Olen huomannut että minulle on lähes mahdotonta istua liikkumatta paikoillani. Minun täytyy koko ajan olla liikkeessä, tehdä jotakin käsilläni. Esimerkiksi jossain virallisessa tilanteessa minulle on täysi mahdottomuus olla vaihtamatta asentoa joka minuutti. Koko ikäni olen tykännyt piirtää ja siinä onkin ollut käsilleni tekemistä levottomuuden voittamiseksi.
Hiljaa osaan kyllä olla jos se on välttämätöntä (tykkään esim. hirveästi lukea kirjoja ja teen sitä äärimmäisen keskittyneesti useita tunteja päivässä), mutta liikkumatta en. Samalla olen kuitenkin äärimmäisen puhelias ja juttua riittää loputtomasti. Edes tätä en osaa kirjoittaa lyhyesti, tiedän sen.
Toinen juttu mitä olen miettinyt on se, että jännittäessäni minulle tulee maha aina kipeäksi ja saattaa jopa oksettaa.
Joskus isossa joukossa/vieraassa, virallisessa tilanteessa tuntuu että happi loppuu.. Onkohan minulla paniikkihäiriö tai jotain?
Olen hyvin herkkä ja riidellessäni itken koko ajan ja saatan huutaa hysteerisesti. Usein pahasti riideltyäni tuntuu että en voi hengittää.. Se on kamalaa.
Veljelläni on ADHD mutta hän sai sen päähän osuneiden iskujen seurauksena, esim. pää osui täysillä asfalttiin, meinasi hukkua jne.
Onkohan levottomuuteni normaalia / pelkkä luonteenpiirre?
Anteeksi jos tämä on väärä palsta.. kertokaa minne tämä sitten kuuluisi.
Hiljaa osaan kyllä olla jos se on välttämätöntä (tykkään esim. hirveästi lukea kirjoja ja teen sitä äärimmäisen keskittyneesti useita tunteja päivässä), mutta liikkumatta en. Samalla olen kuitenkin äärimmäisen puhelias ja juttua riittää loputtomasti. Edes tätä en osaa kirjoittaa lyhyesti, tiedän sen.
Toinen juttu mitä olen miettinyt on se, että jännittäessäni minulle tulee maha aina kipeäksi ja saattaa jopa oksettaa.
Joskus isossa joukossa/vieraassa, virallisessa tilanteessa tuntuu että happi loppuu.. Onkohan minulla paniikkihäiriö tai jotain?
Olen hyvin herkkä ja riidellessäni itken koko ajan ja saatan huutaa hysteerisesti. Usein pahasti riideltyäni tuntuu että en voi hengittää.. Se on kamalaa.
Veljelläni on ADHD mutta hän sai sen päähän osuneiden iskujen seurauksena, esim. pää osui täysillä asfalttiin, meinasi hukkua jne.
Onkohan levottomuuteni normaalia / pelkkä luonteenpiirre?
Anteeksi jos tämä on väärä palsta.. kertokaa minne tämä sitten kuuluisi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Adhd tekijöitä voi olla miedompiakin ilmiöitä.Ei ne johdu pään asfalttiin paukuttamisesta.
Sinua miettiessäni tulin siihen tulokseen että olet normaali TERVE ihminen.
Voithan joskun kokeilla rentoutumista huviksesi.
Hermostuneisuutta voi ilmetä eri elämän tilanteissa.Myös ihmisen kehitysvaiheet vaikuttavat suuresti käyttäytymiseen.
Otat elämän tosissasi.Ei se ole paha ilmiö.Itseäsi säästääksesi opettelet ottamaan rennommin.Se on ihan opeteltavissa.
Temperamentti ja yksilölliset ilmiöt ovat ihan normaalia.
Jos jokin asia alkaa vaivaamaan elämää häiritsevästi niin siitä kannattaa puhua.
Sinun tapauksessasi arvostelijoita varmasti löytyy koska temperamentti ihminen kiinnittää huomiota ja varastaa sitä jopa muilta.
Muut voivat olla hämillään,arkoja ja jopa neuvottomia kanssasi.
Me olemme erilaisia ja se on rikkautta elämässä.
"Adhd tekijöitä voi olla miedompiakin ilmiöitä.Ei ne johdu pään asfalttiin paukuttamisesta."
Veljeni oli n. kolmivuotiaaksi asti täysin normaali, vilkas pikkupoika mutta muuttui paljon sen jälkeen, kun melkein hukkui ja sai alle kymmenvuotiaana 5 aivotärähdystä. Neurologin mukaan nämä ovat voineet vaikuttaa. Veljelläni on käytöshäiriö ja ADHD.
Joo, pitää yrittää ottaa rennommin.. :) Ei nuo asiat häiritse tai vaikeuta elämää, joten tuskin ne on vaarallisia. Joskus sitä vaan miettii kaikkea.. varsinkin kun suvussani on aika paljon mielenterveysongelmia (mummo, isän serkku skitsofreniaa sairastava, täti, toisen puolen täti jne.. Kaikkia hoidettu psykiatrisissa hoitolaitoksissa).
Musta on tosi jännä, että pystyit tekemään noinkin laajan arvion tuon mun kirjotuksen pohjalta, ja olet oikeassa siinä että olen temperamenttinen, minä sekä itken että nauran helposti (ihan kuolemanvakava en todellakaan ole ;)) ja ehkä loukkaannunkin, mutta toisaalta lepyn ihan heti ja saatan kokonaan unohtaa riitani. :) Sitten ihmettelen, mitä toinen mököttää.. ;D
En omasta mielestäni varasta huomiota muilta, mutta saan sitä kyllä. Olen esimerkiksi aika johtajatyyppiä, mutta en mikään pikkuhitler.
Kiitos kovasti vastauksesta! :)