Nytpä on niin että ompi vanha puulämmitteinen hirsitorppa, puuliesineen ja vanha hirsipihasauna metsän keskellä.
Kaikki pitäisi olla kyllä kunnossa, mutta arka olen tulen kanssa. Kaupunkilaisena ei siis ole kokemusta puuliedestä, muureista sunsellaisista.
Eniten arvelluttaa metsäpalonvaara, jos piipuista kipinöi. Onko mitään käytännön ohjastusta etten oman tietämättömyyteni vuoksi tee jotakin suurta perusvirhettä joka palon voisi aiheuttaa.
Torpassa on peltikatto ja pellitetty piippu. Ei räystäs kouruja johon voisi kipinä mennä havuja sytyttämään.
Puita ja metsää on aivan ympärillä, voisi kyllä puolestani suurelta osin ihan vierestä kaataakkin.
Ympärivuotinen käyttö.
Kaikki pitäisi olla kyllä kunnossa, mutta arka olen tulen kanssa. Kaupunkilaisena ei siis ole kokemusta puuliedestä, muureista sunsellaisista.
Eniten arvelluttaa metsäpalonvaara, jos piipuista kipinöi. Onko mitään käytännön ohjastusta etten oman tietämättömyyteni vuoksi tee jotakin suurta perusvirhettä joka palon voisi aiheuttaa.
Torpassa on peltikatto ja pellitetty piippu. Ei räystäs kouruja johon voisi kipinä mennä havuja sytyttämään.
Puita ja metsää on aivan ympärillä, voisi kyllä puolestani suurelta osin ihan vierestä kaataakkin.
Ympärivuotinen käyttö.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kun lämmität oikein, ei metsäpalon vaaraa ole. Tulisija ei siis ole roskien polttopaikka, vaan siinä tulee polttaa kunnollista polttopuuta. Joskus näkee roskia poltettaessa, kuinka piipusta tulee hehkuvia kipinöitä papereista ja pahveista. Puista tuollaista kipinöintiä ei tule, vaan savukaasut ovat puhtaita.
Suoratakka on eri juttu, mutta sellaista sinulle ei ilmeisesti ole.
Ok. eli roskia ei siis polteta, varmaankin sytykkeenä täytyy käyttää. Onko väliä mitä puita polttaa? Koivu, mänty, kuusi.. eikös niitä kaikkia voikkin käyttää? Tietty varmaankin mahdollisimman kuiviakin saisi olla?
Nolottaa kysellä tämmöisiä, mutta kun ei tiedä niin ei tiedä :)
En suosittelisi ainakaan polttaa pelkkää koivua kokoajan sillä se nokeaa eniten..
saunassahan se ei haittaa koska sitä ei todennäköisesti käytetä jokapäivä.
Nykyään monet ostavat pelkkää koivua kahdesta syystä: se ei räisky ja se sisältää suomalaisista yleisistä puulajeista eniten lämpöä/kuutio. Huonona puolena on tuo yllä mainittu nokeavuus. Muut puut nokeavat vähemmän. Havupuut ja haapa räiskyvät, mutta jos tuli palaa luukun takana, ei siitä ole käytännössä haittaa. Räiskyminen tuo jopa tunnelmaa
Jos käytät ostopuita, suosittelen ostamaan havu- tai sekapuuta. Koivu on yliarvostettu, eli koivun suurempi lämpöarvo ei käytännössä korvaa siitä pyydettyä korkeampaa hintaa. Jos taas saat puut jostain tai teet ne itse, käytä luonnollisesti sitä puuta, jota sattuu olemaan.
Yleensä suositellaan polttamaan vähintään ylivuotista puuta. Tämä tarkoittaa sitä, että puu kuivaa vähintään kaksi kesää. Nopeimmin puu kuivaa keväällä. Sen vuoksi polttopuut olisi hyvä saada valmiiksi maaliskuussa. Jos kuivatuspaikka on hyvä ja puut pinottu oikein, kuivavat ne yhdessäkin kesässä, mutta kahden kesän kuivatus varmistaa kuivuuden. Kuivankin puun kosteuspitoisuus muuttuu pitkin vuotta. Nyt ilmassa on eniten kosteutta, joten tällä hetkellä puiden kosteuspitoisuus hiukan nousee. Jos nyt säilyttää puita kylmässä kellarissa, ne voivat olla hyvinkin kosteita, koska ulkoilmassa on paljon vettä.
Ennen polttoa puita kannattaa säilyttää sisällä päivä-pari. Jos uunia lämmitetään päivittäin tai lähes päivittäin, kannattaa sytyttämisen jälkeen tuodaa seuraavan sytytyskerran puut jo valmiiksi sisälle. Kylmästä ulkoilmasta tuodut puut nappaavat pintakosteutta sisäilmasta, ja tuo kosteus kannattaa kuivattaa pois.
Sytytyksessä on muistettava, että nykyaikaiset uunit ja takat sytytetään päältä. Lado puita sen verran, että niiden päälle pääset tekemään pienen nuotion sytykkeistä ja tikuista. Päältä sytyttäessä syttyminen tapahtuu rauhallisesti. Varsinkin pitkän tauon jälkeen hormi voi vetää huonosti, ja silloin ei kannata yrittää sytyttää isoa puumäärää kerralla. Ensin hormia lämmitetään nokiluukusta ja lopuksi itse tulisija sytytetään varovasti puiden päältä.
On sytyttää vanhan kansan tapaan ihan oikeilla sytykkeillä ja lämmittää muuri. Sitten voi puita viskellä vaikka päälle. Ei tarvitse ranstakalla kaivaa alle.
hyviä neuvoja tuli jo mutta muutama lisää. kun rupeat lämmittämään, lämmitä kylmää uunia eka varovasti. muista lopuksi aina kouhia hiillosta jotta kaikki palaa, eikä jää häkää tuottavia kekäleitä. kannattaisi porata pari 10mm reikää siihen peltiin niin ei joku toinenkaan laita sitä peltiä vahingossa kiinni kuolettavasti. ja häkä ja palovaroittimet kannattaa hankkia tietenkin. Häkävaroitin on vähän kallis mutta yhden lievänkin häkämyrkytyksen jälkeen jo aika halpa.
Lisää neuvoja esim puuhellalla kokkailuista ja muita käteviä vinkkejä saat varmasti js pyydät naapurin mummon kahville. ne osaa neuvoo, ja samalla kuulet varmasti monta tarinaa mökistäsi ja kylästä.
Minusta on ihan hyvä, että otat asioista selvää. Ei ole koskaan tyhmää kysyä turvallisuuteen liittyvistä asioista. Tulen kanssa saa helposti vahingon, jos on asioista tietämätön. Esimerkiksi tuon häkämyrkytyksen kanssa saa olla varovainen, sillä häkä ei haise eikä näy ilmassa mitenkään. Vain häkävaroitin osaa kertoa, onko huoneessa häkää. Jos olet huoneessa ja uunin pelti on pantu jo kiinni, päätäsi alkaa särkeä ja koet pahoinvointia, pitää kiireesti avata pelti ja ikkuna ja mennä itse ulos. Voi nimittäin olla, että pelti on suljettu liian aikaisin uunin lämmittämisen jälkeen ja huoneilmaan on tullut häkää.
Itse tykkään hakata halkoja kuntosalin sijasta. Ennen kävin kaupungissa kuntosalilla, kunnes oivalsin sellaisen olevan takapihallakin. Teen varastoon useamman vuoden puut. Hakkaan kirveellä halki ja poltan kaikkea puuta. Sellaisen neuvon antaisin sinulle, että älä pinoa tuoreita puita liian tiukkaan, jotta ne pääsisivät kuivamaan ilmavasti. Siltä naapurin mummolta tai papalta varmaan saat hyvän pinoamistekniikan haltuun, kun vain reippaasti kysäiset. Jos saat jostain vaikka vanhoja trukkilavoja, niiden päälle on helppo tehdä pinoja vasta-alkajankin, koska niissä on pohjassa valmiina ilmaraot. Lado puut harvakseltaan pinoon ja suojaa sitten päältä esim. pellillä tai pressulla, mutta älä laita pinoja muoviin siten, etteivät ne pääse hengittämään. Jos sinulla on katos tai puuliiteri, ne ovat hyviä paikkoja säilyttää halkopinoja. Ulkonakin voi säilyttää aivan hyvin, kunhan pinoaa oikein ja suojaa päältä ja laittaa pinon alle joko lavan, jotkut aluspuut tai mitä sopivaa sattuu mökillä olemaan siihen tarkoitukseen.
Roskia ei sinänsä kannata uunissa polttaa, mutta esim. maitopurkit palavat hyvin puun seassa. Sanomalehteä tai tuohta voi käyttää sytykkeenä. Märkää puuta ei saa polttaa. Kerää tuohi talteen, jos sitä irtoaa puidenteon yhteydessä ja kuivata tuohia myös. Säilytä ne sitten ja käytä sytykkeinä myöhemmin, sillä tuohi on parempi sytyke kuin paperi. Rahojaan ei kannata tuhlata valmiisiin sytykkeisiin, joita näkee myytävän kaupoissa ja huoltoasemilla. Älä myöskään laita uuniin mitään sytytysnesteitä, koska niillä voi saada helposti vahingon itselleen. Kun avaat uunin luukun silloin kun siellä on tuli, avaa se ensin vähän raottamalla äläkä laita kasvoja sinne eteen kovin lähelle, koska joskus siellä voi olla hurjat tulet ja lieskat saattavatkin lyödä kohti kasvoja ja silloin voi herkästi kärähtää kulmakarvat ja silmäripset. Kurkista siis ensin varovasti, miltä näyttää ja avaa sitten luukku kunnolla lisätäksesi puita tai tarkistaaksesi, missä vaiheessa palo on.
En muista, opastiko joku jo sinulle, miten uunin vetoa säädellään, mutta sekin on oma juttunsa uunin lämmityksessä.
Hyvä muistisääntö pinoamiseen on: "pieneen koloon iso puu, isoon koloon pieni puu". Näin pinosta tulee harva, jossa puut kuivuvat hyvin.