Jos tämän satut lukemaan, niin suotta sinä ittiä vihalla täytät. Kait niistä yhteisistä vuosista jäi kuitenkin hyviä hetkiä enemmän kuin ikäviä muistoja. Jätit minut, mutta täytyikö sinun muuttua ihan tyystin. En oo pettäny tai mitenkään pahasti etes loukannut. Kait se rakkaus sitten sinun kohaltaan loppui minuun. Mutta täytyykö sitä ankeeksi heittäytyä. Oon yrittänyt sopia välejä siten, että ystävyys säilyis. Jossain kyllä luki, että puoli vuotta ainakin menee ennen kuin voi olla ystäviä keskenään. Minulle kaikki tämmöiset luvut ja ennustukset pistää pään höyryämään. Me oltiin kuitenkin kauan yhdessä. Vaikka kaipaan ja rakastan sinua vieläkin, niin silti olisin kyennyt olemaan ystävä. Kunnioitan sinua niin paljon enkä missään vaiheessa ole ollut suuttunut. Kysyin, oletko suuttunut tai vihaatko minua. Ei kuulema. Mutta siltä tää nyt kuitenkin näyttää ja tuntuu. Vihaa on ja se tunne sinun kohdalla vaan näyttää lisääntyvän. Harmi sinulle niin herttainen kuin olit kun yhdessä oltiin. Vai olenko se minä joka on muuttunut! No oli miten oli, eteenpäin tässä on mentävä. Jossakin se kaunotar minuakin odottaa ;)
elä vihaa minua
m
12438
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Liian kauan siihen meni ennenkuin ymmärsin etten tosiaankaan rakastanut sinua yhtään. kaipaa vaan ja rakasta minkä ehdit,ystävyyttä et täältä enää löydä.höyryä ja käryä ja tee mitä ikinä mielesi sitten tekeekin,mutta tähän taloon en sinua ota enää takaisin.olet liian lihavakin.
On se kumma että näitä kateellisia pyörii täällä enemmän kuin asiallisesti käyttäytyviä. Kirjoitti mitä tahansa, niin kyllä jollakin suttaa heti päässä jotakin loukkaavaa, mikä sitten innolla kirjoittaa. Hyvän mielen kait saat kirjoituksillas. Minä kirjoitin tosi elämästä ja sinä ihan mitä tahansa muuta. Ja siltä tää palsta on alkanut tuntumaankin, että missä ne ystävälliset ihmiset oikein ovat. Ja tuskin sinä olet lähellekkään se henkilö jolle olin kirjoitukseni tarkoittanut. Meistä tuskin tulisi kavereita vaikka väkisin sitä vääntää yrittäisin. Taidat olla yksinäinen sielu talossasi..
Heippa!
On erinomainen sanonta: "Pidä, mitä haluat, jätä loput!". Se sopii hyvin näihin nettikirjoituksiin yleensä. Aloituksesi oli mielenkiintoinen, erilaista luettavaa, koska siinä et yhtään ilmaissut negatiivisia tunteitasi, vaikka niitäkin tuossa tilanteessa saa olla. Olet kuin pitkän linjan lempeä matkaaja, niin paljon nähnyt, kokenut, eikä enää viitsi uhrata aikaansa katkeruuteen tai vihaan, vai onko niiden aika jo ohi, en tiedä.
Onnekasta tulevaisuutta toivon sinulle koko sydämestäni!
Mä en ymmärrä näitä! Ootte olleet kauan yhdessä ja nyt ette pysty edes keskustelemaan ??? Ei oo tainneet yhteiset vuodet olla sitten kovinkaan hienoa aikaa !! Ja mitä sä sitten täällä roikut jos sun kaunottares sua jossakin odottaa ???
Ja luettekste molemmat tätä palstaa ???
Juu kauan oltiin yhdessä ja on me tästä erosta puhuttu. Luulinkin, että juttelun jälkeen jäis ystävyys. Mutta ei jäänyt. Me oltiin aikatavalla samanlaiset. Tykättiin samoista asioista ja oltiin luonteeltakin yhtäläiset. Vuodet oli hienoja ja mukavaa meillä oli. Mutta se siitä, elämä jatkuu. Pitäähän sitä uskoa tulevaisuuteen ja unelmoida että jaksaa tässä yhteiskunnassa. On kait sinullakin haaveita millä ittiä kannustat elämässä. Minä ainakaan en halua olla yksin loppuelämän. Ja mitä varten tämä palsta oikein on. Kait tänne saa kirjoittaa kunhan asiallisesti sen hoitaa. Monet eivät sitä asiallisuutta näytä ymmärtävän. Loukkaaminen kuuluu olevan se suurin tarkoitus. Jos loukkaamisesta hyvän mielen saa, niin siitä vaan. Minun tapoihin se ei kuulu..
Mun on vaikee uskoo että monivuotiset ex-parit kävisivät lukemassa tätä järjetöntä palstaa. Hyvin olitte sitten toistenne valinneet jos täälläkin yhteen törmäätte!
Mahtuuhan tänne erilaisia tarinoita ja vaikkei juuri exät niitä lue, niin me muut luemme. Esim. sinä ja minä. :)
Harvoin sitä kukaan tunnustaa lukevansa järjetöntä paskaa.
Jos mie en tykkää vaikkapa jostain kirjasta, emmie sitä lue.
ja ne ainoat,lukee tätä palstaa.Tiedän toisen kirjoittavan anonyymina tänne aina silloin kun keskustelut koskee pettämistä ja noin muuten suhteiden vaikudesta.Älkää kysykö mistä tiedän sen olevan exäni...varmaan arvaattekin mistä sen tiedän.
Hän siis jätti sinut ? Sinä rakastat häntä yhä ? Sinun mielestäsi teidän yhteiset vuotenne olivat hyviä ?
Herää kysymys, että miksi ihmeessä hän sitten jätti sinut ?
Hän haluaa olla sinkku. Ymmärrän kyllä koska olen hänen ensimmäinen naisystävä. Ei minullakaan tosin ole takana montaa seurustelua naisen kans, ainoastaan yksi ennen häntä. Luulen hänen vielä rakastavan minua, koska viileys voi johtua siitäkin että välittää vielä. Haluaa päästä lopullisesti eroon parhaiten kun ei olla missään tekemisissä enään. Ei halua nähde eikä kuulla. En tosiaan tiedä lukeeko hän kirjoituksia täällä. Ehkäpä ei. Kohta kaksi kuukautta on erosta. Ehkä vuoden päästä tähän aikaan olen jo valoisammalla mielellä. Olen ammatissani yökkö ja on aikaa lueskella näitä sivuja. Aikaisemmin en ole tänne paljon kirjotellut. Nyt elämässä eri tilanne ja kait täältä yritän löytää syitä ja ratkaisuja. Täällä kuitenkin käydään läpi iloja ja suruja. Ero ei ole koskaan helppo jos rakkautta on vielä rinnassa..