Hei, olisiko täällä kenelläkään mitään neuvoja anorektikon läheiselle? Ongelma nyt vain on etten osaa käsitellä tätä anoreksia asiaa. Osa syynä voi olla oma epävarmuus omista muodoistani (ja kun kuulen häneltä miltei päivittäisiä huomautuksia niistä). En tiedä "saanko" syödä esim suklaata koska hän näkee sen pahaksi jne. Äh, haluaisin lähinnä nyt kysyä anorektikoilta (anteeksi, en halua yleistää että olisitte kaikki samanlaisia, en missään tapauksessa) mutta jotain vinkkiä mitä tahtoisitte läheistenne tekevän tai sanovan. Oma arvaukseni olisi, että haluaisitte vain olla kuulematta huomautuksia tai syödä ruokanne aivan rauhassa ilman vahtaajia. Osuinko oikeaan?
Oisko neuvoja anorektikon läheiselle?
läheinen läheinen
3308
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen sitä mieltä, että sinun tulisi syödä ihan kunnolla, sillä kaverisi/ystäväsi tuskin ajattelee sinua mitenkään pyöreänä. Ja sitten taas jos sinä jätät syömättä tai mainitset vaikka siitä, miten vähän olet milloinkin syönyt, se saattaa vain kannustaa kaveriasi. Luultavasti se tekee hänen olonsa aika paljon huonommaksi, mikä johtaa taas siihen, että hän haluaisi olla sinua parempi ja jatkaa laihduttamista entistä enemmän..
Toden totta. Älä ainakaan vähennä syömistäsi läheisesi takia, koska useimmiten anoreksiaa sairastavista ihmisistä on varsin mukavaa katsella, kun toiset syövät, kunhan ei itse ole vaarassa lihota. Usein anorektikot pitävät myös leipomisesta ynnä muusta ruoan laitosta... Ainakin minulle kävi näin sairastumisen myötä.
Ja on totta, että on kamalaa, kun joku vahtii syömistäni. Mutta vahtimiseen on kuitenkin syynsä, joten jos haluat auttaa läheistäsi paranemaan, on syytä pitää silmällä hänen ruokailujaan (jos sellaisia nyt edes on). Läheisenä on järkevää useimmiten vain TUKEA ja KANNUSTAA häntä syömään, EI PAKOTTAA. Kun läheinen pakottaa syömään, se aiheuttaa useimmiten vain vastareaktion. Ei siis kannata. Äläkä ainakaan koskaan nälvi läheistäsi, vaikka hän tekisi mitä. Ole tukena ja ystävällinen. Yritä pitää pääsi kylmänä, vaikka tämä läheisesti luultavimminen on/tulee olemaan sairastamisen aikana vihamielinen, inhottava, jopa loukkaava. Se kuuluu asiaan, ja hän ymmärtää sen itse myöhemmin. Itse voin ainakin sanoa, että on todella monia ihmisiä, joilta haluaisin pyytää anteeksi.
Toivottavasti tuosta höpötyksestä oli nyt edes jotain hyötyä. Tsemppiä! :)
Kiitokset teille molemmille! Noista oli paljon apua, ja on vain pakko yrittää olla hänen tukenaan, that's what friends are for :) Ja tuo leipomis- ja ruoanlaittoasia on tapahtunut myös ystävälleni :D hänkin tykkää ruuanlaitosta ja meillä onkin suuria suunnitelmia tulevien sunnuntai-iltapäivien varalle!
Olen koittanut miettiä eri ratkaisuja tähän, ja tullut siihen tulokseen, että koska hän on muuttamassa ensimmäistä kertaa omilleen ja aivan uudelle paikkakunnalle ja olen ainoa, jonka hän täältä tuntee, minun on erityisen tärkeä olla hänen tukenaan ja saada hänet tuntemaan olonsa hyväksytyksi sellaisena kuin on. Tähän yritän tähdätä :) Kiitoksia vielä ja tsemppiä teillekkin :)