Hieman viinaan menevä kirjastonhoitaja. Rahalla ei väliä.
Yhdessä konttailisemme viikonloppuisin Dostojewkistä Waltariin.
Elämä olisi juuri siellä...
Yhdessä konttailisemme viikonloppuisin Dostojewkistä Waltariin.
Elämä olisi juuri siellä...
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kuulostaa romanttiselta! Itse olen juuri hakemasi nainen, tosin kossupiimää rakastava siivooja. Mutta rahaa ei tosin ole:)
Kukapa se hyllyt sutisi. Siinä ohella.
...viesti minua alkoi naurattamaan, he he he heh :DDD
Kossupiimä, ah, kuulostaa eksoottiselta. Kossupiimään en ole tutustunut, mutta voin kuvitella sen olevan vallan hyvää. Panenpas korvani taa. Ehkä voisin ehdottaa pientä pikanttia lisämaustetta siihen. Juolahti nimittäin mieleeni, että kossupiimään voisi sopia ripaus talkkunaa. Oletko samaa mieltä kanssani?
Minullakaan ei ole rahaa, tapaan vingutella visaa. Jos se on jonkun toisen oma, niin se on mitä parahin tapa käydä kaupunkiostoksilla. :D
Vrt. Kekkosen kahvisydroma...
kirjastonhoitaja on ohutuumainen, tiukkanutturainen, pyöreärillinen ikäneito, joka ei mene ainakaan viinaan, olen kuullut kerrottavan. Eikä konttaile edes Goethen kirjojen perässä, lattialla.
Ehdottomasti silmälasikäärme.
Sellainen, arvoituksellienen, uupuva, hikinen tietyllä tapaa..
Voi olla kuivaskaskin, napashteleva, viipyvä, mutta ei yli vartin...
Minun mieleen on sellainen mies, joka ei ole viipyilevä. Tuoksu intensiivinen, ei hapan, vaan raikkaan kupliva. Voi olla lihaisa, vähint. 85%, kuivahko, mutta enteilevä. Kurlutuksen jälkeinen maku viileän villi.
Silmälasikäärmiys ei haittaa, ehkä hivenen geeneissä puristaja.. eiku kuristajakäärmeisyyttä suotava.
Hengittävän ilmava, mutta ei omenainen. Kiinteän kuiva, mutta ruudillisen ampuva.
fiini viini?
...poikaa. Sienistä pidän. On nautinto sienestää.
Pidän myös hyvästä viinistä. Hyvä viini ja hyvä sieni on elämän suuria nautintoja.
Koska tiesin tulevaa...
maukkaita, ja helppolaittoisia. Voitatit ovat herkkua, mutta myös kaikenmaailman möyhäntönkiäisille. Elämään pitää sisältää nautintoja, siksi meille on aistit annettu.
...taidan tuottaa pettymyksen, mutta noista haperoista en niin pidä. Tai, oikeastaan ehkä pidän, mutta probleema on se, että haperoita pitäisi ensin Aina maistaa, ennen kuin ne otetaan. Haperoissa on huomattava makuero. Älytön kitkeryys ja inhottavuus. Saanko tässä nyt oksentaa. Hetkinen......olen pahoillani, mutta jouduin tyhjentämään vatsalaukkuni. Ei hätää, muutamat kalorit meni veks, ihan hyvä, oikeastaan hienoa, Hieanoa. Niin, siis haperot ovat haperoita. saattavat olla hyviä, tai sitten ei. Who know? Minen ala ottamaan selevää. Haperot ovat, kuin pihlajanmarjat. ihan sama juttu. hyytelöä, kun teet, niin jokaisen puun marjaa pitää maistaa. Ei kivaa, ei kivaa.
Asiaan. En jaksa haperoihin keskittyä. Herkkutatti, ah siinäpä sieni. Ah, toisenkin kerran.
Toki toki, olet oikeassa, nautintoja meille ihmisille on suotu. Annettu. Kiitollisin mielin niitä käytettäkööt :)
Tiedän jopa sen kirjaston, hoitajankin.
Tyrmistityttävää.
Siellä supattaisin sopimattomia hoitajan korvaan, Rieslingiä nappaisin.Veisin hänen, sarjakuvalehtien myötä...
Tuo peltihampainen kaunokainen?
Niit se voo...