isäpuoli. Tyttö ei kuuntele häntä mutta raha kelpaa..herkut syödään meilläkin kaapeista.
En tiedä, lupasi parantaa nyt elämistään ja olemistaan, oltiin tänään yhdessä syömässä ja shoppailemassa.
Kiroilut ja huudot saa mun mieskin niskaansa, itse säästyn näiltä vaikka komennankin. Noo, aikansa kutakin..
perhetyössä keskustelemassa. Tyttö on miehesi, hän hoitakoon sekä keskustelut että kasvatuksen.
olette miehen mukana ottaneet myös lapset joten.Teillä on murkkuikäset vastassa ei sen kummempia.Ja te aikuisena päätätte miten heihin suhtaudutte!!Toi asenne on itsekäs ja lapsellinen...joten menkää itseenne ja tehkää valintoja .jos saappaat on isot kaikille paras on että häivytte kuvioista!!Murkku ikäset on murkkuja niin omat kun vieraatkin ja on ansainnut rakastavat äitipuoletkin!!!!!!!!
Oisko tuossa nyt tytön taholta jonkinlaista itsemääräämisoikeuden puolustamista...eli mitä enemmän yrität kasvattaa ja puuttua, sitä enemmän tyttö tekee kuten itse tahtoo. Onko hän muuten koskaan sanonut sinulle ettei sinulla ole oikeutta komentaa kun et ole hänen "oikea" äitinsä? Se taitaa olla yleisin kommentti isä- ja äitipuolille, kun tulee erimielisyyttä.
Aikoinaan poltin itsekin pinnani monta kertaa kapinoivan teinin kanssa. Sitten vaihdoin taktiikka: asioista huomautetaan kerran, ilman huutoa. Jos asiat eivät etene toivotulla tavalla, aletaan puuttua etuihin: tietokoneen ja kännykän käyttöön, viikkorahaan, kaikkeen jolla on merkitystä nuorelle. Mielestäni se on konkreettinen tapa opettaa, että mikään tässä elämässä ei tule ilmaiseksi.
Aika outoa kyllä, ettei lastensuojelua näytä kiinnostavan tuo koulunkäynnin takkuaminen. Kiusataanko tyttöä? Millaisia kaverit ovat? Saavatko viettää aikaa teillä? Onko teillä miehesi kanssa yhteisiä lapsia?
Tilanteeseen vaikuttaa moni asia eikä vähiten se, että tuossa iässä lapsuus jää taakse ja yhtäkkiä tulee paineet "olla iso".
Miestäsi luulisi kyllä enemmän kiinnostavan tytön tekemiset, huonot tavat kun jatkuessaan voivat vaikuttaa paljonkin tulevaisuuteen.
Vaikka ottaa kännykän, tietokoneen rahat ym pois, ei auta mikään. Minun mielipiteeni on, että on vain laiska ja menee mistä aita on matalin. Liikaa ymmärretään ja paapotaan, kun ei edes sano mitään syytä miksi ei kouluun mene. Ei vain viitsi, jaksa, halua ym. Ei kiusata, ei ole masentunut ym. Kavereita kyllä on paljon, käyvät muutama kyllä meillä. Kaverit eivät lintsaa, vaikka osa muuten "hölmöileekin".
Meillä on kanssa noita kaikkia rangaistuksia käytetty ja voin sanoo että yhtä tyhjän kanssa. Lastensuojelu on käynyt meillä kotona pyynnöstäni ilmoittamassa tyttärelleni että jos homa ei ota sujuakseen niin paikka kyllä löytyy missä on sitten aikaa miettiä... teillä tyttö aloitti 7-luokan , se mitä kerroit niin toi on vasta alkusoittoa. Meillä aloitti 9-luokan ja kesä oli yhtä helvettiä, kunnon irtiottoa. Tyttäreni sanoin että kun tämä on tätä murrosikää... huh rajansa kaikella ei sen murrosiän taakse voi joka käänteessä piiloutua, minulla itselläni alkaa verisuonet napsahdella jo pelkästä sanasta , sytytyslanka alkaa olemaan aika lyhyt. Mutta koitetaan kestää, ehkä tämä jonain päivänä palkitaan...:)