Tätäkö se sitten on? YH-äitiys. Ex aviomiehelle todettiin kasisuuntainen mieliala häiriö, joka johti muutamiin lyönteihin. katkeriin riitoihin ja sai itseni miettimään mitä kummempia juttuja valehtelullaan ja henkisellä väkivallalla kontrolloimiseen. Sitten kun se meni siihen, että alle 6kk vauvalle alettiin huutamaan, oli aika näyttää miehelle ovea.
Siinä sitten oltiin minä ja 6kk pienokainen omassa kodissa.
Isää ei kiinosta koko lapsi. Ei tapaaminen, ei mikään. Yksinhuoltajuus tuli allekirjoitettua papereihinkin. Ainoa mitä jäi olikin hemmetin moiset velat, kaikenlaisista pakko ostoksista mitä mies teki ja joita koetin korjailla, turhaan tosin.
Eli istuttiin 6kk ikäisen kanssa kotona, yhteiskunnan tuilla nojaten, hemmetinmoisissa veloissa, joita ei sossu edes viitsi huomioida. Ei auta kun koettaa saada ne sitten ulosottoon. Lapsi olikin vähän yli vuoden kun meni päiväkotiin. koetin opiskella. mutta menin töihin.
Koska ollessani vauvan kanssa kotona, olenkin jäänyt koukkuun nettipeliin, joka sitten johtaa vähäiseen nukkumiseen. Siellä onkin sentään sosiaalielämää, mitä muuten ei järki enää pelaisi.
Vaihdoin kunnon työpaikkaan, missä on aamu ja iltavuoroja. jokaiselle päivälle viikosta. Eli vaihdoin lapsen ympärivuorokautiseen päiväkotiin. Jos siis menen ilta vuoroon en kerkeä lasta hakemaan jos seuraavaksi on aamu vuoro. 22.00 kotosalla. 5.00 aamulla herätys ja 7.00 töihin ja taas 16.00 kotona lapsen kanssa.
Opiskeluking pitäisi aloittaa taas syksyllä kun ois vaan vuosi ja hassut kurssit päälle enää. Eli lapsi pitää saada johonkin hoitoon kun olisin iltakoulussa.
Sinkkuna olen ollut kokonaan ILMAN miestä 1½ vuotta. lapsi pian 2v. Eihän tässä olis aikaa edes ketään tavata.. ja niin väsynyt, kuka sitä jaksaisi haha. ehkä sitten kun lapsi on isompi.. nyt omistan sitten aikani lapselle, työlle ja opiskelulle. Siivota ja ruokaa pitäis laitella. laskut hoitaa ja renkaat vaihtaa ( ei muuten ollut edes vaikeata se renkaiden vaihto!! ) Kaikkein karuinta on ehkä se shoppaaminen kun kanssat 2 kauppa kassia, vaipat, WC-paperin ja lapsen rappuset ylös. Naapurit kyttää ja toruu "miksi et vie lastasi pihalle?" No haloo. justhan sen hain päiväkodin pihasta.
No ei kai se YH:na olo niin kamalaa ole. Enhän mä edes oikeestaan tiedä mitä se jonkun toisen rinnalla olis. Ehkä olis helpompaa käydä rauhassa suihkussa ja tarpeillaan, kun ei toinen itke tai roiku alushousuissa. Ehkä vois roskat viedä talvellakin, ilman että pukee lapsen, ottaa roskat, kantaa molemmat, riisuu lapsen ja voila. Ehkä se, että joskus saisi rauhassa tehdä jotakin? Sen kai olen aikalailla jo unohtanut miltä se tuntuu.
Oma perhe ei tukena missään ole. Heillä on "omat lapsensa" kun eronneet ovat ja mä putosin väliin.
Noh, Kyllä se tästä, muttä tätäkö se sitten on?
~~ 2-vuotiaan; YH 24v ~~
Siinä sitten oltiin minä ja 6kk pienokainen omassa kodissa.
Isää ei kiinosta koko lapsi. Ei tapaaminen, ei mikään. Yksinhuoltajuus tuli allekirjoitettua papereihinkin. Ainoa mitä jäi olikin hemmetin moiset velat, kaikenlaisista pakko ostoksista mitä mies teki ja joita koetin korjailla, turhaan tosin.
Eli istuttiin 6kk ikäisen kanssa kotona, yhteiskunnan tuilla nojaten, hemmetinmoisissa veloissa, joita ei sossu edes viitsi huomioida. Ei auta kun koettaa saada ne sitten ulosottoon. Lapsi olikin vähän yli vuoden kun meni päiväkotiin. koetin opiskella. mutta menin töihin.
Koska ollessani vauvan kanssa kotona, olenkin jäänyt koukkuun nettipeliin, joka sitten johtaa vähäiseen nukkumiseen. Siellä onkin sentään sosiaalielämää, mitä muuten ei järki enää pelaisi.
Vaihdoin kunnon työpaikkaan, missä on aamu ja iltavuoroja. jokaiselle päivälle viikosta. Eli vaihdoin lapsen ympärivuorokautiseen päiväkotiin. Jos siis menen ilta vuoroon en kerkeä lasta hakemaan jos seuraavaksi on aamu vuoro. 22.00 kotosalla. 5.00 aamulla herätys ja 7.00 töihin ja taas 16.00 kotona lapsen kanssa.
Opiskeluking pitäisi aloittaa taas syksyllä kun ois vaan vuosi ja hassut kurssit päälle enää. Eli lapsi pitää saada johonkin hoitoon kun olisin iltakoulussa.
Sinkkuna olen ollut kokonaan ILMAN miestä 1½ vuotta. lapsi pian 2v. Eihän tässä olis aikaa edes ketään tavata.. ja niin väsynyt, kuka sitä jaksaisi haha. ehkä sitten kun lapsi on isompi.. nyt omistan sitten aikani lapselle, työlle ja opiskelulle. Siivota ja ruokaa pitäis laitella. laskut hoitaa ja renkaat vaihtaa ( ei muuten ollut edes vaikeata se renkaiden vaihto!! ) Kaikkein karuinta on ehkä se shoppaaminen kun kanssat 2 kauppa kassia, vaipat, WC-paperin ja lapsen rappuset ylös. Naapurit kyttää ja toruu "miksi et vie lastasi pihalle?" No haloo. justhan sen hain päiväkodin pihasta.
No ei kai se YH:na olo niin kamalaa ole. Enhän mä edes oikeestaan tiedä mitä se jonkun toisen rinnalla olis. Ehkä olis helpompaa käydä rauhassa suihkussa ja tarpeillaan, kun ei toinen itke tai roiku alushousuissa. Ehkä vois roskat viedä talvellakin, ilman että pukee lapsen, ottaa roskat, kantaa molemmat, riisuu lapsen ja voila. Ehkä se, että joskus saisi rauhassa tehdä jotakin? Sen kai olen aikalailla jo unohtanut miltä se tuntuu.
Oma perhe ei tukena missään ole. Heillä on "omat lapsensa" kun eronneet ovat ja mä putosin väliin.
Noh, Kyllä se tästä, muttä tätäkö se sitten on?
~~ 2-vuotiaan; YH 24v ~~
Vastaukset 17
Vanhimmat
mutta ei kauaa. Lapsilla on tapana kasvaa. Itse jäin yksin odottaessani toista ja välillä se arki uhmaikäisen ja vastasyntynen kanssa oli jokseenkin kaoottista. Mutta kaikesta selviää. Tänään lapset ovat jo koululaisia, elämä on huomattavasti helpompaa kuin vaipparumban aikaan.
Voimia sinulle!
Käytännön neuvo:
Saat lapsen kyllä hoitoon iltapäiväkotiin, jotta saat opiskella opintosi loppuun. Tarvit nyt kaiken tuen, mitä on olemassa ja saatkin sitä pyytäessäsi. Jos ei muuten suju, ota yhteys paikkakunnan lastenvalvojaan. On lapsen etu, että äidillä on asiat hyvin. Lastensuojelulain mukaan perhettä on autettava kunnan toimesta, jos tämä tarvitsee sitä pystyäkseen huolehtimaan lapsista. Sinulla on laki suojanasi.
Muuta:
Olen itse saanut samassa tilanteessa lapseni jo teini-ikäiseksi. Koville on ottanut ilman sukulaisverkostoa välillä, mutta opettavaistakin on ollut, vaikka kestokykyni rajoilla olen ollut monet vuodet. Silti en voinut luovuttaa, lapseni ja itseni tähden. Muista sinä, että saat UNTA JA LEPOA. Unenvajaus hiipii salakavalasti ja voi viedä uupumukseen ja masennukseen, kuten itselläni. Pidä huolta itsestäsi jotta voit olla lapselle tukena. Kyllä se ihmissuhdekin sieltä tulee, ihan itsestään eikä sitä tarvitse hakea. Selviytyjä ja luovija alkaa jollain kummalla tavalla loistaa ympäristöönsä kutsuvaa valoa. =))) Laita kuitenkin tällä hetkellä etusijalle itsesi ja lapsesi, ettet sorru ottamaan hoidettavaksesi kehittymätöntä miestä eli "aikuista lasta" tai toista häiriintynyttä.
Tiedän, että selviät. Itsekin selvisin. Ei riittänyt, että minulla oli itsestään vaikeata, vaan muutama pahantahtoinen ihminen ns. ystävä yritti vielä vaikeuttaa asioita entisestään. Uskomatonta, että kadehtimisen aihetta nähdään siinäkin, että joku saa toimeetulotukea! Kuten sinäkin totesit, aina löytyy naapurin akkoja ja arvostelijoita, aina teet jotain väärin, sama mitä teet! Näin ollen sinun ei kannata lotkauttaa korviasi niille, jotka sinulle eivät hyvää halua. Älä kuitenkaan pura pahaa mieltäsi lapseesi, koska hän on syytön tilanteeseesi!
Minulla ei ollut autoakaan, eikä puhelinta. Oli tosi vaikea hoitaa asioita aluksi. Muistan aika väsynyttä aikaa, kun vedin lasta pulkassa terveyskeskukseen itsekin kovassa kuumeessa, metri kerrallaan hitaasti, molemmat sairastettiin keuhkoputkentulehdusta. Sitten lapsi sairastui krooniseen sairauteen, ja vietin suuren osan ajastani lastenosastolla sairaalassa eikä minulla ollut rahaa syödäkään. Mutta nämä ovat niitä pahimpia juttuja, kun en tiennyt että saisin lakisääteistä apua mm. hoitotuen muodossa.
Menestystä ei tietenkään kukaan suvaitse näin "kurjille" ihmisille. Näissä olosuhteissa, pahimpien vaikeuksien hellitettyä nimittäin valmistuin maisteriksi ja nyt on väitös tekeillä. :) Olen tällä hetkellä tyytyväinen ja onnellinen ja ihmissuhteitakin on riittämiin.
Ja sitten vain - Tsemppiä!!!!!
Se on edelleen lastensuojelu, ei lastenvalvoja. Miten lastenvalvoja pystyy määräämään tukitoimia yh- perheelle kun sen valvojan iaka menee tapaamissopimusten, elatusten ja huoltajuuksien parissa. Lastensuojelu voi tukea erilaisin tukitoimin. LAstensuojelu voi tarvittaessa myös tukea isää tapaamaan lastaan valvotusti.
Et ota vaan yhteyttä sinen lastensuojeluun.
Mikä viranomainen kunnassa hoitaa lastensuojelun keissit ja mikä lasten edunvalvontaan liittyvät?
Lastensuojelun hoitaa nimensä mukaisesti lastensuojelu. Ja lasten edunvalvonnan lastenvalvoja.
Ne ovat kaksi aivan eri asiaa.
ammattinimike?
Lastensuojelun sosiaalityöntekijä. Löytyy sosiaalitoimistosta.
lastensuojelun sosiaalityöntekijä = *lastenvalvoja.
*Lastenvalvoja vahvistaa vanhempien kanssa laaditun ja Oikeusministeriön kaavan mukaisen elatussopimuksen.
Isyys tunnustetaan (isyyden vahvistaminen) *lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen.
Perheasiainsovittelu on tarkoitettu perheelle, jossa on ristiriitoja. Tavoitteena on ratkaista puolisoiden tai perheen ristiriidat sekä vahvistaa vanhemmuutta erotilanteessa ja eron jälkeen. Virkailijoina toimivat psyko- tai sosiaaliterapeutit tai -työntekijät (=*lastenvalvoja).
Sosiaaliviranomaisten (=*lastenvalvoja) tekemä selvitys tuomioistuimelle lasten huoltoa koskevassa riita-asiassa.
Kerrotko jo ne virka-nimikkeet.
Pienellä paikkakunnalla henkilö hoitaa samaa hommaa, tai itse asiassa aika montaa vakanssia. Isolla paikkakunnalla tehtävät on enempi eriytyneet, joten vaikea tietää, miten missäkin on käytäntönä. Kyselepä sieltä aikuissosiaalitoimiston asiakkaan neuvonnasta ja ohjauksesta, niin he pystyvät ohjaamaan oikeaaan piakkaan.
Ei kuin kertomaan murheita sinne, niin monet asiat alkavat selkiytyä.
joillakin isommilla paikkakunnillakin sama henkiö voi hoitaa monia vakansseja. Joten ei takerruta lillukanvarsiin...Eiköhän se henkilö/henkilöt selviä kun ottaa yhteyttä omaan kuntaan.
Eli sä luet jotain tekstiä kuin raamattua ja kerrot et lastenvalvoja ottaa ja tekee myös huostaanotot tai myöntää avohuollon tukitoimia lapsiperheille?
Herää jo. Lastenvalvojan toimistossa on lastensuojeluntyöntekijä joka tekee puolueettoman selvityksen oikeudelle. Tuo henkilö ei hoida MITÄÄN MUITA lastensuojelun asioita, koska hänen on oltava puolueeton.
lastenvalvojan työn tekee sosiaalityöntekijä l. lastenvalvoja joka tekee puolueettoman olosuhdeselvityksen oikeudelle. Edellä kirjoittamani lista oli Helsingin sosiaalitoimen virkanimikkeistöä.
Jos teet lastensuojelun ilmoituksen, meneekö sekin lastenvalvojan toimistoon? Jos haet avohuollon tukitoimia (esim. tukiperhettä), haetaanko nekin lastenvalvojan toimistosta? Tehdäänkö huostaanottopäätöksetkin lastenvalvojan toimistossa? Entä sieltä lastenvalvojan toimistostako haetaan harkinnanvaraista toimeentulotukea?
Toimeentulotuelle (sis. harkinnanvarainen) on oma virkailijansa, muut mainitut kohdat kuuluvat lastenvalvojalle.
ovat kuin omani.
Minulla kaksi lasta eron tullessa 5 ja 1,5 vuotiaita.
Opiskelin velaksi itselleni ammatin, sain siihen aikaan sitten toimentulotukea syys- ja kevätkauden lopussa. Opintolaina oli niin pieni ettei kattanut edes silloista toimeentulotuen määrää kokokaudelle, kahden lapsen kanssa. 1983-1984.
Piha tuttava jolla saman ikäiset lapset kävi töissä samoin miehensä tiesivät tilanteeni kun oli kertonut.
Ensi heidän mielestään oli ihan velvollinen ilmaiseksi lasten piiaksi, kun He menivät rentoutumaan kaljalle viikonloppuiltaisin.
Sitten tämä eteni: tulivat lainaamaan nainen itkien minulta rahaa, kun lapsi tarvitse lääkekuurin..
No lainattuja rahoja ei aiottukaan palauttaa, kun he maksavat veroissa nämä rahat jotka kuuluvat kaikille...
Tämän ollessa ajankohtainen olivat lapseni 8 ja 5 keskustelin lasteni kanssa. Kerroin nyt on niin, että äiti ei pääse ruokakauppaan, kun Xän äiti lainasi äidin rahat. Nyt sanotte että leikitte yhdessä, kun Xän äiti on tuonut äidin rahat takaisin. Leikitte sitten yhdessä, kun raha on tuotu sanon teille sitten.
Vajaa tunti meni, kun nainen kävi heittämässä rahat ovestani sisään ja huusi: ettäs kehtaat sotke lapset tähän..
Sanoin parvekkeelta lapsilleni OK voitte taas leikkiä sovussa yhdessä.
Tuo oli kuitenkin pientä siihen verraten mitä siksi että oli YH jouduin kokemaan.
Sisko piti valistavaa puhuttelua lapsilleni siitä, että annan aivan väärän kuvan naisesta kun en hanki miestä.
(itsellään ehti olla yksi avioliitto ja kuusi avoliitoa)
Koin hänet hyvänä esimerkkinä siitä ette minä osaa valita miestä jonka kansa voi elää.
Olen elänyt yksin jo 29 vuotta.
*
Lastenvalvoja ei tee yhtään huostaanottoa.
Mistä sinä tietosi kaivat?
Itselleen ja omalle elämälleen kun tarvitsee tukea, pitää mennä sinne sosiaalitoimistoon lastensuojelun juttusille.