Olen ykköstyypin diabeetikko ja huonon hoitotasapainon vuoksi minulle on ehdotettu insuliinipumppuhoitoa. tähän asti olen ollut 10 vuotta pistoshoidolla.
Haluaisinkin kuulla aikuisten ihmisten kokemuksia pumpusta. Olen kuullut lähinnä lasten käyttävän sitä, mutta entäpä sitten vanhemmat? itse olen parikymppinen nainen.
Haluaisinkin kuulla aikuisten ihmisten kokemuksia pumpusta. Olen kuullut lähinnä lasten käyttävän sitä, mutta entäpä sitten vanhemmat? itse olen parikymppinen nainen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Laitapa viestisi tuonne Diabetesliiton omalle keskustelupalstalle, siellä tuntuu, että pumpulla on aikuiskäyttäjiä enemmän kuin lapsikäyttäjiä.
olen 30 vuotta sasirastanut diebetestä....pumppu ollut jo 6 vuotta ilman sitä en enään tulisi varmaan toimeen. hoitotasapainon pitäminen on paljon helpompaa sen avulla, ja sen käyttöön tottuu pian ei sitä huomaakkaan enää muutaman viikon jälkeen.....paradigm 522 on ehtottomasti paras pumppu....onnea pumpun käyttöön.
parhaana. itsellä reilu 30 vuotta ykkönen ja tasapainon pitäminen todellakin helpompaa. kannattaa kokeilla.
Samaa mieltä minäkin, pumppu on tosi kätevä mutta aika vaativa kun täytyy muistaa kaikki kanyylin ja muitten osien vaihdot:) Jatkuvaa sokerin seurantaa, pelko hypoista vars. yksinasuvana. Itsensä hoitamisesta ei pääse eroon pumpullakaan.
olen aina ollut tarkka välineistäni ja mitannut sokeria ahkeraan, hypot pelottaa pistoshoidossakin ja yksinasuvana, onko teillä ollut enemmän hypoja pumppuhoidon aikana kuin pistoksien aikana?
hitaasti tuntuu homma pyörivän, vuosi tätä on ehdoteltu hoitajan puolelta, vihdoin näin lääkäriä aiheesta ja tämä lähetti vain takaisin hoitajalle aikaa jonottamaan.. toivon mukaan on odotuksen arvoista.
pakoon en itseni hoitamista yritä, vaan nimenomaan toisin päin. tuntuu että pumppu muistuttaisi hoitamisesta paremmin kun on kuitenkin kropassa kiinni.
Hypojen suhteen oleellista on se, että pummpuhoidossakin insuliiniannokset on mitoitettu oikein. Silloin ei pitäisi tulla sen enempää hypoja kuin muillakaan hoitomuodoilla.
Eli sellaiset pahat hypot ovat jääneet pois, toki matalan tuntemuksia tulee, mutta ne on niitä tilanteita joista ihan hyvin selviää itsekin (siis minäkin yksinasuja).
Mulla pahojen hypojen poisjääminen on kyllä omasta mielestäni ihan pumpun ansiota, koska sillä pystyy niin paljon tarkemmin annostelemaan insuliinit, niin basaalit (perusinsuliinit) kuin sitten ateriaboluksetkin.
Itselläni on ollut pumppu kohta noin 2 vuotta, vaihdellen välillä pistoshoidon kanssa. Olen myös vähän päälle parikymppinen ja ennen pumppua pistoksilla noin 10 vuotta..
Minullekin ehdotettiin pumppua jo monia vuosia sitten, kun hba1c oli korkea, monitorointi tehty monesti josta selvisi ettei ole oikein muuta vaihtoehtoa saada parempi tasapaino, kuin pumpulla.
Itselläni se ei ole kovinkaan merkittävästi parantanut sokereita, mutta siihen on syynä myös muut terveydelliset vaivat, joten kaikki ei aina ole niin yksiselitteistä ja helppoa. Voi tulla ns. kopilkaatiota ja vastoinkäymisiä.. Toisaalta siitä pumpusta voi olla suuri apu..
Joten harkitse asiaa.. toivottavasti saat apua :)