En ole ikinä rakastunut. Hyvä syy lienee tähän vielä suhteellisen nuori ikäni. Romantiikkakin on mielestäni kuollutta.
Mutta sanokaa te rakastuneet, mistä sitten tietää, että on rakastunut? Mikä on erilaista? Haluan tietää rakkaudesta kaiken, jos sitä on kerran olemassa! Olen pohtinut kauan, uskonko rakkauteen, mutta ajatus sen uskomiseen on tuntunut mahdottomalta ja kaukaiselta.
Joten kertokaa rakastuneet, mitä ja millaista on rakkaus.
Palan halusta tietää.
Mutta sanokaa te rakastuneet, mistä sitten tietää, että on rakastunut? Mikä on erilaista? Haluan tietää rakkaudesta kaiken, jos sitä on kerran olemassa! Olen pohtinut kauan, uskonko rakkauteen, mutta ajatus sen uskomiseen on tuntunut mahdottomalta ja kaukaiselta.
Joten kertokaa rakastuneet, mitä ja millaista on rakkaus.
Palan halusta tietää.
Vastaukset 11
Vanhimmat
niin pöllö kysymys... Ei rakkautta voi tietää, kun sen voi vaan tuntea. Mut et voi todella olla tosissas?
koska (se) hän on nuori. Rakkautta on turha opiskella teoreettisesti. Tässä asiassa kunnon käytännön kokemus on poikaa. Eli hiukka etunojaa ja rohkeasti hyppy tuntemattomaan... välillä vähän kolisee ja toisinaan on niin suloisen pehmeää...
mitä on rakkaus tai onko sitä olemassa. Mulle ei sitä rakkautta ollut koskaan olemassa ja epäilen vahvasti että tuskin tulee olemaankaan. Mutt sä nuorena varmaan tulet sen löytämään ja saamaan rakkautta osaksesi.
kuitenkin miksei ole? Minusta on hitsin epäreilua elämältä, jos ei edes silmänräpäyksen ajan saa kokea rakkautta! Niinhän sitä laulussakin sanotaan, että: "Parempi on menetetty rakkauskin, kun ei rakkautta ollenkaa." Tää pallo olisi paljon parempi paikka olla, jos jokaisella olisi oma kulta vieressä.
mutta kun en tiedä. Kai se jossakin mun kohtaloon piirretty ettei rakkaus tule kuulumaan mun elämään. Se vain meni niin. Pakko se on uskoa kun ikääkin on jo tarpeeksi ettei sitä kohdalle vaan sattunut tulemaan. No,tuskin olen ainoa yksinäinen tällä pallolla.
Ikää on mukavasti kertynyt, enkä ole rakkautta kokenut, en ole vain rohjennut rakastua. Pari kertaa unimaailmassa olen kokenut jotain sellaista, jota voisi rakkaudeksi sanoa, se oli jokin niin lämmin kevyt tunne, jota en ole hereillä ollessani tuntenut.
Toivottavasti vanhuudenpäivilläni löytäisin jonkun parin vierelleni, tuntisin että toinen on siinä vierellä, olisi läsnä, ei tarvitse välttämättä puhua paljon, kunhan vain kumpikin tietäisi, että toinen rakastaa ja välittää.
Kaikesta huolimatta yritän löytää ympäriltäni kauneutta, ihmisistä, eläimistä, luonnosta ja kaikesta muusta mahdollisesta, se auttaa jaksamaan.
puhdasta ja kaunista.
Lähestyn enemmän aihetta rakkaus, tarveteorian pohjalta. Ihmisellä on erilaisia tarpeita eriaikoina ja niihin sopiva ihminen kulloinenkin "rakkaus". Muutoin olen menettämässä viimeisenkin uskon romanttiseen rakkauteen tai ikuiseen rakkauteen. Viihdeteollisuus hömppää ja luonnonjärjestämä kemiallinen humala suvun jatkamiseksi.
Niin paljon tuskaa ja turhaa ajanhukkaa koko utopia kahden ihmisen kohtaamisesta, sen oikean löytymisestä. Valitse se parhaiten sopiva, jonka huonojen puolien kanssa tulet parhaiten toimeen ja siedät. Älä päästä mielikuvitustasi valloilleen, pysy ainoastaan ja vain realiteeteissa!
Ajatteletkohan sä nyt liian loogisesti kaikkea, varsinkin sitä rakkautta.
Ensinnäkin minua närästää "teoria" sana! Jos pitäydyt pelkästään teoriassa niin löydät rakkauden googlettamalla "rakkaus" tai "love". Tai katsomalla sitä viihteellistä paskaa! (No, joo onhan siellä joitain ihan hyviä leffoja...)
Ikuista rakkautta ei löydy kuin Jumalalta, mutta hypätään tällä kertaa sen yli... Pitäydytään ns. romanttisessa rakkaudessa. Ensinnäkin: ei ole sitä oikeaa. Oikeastaan teet väärin kun kuvittelen jonkun tyypin jonkalaiseen voisit rakastua. Etsit sitten epätoivoisesti sellaista, etkä huomaa, että johonkin toiseen ulkokuoreen onkin pakattu ihan hitsin hyvä sinulle sopiva tyyppi. Hyvä tilaisuus tutustua luonteeltaan mukavaan tyyppiin menee siis heti alkuunsa ohi. Pinnallisuus kostautuu tässä asiassa.
Toisekseen pitää olla rohkea. Kun tuntuu, että tuossa se saattaisi olla... pitää mennä tutustumaan. Ensituntuma saattaa olla huono, koska ehkä toinen jännittää sinua eikä pysty näyttämään todellisia piirteitään. Tai sitten ensituntuma saattaa olla liian hyvä, kun toinen näyttää vain parhaat puolensa. Sopiva saattaa löytyä "sormia napsauttamalla" tai sen löytämiseen saattaa kulua aikaa.
Pettymykset harmittavat, mutta samalla myös kasvattavat. Elämää oppimaanhan tänne pallolle on tultu, eikä valmiiseen pöytään istumaan. Sitäpaitsi suhde ei ole koskaan valmis. Ihmiset muuttuvat ajan myötä. Se mitä oltiin tavattaessa, ei olla enää myöhemmin vuosien saatossa. Suhteessa kaksi kiveä hiertää toisiaan vasten niin, että jos vanhainkoti vaiheeseen saakka maltetaan olla (ja saadaan olla) niin aika yhteensopivan täydellisiä pariskunta on.
Rakkaus on kuin kaksisuuntainen tie. Ei riitä, että rakastat jotain henkilöa, vaan hänenkin pitää rakastaa sinua. Jos toisen rakkaus sinuun loppuu, niin suurinta rakkautta häntä kohtaan on antaa hänen mennä ja etsiä onnensa muualta.
""suurinta rakkautta häntä kohtaan on antaa hänen mennä ja etsiä onnensa muualta".