Päänahkapsori parani yli 10 v. sairastamisen jälkeen!

Sairaushistoriani:

- Ensimmäisen kerran pikkuläikkä psoria käsivarressa yläasteikäisenä, häipyi kuitenkin itsestään

-Lukion alussa päänahkaan ilmestyi kutiseva psoriläikkä, joka laajeni ja laajeni vuodesta toiseen

- Yliopisto-opintojen alkupuolella läikkä oli suurimmillaan ja kutisi järkyttävästi vuorokauden ympäri. Apteekin voiteista ei ollut apua, istuin käsieni päällä ja itkin. Samoihin aikoihin myös yleinen terveydentilani huononi koko ajan, söin halpaa ja huonoa ruokaa, kärsin kovasta stressistäni ja vatsa oli koko ajan sekaisin ja kärsin ilmavaivoista

- Vähitellen kiinnostuin terveellisistä ruokavalioista, kävin hivenainehoidoissa ja jätin viljatuotteet pois ruokavaliosta. Keliakiaa en todistetusti sairasta, mutta viljatuotteet kuormittavat heikosti toimivaa vatsaa.

- Ihottuma alkoi vihdoin vähitellen hieman helpottaa ja aloin ajatella, että sen kanssa pystyy elämään, vaikka kutinaa joutuikin välistä sietämään, eikä ihottuma ollut kuin hieman pienentynyt. Tärkeintä oli kuitenkin, ettei se tuntunut enää leviävän. Huomasin, että stressi ja huonompi vatsan kunto selvästi korreloivat ihottuman aggressiiivisuuteen.

- Törmäsin lopulta Paganon opukseen (josta tälläkin palstalla on paljon kaikenlaista kommenttia) ja sain siitä tukea aiemmalle johtopäätelmälleni myrkkyjen kerääntymiseen elimistöön ja huonosti toimivan suoliston yhteydelle psoriin. Erityisesti kiinnitin huomiota kasvisten lisäämiseen ruokavaliossa ja emäksisyyden parantamiseen (mittasin virtsaani ja huomasin, että olin aluksi pahasti happaman puolella, mutta onnistuin muuttamaan asiaa).

- Lopulta puolitoista vuotta sitten törmäsin Nuvisal-nimiseen valmisteeseen, joka koostuu koivuntisleöljystä. Aloin levittää tätä päänahkaan säännöllisesti. Kutina hävisi miltei ensimmäisestä käyttökerrasta!! Aluksi tervantuoksu tuntui sietämättömän voimakkaalta, mutta laitoin linimenttiä illalla pesun jälkeen (ohut kerros sormin iholle niin ei tule liian paksusti). Nukkumaan mennessä kerros on jo kuivunut ja aamulla haju ei tunnu niin voimakkaasti. Annoin siis linimentin kuivua päänahkaan enkä käyttänyt vain ennen pesua. Hitaasti, mutta varmasti ihottuma alkoi pienentyä ja hajuunkin tottui uskomattoman tehokkaasti (myös poikaystäväni tottui siihen!).

- Puolitoista kuukautta sitten julistin itseni vihdoin täysin parantuneeksi psorista! Viime vuonna aloin yli 6 v. tauon jälkeen pitää hiuksiani jälleen auki!

- Kamppailen edelleen vatsaongelmieni kanssa, mutta nekin ovat jo paljon paremmin hallinnassa. Jälkeenpäin tarkasteltuna ymmärrän, että olen kärsinyt liiasta antiobioottien käytöstä johtuvasta vatsan bakteeritasapainon häiriöstä jo pitkältä nuoruudesta lähtien. Oireet ovat kroonistuneet, enkä usko koskaan kykeneväni syömään paljon maito-, sokeri- tai viljapitoisia tuotteita, mutta toisaaltaan tämä saattaa muutenkin olla voitto yleisterveyteni kannalta, koska ihmisillä on muutenkin taipumusta jäädä noihin koukkuun ja syödä niitä liikaa. Uskon, että Paganon kirjassa on paljon asiaa, erityisesti elimistöjen myrkkyjenkäsittelyn, suoliston ja ihottuman välisestä yhteydestä, mutta en niinkään ole varma neuvoista yksittäisten ruoka-aineiden kohdalla. Olen esimerkiksi pikemminkin alkanut syömään munakoisoja ja tomaatteja vasta viime vuosina, eivätkä ne ainakaan ole tilaani pahentaneet. Enemmänkin uskon, että kyse on elimistön yleisestä tasapainosta ja eri ihmisten herkkyyksistä erilaisille ruoka-aineille. Olen myös huomannut, että mikäli syön liikaa lihaa ym. tulehdustekijöitä kiihdyttäviä ruoka-aineita, kylkiini tulee kutisevaa ihottumaa, joka ei kuitenkaan ole (ainakaan vielä) varsinaista psoria. Kun vähennän lihan ja happamuutta edistävien ruokien syöntiä, tämä ihottuma heti häviää. Suolan vähentäminen puolestaan auttaa joskus lievinä ilmeneviin nivelkipuihini.

Haluan antaa toivoa kaikille, jotka kamppailevat erilaisten psori-ihottumien kanssa. Vaikka modernin koululääketieteen (johon kaikki uudet havainnot vaikuttavat äärimmäisen hitaasti) mukaan kyseessä on parantumaton sairaus, jonka syytä ei tunneta, alkaa taudinkuvasta olla vaihtoehtohoitojen puolella ja tutkimuspuolen tuoreissa julkaisuissa enemmän tietoja. Ei varmastikaan ole yhtä patenttiratkaisua, joka parantaisi kaikki, mutta yhä enemmän näyttää selvältä, että psoriaatikko ei sairasta vain psoriaasista ja ole muuten täysin terve ihminen. Psoriaatikot esim. kärsivät useammin sydän- ja verisuonitaudeista, ja muistaakseni olen lukenut, että muistakin sairauksista, joihin liittyy elimistön krooninen tulehdustila. Tätä tulehdustilaa esim. ruokavalion avulla helpottamalla, myös olosuhteet psorin paranemiselle tulevat mahdolliseksi. Omalla kohdallani uskon, että päästyäni tähän vaiheeseen koivuntisleöljy vihdoin sulki reitin, jota pitkin myrkyt olivat elimistöstäni tottuneet tulemaan ulos. Toivottavasti tätä reittiä ei enää koskaan tarvitse avata uudestaan, sen verran kammottavasta sairaudesta on kysymys!