En ymmärrä, miksi ihmiset muuttavat vielä nykyäänkin, siis 2000-luvulla maalta kaupunkeihin oletuksena, että niissä paikoissa, joihin he muuttavat, muuttuu elämänmeno kertaiskusta sellaiseksi, kuin mihin he ovat siellä jossain tottuneet.
Siis minusta on asiatonta ja tyylitöntä, suorastaan henkistä laiskuutta, muuttaa vaikkapa johonkin vanhaan kaupunkiin ja edellyttää, että siellä syntyneiden ja monessa polvessa asuneiden ihmisten pitäisi alkaa toteuttaa tämän muualta tulleen henkilön käsitystä yhteisössä ja yhteiskunnassa asumisesta.
Minulle ihan vakavissaan esimerkiksi valitti yksi naapuri, että raitiovaunuliikenne tulisi kokonaan kieltää, koska sen meteli häiritsee häntä. Arvelin hänelle, ettei tähän ryhdytä ja että ehkä sporan äänet kuuluvat kaupunkilaiseen elämänmenoon ja että ehkä hän sen sijaan ei kuulu.
Tuttavani taloyhtiössä noin puoli vuotta (vuokralaisena) asunut henkilö otti asiakseen ojentaa toisia asukkaita askartelemalla taloyhtiön hissiin vaaleanpunaisella tussilla kirjoitettuja ja kiiltokuvin varustettuja viestejä, joissa hän esitti, että tupakoivat taloyhtiön asukkaat voisivat "muuttaa muualle". Hän korosti, että on kokenut ko. taloyhtiössä asuessaan juuri tällaisen tavan, hissin seinälle perustamansa "keskustelupalstan" hyväksi asioiden hoidossa.
Kukaan kuitenkaan ei ole kuulema koskaan kuullutkaan hänen asioiden hoidostaan aiemmin, paitsi niinä lukuisina kertoina, joina hän on itse seurueineen tupakoinut ja huutanut äänekkäiden juhliensa yhteydessä taloyhtiön tuuletusparvekkeella, jossa tupakointi on taloyhtiössä kielletty.
Kolmas tapaus on tilanteesta, jossa työkaverini joutui puuttumaan naapurista (uusia asukkaita maalta) kuuluneeseen meteliin, ja hän arveli avunhuudoista päätellen, että naista pahoinpideltiin. Ovelle ilmaantui erittäin luontaantyöntävän näköinen, vastenmielinen ja sairaalloisen ylipainoinen mies, joka ei ollut pukeissa, vaan jolla roikkui ruoan rippeitä pitkin rinnuksia ja oli veitsi kädessä. Kyseinen "mies" totesi työkaverille, että "Näin mie elän ja täälä eletään ja jos haluat elää niin lähet nyt". Se, ettei naisen ääntä sen koommin ole kuulunut, jää mysteeriksi.
Pointtini on se, että minusta kokonaan erilaiseen elämänympäristöön muuttavan tulisi itse kenties yrittää pikemminkin sopeutua, erityisesti, jos kyseessä on muutto maalta kaupunkiin, kuin edellyttää, että kaupunkilaiset alkaisivat mukauttaa elämäntapaansa maalaisiksi ja siten heikommalle tasolle.
Mitenköhän kävisi ikänsä vaikkapa jossakin Lontoon vanhassa kaupunginosassa käyneelle henkilölle, joka muuttaisi jonnekin parin tuhannen asukkaan paikkakunnalle Suomessa ja alkaisi neuvoa siellä ikänsä asuneita muuttamaan elämäntyyliään hänen mieleisekseen.
Kyse onkin siitä, että sellaistahan oikeat kaupunkilaiset eivät tee. Tai oikeat ihmiset.
Siis minusta on asiatonta ja tyylitöntä, suorastaan henkistä laiskuutta, muuttaa vaikkapa johonkin vanhaan kaupunkiin ja edellyttää, että siellä syntyneiden ja monessa polvessa asuneiden ihmisten pitäisi alkaa toteuttaa tämän muualta tulleen henkilön käsitystä yhteisössä ja yhteiskunnassa asumisesta.
Minulle ihan vakavissaan esimerkiksi valitti yksi naapuri, että raitiovaunuliikenne tulisi kokonaan kieltää, koska sen meteli häiritsee häntä. Arvelin hänelle, ettei tähän ryhdytä ja että ehkä sporan äänet kuuluvat kaupunkilaiseen elämänmenoon ja että ehkä hän sen sijaan ei kuulu.
Tuttavani taloyhtiössä noin puoli vuotta (vuokralaisena) asunut henkilö otti asiakseen ojentaa toisia asukkaita askartelemalla taloyhtiön hissiin vaaleanpunaisella tussilla kirjoitettuja ja kiiltokuvin varustettuja viestejä, joissa hän esitti, että tupakoivat taloyhtiön asukkaat voisivat "muuttaa muualle". Hän korosti, että on kokenut ko. taloyhtiössä asuessaan juuri tällaisen tavan, hissin seinälle perustamansa "keskustelupalstan" hyväksi asioiden hoidossa.
Kukaan kuitenkaan ei ole kuulema koskaan kuullutkaan hänen asioiden hoidostaan aiemmin, paitsi niinä lukuisina kertoina, joina hän on itse seurueineen tupakoinut ja huutanut äänekkäiden juhliensa yhteydessä taloyhtiön tuuletusparvekkeella, jossa tupakointi on taloyhtiössä kielletty.
Kolmas tapaus on tilanteesta, jossa työkaverini joutui puuttumaan naapurista (uusia asukkaita maalta) kuuluneeseen meteliin, ja hän arveli avunhuudoista päätellen, että naista pahoinpideltiin. Ovelle ilmaantui erittäin luontaantyöntävän näköinen, vastenmielinen ja sairaalloisen ylipainoinen mies, joka ei ollut pukeissa, vaan jolla roikkui ruoan rippeitä pitkin rinnuksia ja oli veitsi kädessä. Kyseinen "mies" totesi työkaverille, että "Näin mie elän ja täälä eletään ja jos haluat elää niin lähet nyt". Se, ettei naisen ääntä sen koommin ole kuulunut, jää mysteeriksi.
Pointtini on se, että minusta kokonaan erilaiseen elämänympäristöön muuttavan tulisi itse kenties yrittää pikemminkin sopeutua, erityisesti, jos kyseessä on muutto maalta kaupunkiin, kuin edellyttää, että kaupunkilaiset alkaisivat mukauttaa elämäntapaansa maalaisiksi ja siten heikommalle tasolle.
Mitenköhän kävisi ikänsä vaikkapa jossakin Lontoon vanhassa kaupunginosassa käyneelle henkilölle, joka muuttaisi jonnekin parin tuhannen asukkaan paikkakunnalle Suomessa ja alkaisi neuvoa siellä ikänsä asuneita muuttamaan elämäntyyliään hänen mieleisekseen.
Kyse onkin siitä, että sellaistahan oikeat kaupunkilaiset eivät tee. Tai oikeat ihmiset.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Maassa maan tavalla tai kyläpaikassa kyläpaikan tavalla, jota viisautta voi hyödyntää myös uudella kotipaikkakunnallaankin. Harva vaan tajuaa sen ja syntyperäisenä kaupungin asukkina loukkaannun joskus hyvinkin verisesti maalaisihmisten arvostelua seuduista, jotka ovat minulle yhtä tärkeitä kuin heidän rakas kotikoivunsa siellä jossakin. Samoin toivoisin yhteistyöhalukkuutta ja peiliin katsomista, koska maalaiset tunnistaa korkeista piha-aidoista ja kyvyttömyydestä jättää tervehtimättä lähinaapureita. Sillä en aja takaa samaa kuin mitä heidän pikkukylissään voi "tuttavallisuus" pahimmillaan aiheuttaa, vaan kyse on ihan vain tiuhaan asutun alkuasukkaiden keinosta selviytyä suht sopuisasti keskenään (voi verrata vielä tiheämmin asuttuja maita Suomen ulkopuolella). Tosin tätä on todella vaikea selittää, koska samat maalaistollot kirjoittelevat tänne ja olettavat nyökkäävän naapurin tarkoittavan samaa kuin kyylätä.
Tosin sen koetan ymmärtää, että jos ihminen on tottunut hirveän pieniin elämänkuvioihin häneltä on turha odottaa kovin nopeasti kyvykkyyttä pärjätä isommissa kuvioissa. Maailma on niin ihmeitä täynnä!
"jos ihminen on tottunut hirveän pieniin elämänkuvioihin"
Eli asunu esim koko ikänsä Sörkässä?
No joo, olen itte syntyny Suomen ulkopuolella monimiljoonaisessa kaupungissa, johon verrattuna esim Helsinki on tosi pieni paikka. Ehkä ihan kantakaupungin tiettyjä alueita lukuunottamatta eri kaupunginosissa kyylätään muita ihmisiä ihan siinä missä pikku paikkakunnallaki.
Ne "hirveän pienet elämänkuviot" voi olla yhtä hyvin kaupungissa ku maaseudulla, ja päinvastoin, myös maalla asuvan kuviot voi olla vaikka kuinka avarat.
Muuten olen samaa mieltä ettei mistään ratikanmetelistä tietenkään mennä urputtamaan - mutta eri ihmisiä kun häiritsee niin erilaiset mökät, ketä ratikat ja liikenne, ketä bailaavat naapurit, ketä omakotitalonaapuri joka soittaa täysillä iskelmäradiota aamusta iltaan siellä maaseudun rauhassa.
"Pointtini on se, että minusta kokonaan erilaiseen elämänympäristöön muuttavan tulisi itse kenties yrittää pikemminkin sopeutua, erityisesti, jos kyseessä on muutto maalta kaupunkiin, kuin edellyttää, että kaupunkilaiset alkaisivat mukauttaa elämäntapaansa maalaisiksi ja siten heikommalle tasolle."
"Kyse onkin siitä, että sellaistahan oikeat kaupunkilaiset eivät tee. Tai oikeat ihmiset."
Kuinka asumisen taso on maalla heikompaa kuin kaupungissa...?!?
Oikeat kaupunkilaiset/ihmiset...!!!!!!!
Tottakai täytyy yrittää sopeutua "maassa maan" tavoille, mutta nuo ko. jutut kirjoituksessasi sai näkemään punaista ym. värejä....
No, kai sinä olet se oikea kaupunkilainen, elät kaupunkilaisen tasolla etkä alemmalla maalaisen tasolla jne....