en ymmärrä miksi et voisi lahjoittaa syntymätöntä sikiötäsi , siis tietysti synnytyksen jälkeen , jollekin joka sydämestään kaipaa omaa vauvaa, oletko varma että pystyt antamaan anteeksi itsellesi jälkeenpäin, olen tavannut naisia jotka ovat vuosien kuluttua tuskissaan tekemästään, ja toisia jotka miettivät minkälainen lapsi nyt olisi... lapsesi tulee palkitsemaan sinut aikuisena jos jätät hänet henkiin. mikäli et tahdo ei sinun tarvi koskaan nähdä hänta tai tavata
miksi tappaisit
pikkuisesi?
55313
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 55
Vanhimmat
mitä palstat on täynnä..huoks *tupakalle*
Itse joskus täällä ehdotin, että raskaana tahtomattaan olevalle naiselle annettaisiin valtiolta käyvä korvaus työ-, opiskelu- ja vapaa-ajan menetyksestä lapsen luovutukseen asti, mutta ei arvon palstalaisille kelvannut.
"Moraalitonta".
Lapsentekoautomaatti ei ollut mielessä, vaan se, että jokainen nainen saisi erehdyksensä kerran tai kaksi korjata tekemällä hyvää toisille.
Toisaalta arvon hihhuleille ei myöskään kelpaa seksuaali- ja ehkäisyvalistuksen resurssien raju lisääminen etenkin esiteineille ja esimerkiksi jakamalla ilmaiset ehkäisyvälineet alaikäisille. Ei, se on oltava nuorena jalat ristissä vaikka se on luonnonvastaista, siis perverssiä. Näin krisselit ...
se on kuulemma lapsikauppaa ja pitäisi olla kiitollinen että naisen ei-toivottu lapsi kelpaa jollekin. Olisivat adoptiovanhemmat kiitollisia ja maksaisivat siitä,että SAAVAT lapsen.
lapsikaupasta ketkään muut on hölissy kun abortinsuosijat! On kuulema moraalittomampaa kuin niiden tappaminen..!! ;DD
Mutta joo, samanlainen systeemi vaikka kun sossuntukea hakiessa, eli kuitteja ja todisteita vastaan saisi avustusta raskauden aiheuttamiin kuluihin. Vaikea tosin keksiä mitä huikeita ylimääräsiä kuluja normaali raskaus teettää, kun neuvolat sun muut on ihan ilmasia muutenkin..
että mikä sinusta olisi se käypä korvaus työ-, opiskelu- ja vapaa-ajan menetyksestä lapsen luovutukseen saakka? Jonkinlaista arviota hyvästä summasta siis pyytäisin.
Ongelmia asiassa on minusta kaksi:
1) Abortin vastustajat olisivat halukkaita korvaamaan lähinnä raskauden aiheuttamat lääkärikulut, tosin ovatpa jotkut jopa arvelleet muutaman tuhannen euron korvaukset mahdollisiksi, olettaen että lapsen saava pari maksaa ne itse. Luonnollisestikin suurin osa heistä olettaa että samalla kiellettäisiin vaihtoehto, eli abortti lailla.
2) Mielestäni muutaman tonnin korvaus on liian pieni, sillä en voi ajatella, että siltä raskaana olevalta naiselta voisi edellyttää esim. työssä käymistä raskauden aikana. Ei varmaankaan olisi kovin mukavaa kuunnella lähes synnytykseen saakka työtovereiden onnitteluja, uteluita yms. jos ei halua lastaan itsellään pitää. Eikä varsinkaan olisi kovin mukavaa kestää heidän ihmettelyjään, juoruntaa ja jopa tuomitsemista, jos kertoisi ettei lasta itse halua. Tällöin minusta kohtuullista olisi korvata edes naisen kaikki elinkustannukset lapsen luovutukseen saakka, siihen taas ei tosiaan muutama tonni riitä, vaan summa nousee kymmeniin tuhansiin. Eli kakkosongelma on sitten se, että mistähän rahoista maksetaan se kohtuullinen korvaus? Veronmaksajien?
kun entiset ei mahdu päälle, ja voi joutua sairaslomalle kesken kaiken. Lisäksi jokaisella naisella tulee olla oikeus käyttää yksityislääkäriä raskautensa aikana , jos haluaa. Hampaatkin pitää korjata raskauden aikana tai sen jälkeen, ja synnytyksen jälkeen äiti tarvitsee kuntoutusta.
Kyllä adoptiovanhemmilta pitäisi minusta rahastaa raskaudesta johtuvat kulut. Ulkomaan adoptiohan maksaa maltaita. Miksi ei kotimainen adoptio saisi maksaa adoptoiville pariskunnille mitään?
Lisäksi luovuttavalla äidillä pitäisi olla oikeus itse valita adoptiovanhemmat, että hän voisi tsekata esim mitä uskontoa nämä tunnustavat ja minkälaisia aatteita muuten kannattavat.
yksityislääkäriä tarvii kun neuvolaankin pääsee lääkäriin? Ja tarvittaessa myös sairaalaan äitiyspolille.
Hampaat tarkistetaan raskauden aikana, eihän niille välttämättä mitään tarvi tehdä.
Jokainen voi jumpata kotonaan raskauden aikana ja sen jälkeen, eikös siitä jotain ohjeitakin jaeta neuvolasta jos oikein muistan..
Adoptiopalkkiosta voitaisiin neuvotella tieytysti synnyttäjän ja tulevien vanhempien kesken ym. keskusteluja.
jaksettais ihmetellä, tuomita (?) jne. kun adoptiokäytäntö yleistyisi?
Ainakin osittain maksettais niistä rahoista jotka nyt haaskataan abortteihin ja niiden jälkiongelmien hoitoon.
Sopiva korvaussumma mielestäni pyörisi siinä 18 000 euron nurkilla. 2000 euroa kuukaudessa lisää tuloja on (yleensä) nuorelle abortinharkitsijalle melko paljon, mutta ei (ehkä) niin paljon, että jokainen naispuolinen teini tekisi rahanhimossaan "kiintiölapset" ennen oman perheen perustamista. Tämä summa luonnollisesti veloitetaan adoption Suomesta saavalle. Kansainvälinen adoptio on erittäin kallista, joten summa on kohtuullinen. Se yhdeksän kuukautta ei ole pelkkää kärsimystä, vaan raskaana oleva nainen voi käydä töissä tai opiskella varsin pitkään, ennenkuin se, mistä hänelle maksetaan alkaa tosissaan painamaan.
Päätöksen muuttumisen varalta olisi ilmeisesti korvaus maksettava könttäsummana luovutuksen jälkeen siten, että raskauden ajan normaalit sosiaaliset tuet maksetaan tavanomaiseen tapaan ja veloitetaan korvaussummasta lapsen luovutuksen yhteydessä. Näin vältetään naisen taloudellinen ahdinko mikäli hän sitten päättääkin pitää lapsen. Tämän on luonnollisesti oltava mahdollista, eikä lapsi voi eikä saa olla etukäteen korvamerkitty kenellekään luovutettavaksi.
Aborttilaki luonnollisesti pysyisi ennallaan, eli aborttia ei kiellettäisi sen vuoksi, että on annettu vaihtoehtokin. Silloinhan ei olisi sitä vaihtoehtoa. Korvattu raskaus luovutukseen olisi mahdollista vain kerran tai ehkä kaksi, tuota pitää miettiä.
Naisen henkiseen kanttiin en ota kantaa. Jos on hommaan kerran ruvennut, niin kai se on sitten kestettäväkin. On painotettava, että ehdotuksessani kukaan ei pakota, valinta on vapaaehtoinen.
mutta ei kuulosta ollenkaan hullummalta tuo 18 000 euroakaan. Saisin sillä koko taloudellisen tilanteeni kuntoon ja jäisikin vielä.
Miinus verot tietysti. ;)
Mielestäni se olisi summa, jolla pärjää, mutta jolla ei tehtailtaisi lapsia. 18 000 € on pikkuraha kansainvälisessä adoptiossa, johan lähtömaan kaikkien pikku byrokraattien lahjomiseen menee tuon verran, Suomen nyt puhumattakaan.
raskudesta aika paljonkin ja sairaslomalle jouduin alusta asti, joten tulotkin tippuivat. poliklinikka maksut viikottain, ennen ja jälkeen synnytyksen olin sairaalassa pari viikkoa ja vauvan jouduttua teholle maksoin siitäkin lisää... ei riittäisi muutama tonni niitä kuluja kattamaan...
...miten onnessaan kaikki päihteiden käyttäjät olivat mahdollisuudesta ansaista vuosittain 18 tuhatta euroa. Se lisää jo kummasti päihteiden määrää verrattuna siihen mitä sosiaalihuollon tuloilla on viinaa ja huumeita saanut. 9 kuukautta raskautta menisi tuolla summalla jo kivasti pöhnässä...
minusta ihan hyvältä. Palstan abortin vastustajille se tuskin kelpaa. Taannoin täällä oli keskustelua tästä aiheesta ja joku sanoi voivansa harkita moista jos hänelle maksettaisiin raskauden ajalta 1500€ elatuskorvaukset sekä 150€ kuussa korvausta siitä, että joutuisi luopumaan mm. alkoholinkäytöstä ja savukkeista. Kokonaiskustannukset jäivät alle 12 000 euroon. Tuo summa oli vastustajien mielestä älyttömän suuri ja tämä nainen vaati ihan kohtuuttomia heidän mielestään ;)
on aina jalat tiukasti maassa - näinhän se käytännössä tietysti menisi.
kiinnostunut kantamaan sitä 9 kuukautta vain että joku toinen tulisi onnelliseksi.
Ottakoot kodittoman lapsen, eikä ruinais mitään vauvoja.
Raskausaika nimenomaan on minulle ja lapselle hengenvaarallinen tila.
En laita jo olemassa olevia lapsiani vaaraan että heiltä kuolee äiti.
kukaan haluaa tai uskaltaa tehdä tähän maailmaan enää lapsia..
Syntymättömäntä ei koskaan tapa tai ei koskan muutakaan henkiolentoja synny!
abortin vakavista mielenterveysvaikutuksista..?
raskauden ajan lapsen takia jota en halua pitää sisälläni? en ole ollut tuskissani vaan olen erittäin tyytyväinen näihin moniin vuosiin abortin jälkeen
Kerron raskaudestani sen verran että se oli vaikea ja vatsaani koristaa satoja raskausarpeja, alapääni repesi synnytyksen jälkeen ja kärsin pitkään masennuksesta.
Minulle raskausarvet ovat tavallaan voitonmerkkejä lapseni kantamisesta, mutta mitä ne ovat naiselle joka ei lasta halua?
Synnytyksen jälkeinen masennus seuraa niitäkin äitejä jotka antavat lapsensa adoptioon. Tätä seikkaa on turha kiistää. Toki jokainen synnyttäjä ei sairasta raskauden jälkeistä masennusta mutta silti se on mahdollista.
Lähes jokainen nainen repeää synnytyksessä. Jotkut lievästi, jotkut tosi pahasti.
Meidän maailmassamme kiinnitetään paljon ulkonäköön ja ahdistutaan kun kuoreemme tulee virheitä.
Melkeimpä kukaan nainen ei "hyvää hyvyyttään" tahdo ulkonäköönsä virheitä.
Lapsen saanti ei ole mikään pieni asia. Lapsen tulee olla toivottu.
Tosi harva Suomalaisita lapsista/vauvoista menee adoptioon. Sen sijaan he joutuvat järjestelmään jossa jos joutuvat pyörimään pahimmassa tapauksessa pitkään paikasta a paikkaan b ja sen jälkeen ties minne, ei heidän tasapainoinen elämänsä ole näin turvattu. Ja kun he ovat järjestelmässä ei heillä ole kotia. Heillä on vaan katto pään päällä.
Jokainen ihminen haluaa olla jossain määrin toivottu. Tämä pätee vauvoihin, lapsiin, nuoriin, aikuisiin ja vanhuksiin.
Raskauteni ja synnytykseni tuomat tuskat ja vammat/virheet ovat siis minulle vain jälkiä minulle rakkaasta ihmisestä, lapsestani. Mutta mitä ne tuskat ja vammat olisivat ihmiselle joka ei halua lasta?
Ulkonäkö on yksi suurimmista asioista jotka lisäävät ihmisten ahdistusta ja masennusta.
Abortista hyvin harvoin jää mitään jälkeä, mutta synnytyksestä sitä useimminkin.
Minä en kuitenkaan puolla aborttia, vaan puollan omaa päätöstä, jonka kukin itse tekee omaksi ja ehkä jopa muidenkin parhaaksi, olkoon se sitten abortti, adoptio tai lapsen itsellään pitäminen.
ajattelee vain ne hienop**seet joilla ei koskaan mitään todellisia vaikeuksia ole elämässään ollutkaan!
kiellettyä?
huolimatta,niin tekisin abortin monesta syystä;taloudellisesta syystä,mielenterveydellisistä syistä ja fyysisien sairauksieni vuoksi.
Monet lapset palkitsee vanhemmat kiristämällä rahaa kun töitä ei ole tai ei edes työhaluisuutta. Minä en taas ole nähnyt yhtään tuskissaan olevaaabortin tekijää ja osalla on jo ollut lapsi kiintiö täynnä niin ettei enempään ole ollut varaakaan.
Ne jotka tekevät lapsia eivätkä pysty huolehtimaan on varmaankin suurempi tuska mitenkä niitä kohdellaan sijaisperheissä tai lastenkodeissa. Ja on niitäkin jotka eivät edes välitä elävistä jälkeläisistään niin kuinka jotkut olisivat tekemättömistä ihan tuskissaan? Olen nähnyt monia vanhuksia joita ei ole jälkeläiset palkinnut muulla tavoin kuin hyväksikäyttämällä, unohtamalla ja lopuksi tapellen perinnöistä.
Jokainen tehköön itse kakaransa ja jos ei saa niin hekekoon ulkomailta sillä kyllähän ylikansoitetussa maailmassa niitä riittää. Keneltäkään ei voi vahinkoja vaatia tekemään ihan sen takia että on niitä jotka eivä saa. Lapsi ei palkitse vaan siitä on kamala vastuu ja vaiva jotta sen saa yhteiskuntakelpoiseksi ja sekään ei välttämättä riitä. Nykyään pitäisi olla rahaa kustantaa opinnot, ajokortit ym. niin ettei ihan persuus paljaaltaan laiteta lapsiaan maailmalle.
Johan eläintenkin lisääntymistä säännöstellään ja jos kaikki lisääntyisi kuin kehitysmaissa niin johan olisi kaaos. Monen ihmien elämä olisi pilalla jos olisi kaikki vahingot pakko tehdä. Johan olisi nuorenkin elämä pilalla jos olisi pakko tehdä joillekin lapsia saamattomille lapsi. Se jos joku ei saa lasta niin ei ole sen vika joka saa muttei halua.
putken läpi eikä näe että ei se lapsen tai lapsensa pois antaneen elämä olekaan niin ruusuista kun he antavat ymmärtää.
Abortin vastustajilla tuntuu itsellään elämä olevan niin täydellistä etteivät he voi ymmärtää,että miten jollakin ei ole asiat hyvin ;)
pyöräytän vaikka heti muksun sulle.
mutt salaisitko raskautesi, synnyttäisitkö yleisessä sairaalassa, ottaisitko kuitenkin äitiys edut vai pitäisikö asia salata? kenen nimiin laspai kirjattaisiin, missä synnyttäisit sen, kuka maksaisi jos jotain sattuisi eikä kaikki menisikäään putkeen,kuinka kauan odotuttaisit? 9kk?antaisitko kirjata lapsen nimelleni? etkö koskaan ottaisi yhteyttä etkä vaatisi lasta takaisin? on helppo huudella mitä vaan, mutta tosi paikan tullen, luottaisitko että maksan kun lapsi on käsissäsi? pitäsikö maksaa etukäteen ja miksi luottaisin että annat lapsen?
ja rahat tietty kouraan heti kun lapsi on sulla enkä todellakaan haluais myöhemmin perua koko hommaa;sellanenkin ois hyvä että lapsi ei saa koskaan selville kuka sen biologinen äiti on ollut.
Miksi luottaisit että annan lapsen;siks että muutama tonni tai parikyt tonnia korjais mun elämässä niin monta taloudellista asiaa.
todellinen ongelma on se että viranomaiset eivät ole tähän asti sallineet asioiden sopimista tuolla tavoin, muuten se olisikin jo yleinen käytäntö, pitäisi lainsäätäjiin ottaa yhteyttä että korjattaisiin . abortin tilalle sovitut lapsen luovuttamiset ja riittävä korvaus jonka adoptoija maksaisi. on kohtuutonta että hyvän tekeminen pitää tehdä salaa koska muuten on kyse lapsikaupasta?
tuon laillistaminen ratkaisisi ainakin sen että abortit vähentyisi.
Silloin kaikki liiketoiminnan riskit jäisivät sinulle. Entäpä, mikäli asiakas olisi odotusaikana muuttanut mielensä jostain syystä, vaikkapa tullut itse raskaaksi? Tai synnyttämälläsi lapsella olisi jokin vamma, jolloin asiakas ehkä hylkäisi tuotteen epäkuranttina. Siinähän sitten olisit, rahattomana ja lapsellisena.
siltäkin kannalta,että moni adoptoiva ei etsi ns. täydellistä lasta ja ja on valmis adoptoimaan kehitysvammaisenkin lapsen eikä pidä lasta tuotteena;aina on adoptiovanhemmiksi haluavia,kuten Suomessakin on pula kotimaisista adoptiolapsista.
jää vammaisia lapsia adoptoimatta?
adoptio kyselyissä ja tuolla adoptiopalstallakin,on moni sanonut että ottaisi kehitysvammaisen adoptiolapsen,toiset joilla on jo kehitysvammainen(onhan näit muitakin esim. huumeäitien lapsia) ottaisivat mielellään toisenkin(esim.ds-lapsi).
saa:
"On myöskin totta, että suomalaisia adoptiovapaita lapsia jää adoptoimatta - huonoimmat mahdollisuudet on, ikävä kyllä, vammaisilla ja etnisesti Suomen valtaväestöstä poikkeavilla lapsilla."
http://www.ampiaisakka.com/adoptio_pikku_kotimaa.htm
valehtelevat.
http://verneri.net/yleis/tietoa-odottajille/tietoa-odottajille-keskustelu/tietoa-odottajille-avoin-keskustelu.html?view=single_thread&cat_uid=16&conf_uid=25&thread_uid=475
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8387884
parin keskustelupalstan perusteella voi tehdä mitään johtopäätöksiä. Kyllähän toiset adoptoivatkin vammaisia lapsia, mutta silti niitä näyttäisi jäävän adoptoimatta. Ehkä noihin kysymyksiin keskustelupalstoilla vastaavat vain ne jotka voisivat adoptoida vammaisen. Ehkä on helpompi sanoa kuin todella sitten myös tehdä niin... Ja vammojahan on eri asteisia ja erilaisia. On varmaan ihan eri asia adoptoida joku lievästi fae- tai fas-lapsi kuin syvästi kehitysvammainen lapsi, joka tarvitsee apua arjen joka tilanteessa aina syömisestä ja pukemisesta alkaen elämänsä loppuun asti...
olivat vain esimerkkejä. Ja mitä tulee noihin aiempiin keskusteluihin,niin vammaisen lapsen voi silti antaa adoptioon jos odottava nainen ei sitä halua;ei adoptio tarkoita sitä että lapselle pitäisi olla jo adoptioperhe valmiina.
Saahan kuitenkin odottava äiti yhteiskunnan tuet siitä huolimatta,pitääkö lapsen vai ei mutta ehkä tuonkin asian voisi sopia niin,että adoptioon antaminen sovittaisiin kirjallisesti,jota ei voi perua tai adoptiovanhempien tulisi maksaa korvaus mikäli peruvat adoption esim. lapsen vammaisuuden perusteella.
kuin terveitä.
Ekassa linkissä oli kaksi henkilöä, jotka puhuivat että voisivat adoptoida vammaisen lapsen. Heistä kumpikaan ei kuitenkaan tainnut olla edes adoptiojonossa, koska molemmilla oli jo biologinen vammainen lapsi. Tokassa linkissä puhuttiin äidin raskauden aikaisen tupakoinnin ja satunnaisen alkoholinkäytön aiheuttamista lievistä vammoista. Ja siinäkin vastaajia oli aika vähän. Ei kai tollasten juttujen perusteella voi mitään päätellä.
vanhempia joilla OLI JO vammainen lapsi ja ottaisivat toisenkin.
Kuten sanoin,siinä oli vain pari esimerkkiä.
sitten ja vieläkin huomattavasti vanhempana
pidän sitä erittäin viisaana päätöksenä
mitä olen elämässäni tehnyt. Raskauden keskeytyksessä ei ole mitään
anteeksiannettavaa, joten tällaiset kirjoitukset ovat todella
outoja. En koe sitten minkäänlaista tarvetta lahjoitella vauvoja sellaisille jotka niitä eivät voi saada. Kaikkea sitä ihmiset ajatteleekin.
Jos haluan harjoittaa kehoperäistä hyväntekeväisyyttä,
voin testamentata ruumiini lääketieteelliseen tutkimukseen
tai varaosiksi. Jos jollakin on fiksaatio lisääntymishyväntekeväisyyteen,
voihan sitä lahjoitta munasolunsa jos ehdottomasti haluaa.
ja eikä tosiaan oo mitään anteeksannettavaa. Kuinka nyt voisikaan antaa anteeks toisen ihmisten hengen riiston!
ei kukaan koe tarpeelliseksi pyytää:) Tärkeintä että on sinut itsensä kanssa.
ei oo tehny mitään pahaa kun uhrille ei ole annettu mahdollisuutta vaatia anteeksipyyntöä..? Siis on ihan "sinut" tappaessaan puolustuskyvyttömiä...
kuin abortti ei lainkaan mukaan ole rikollista,niin keltä tässä pitäis anteeks pyytää? Eihän abortin tehnyt nainen ajattele mikä sille alkiolle/sikiölle on tärkeetä vaan mikä naiselle itselleen on tärkeetä,eikö sen pitäis olla jo itsestäänselvyys.
Jos ei pysty kasvattaa ja elättää lasta eikä halua sitä ollenkaan,niin miksi sen parasta ajattelisi?
ihan siks että lapsi sais jatkaa elämäänsä jossain muualla?
Mutta joo, turha se on omanapasille moraalivajakeille ratakiskoja taivutella.
asiallisena pysytelläkin. Onnitteluni =D
Sinun käsityksesi moraalivajeisesta. Tuskin merkkaa hevonpaskaa kenellekkään.
Useimmille on tärkeää mitä muut hänestä ajattelevat.
ei merkkaa, koska olet niin alhaalle arvostettu tällä palstalla.
linjalle vasta nyt ... eli siis itse en ajattele sikiötä
ihmisenä, joten en näe raskauden keskeytystä minään
murhana tai rikoksena. Jos joku haluaa niin ajatella siitä
vaan, kunhan ei kaada sitä muiden niskaan ja ala
vaahtoamaan siitä. Moraaliin en tätä yhdistä näin ollen
myös ollenkaan.
Olen uusi täällä - onko tämä abortinvastustaja joku
provotyyppi vai ihan tosissaan ... ei tunnu oikein välillä
terveeltä tuo teksti (anteeksi nyt vain)...