Joku väitti että ei saisi enää tuolloin rakentaa kuin kesämökkitason hirsitaloja. Vaaditaanko silloin muka niin korkeita lämmöneristävyyksiä että niihin ei päästä edes lamellihirsillä? Onko EU ajamassa tällaista lakia läpi?
Vuosi 2012 hirsitaloissa
perär.
6930
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei kai se EU nyt tätä ole ajamassa mihinkään, vaan Suomen omat päättäjät käsittääkseni. Nyt kun on tämä vouhotus kovasti meneillään energialaskelmista ja muista, tilanne meillä on se, että ollaan rakentamassa lisäeristämätöntä hirsitaloa 230 x 220 lamellihirrellä ja meidän talo on B-energialuokassa. Asuntomessuilla on ollut tänäkin kesänä paljon tavan puutaloja C- ja D-energialuokissa.
Ilmeisesti vuosien 2010 ja 2012 uudistukset rakennusmääräyksiin ovat hirsitalojen kohdalla ongelmallisia siksi, että käsittääkseni nimenomaan vuoden 2010 määräyksissä on määrätty eri rakenneosille tarkat vähimmäis-u-arvovaatimukset ja hirsiseinän u-arvohan on lisäeristämättömänä suurin piirtein 0,40 luokkaa eli ei riittäisi likimainkaan. Hirren paksuus ei asiaa juuri muuta. Käsittääkseni vuoden 2012 määräysuudistuksessa sallittaisiin taas eri rakenneosien lämpöarvojen kompensoiminen toisilla osilla, eli juuri niin kuin hirsitaloissa nytkin tehdään: kun seinien lämpöarvo on laskennallisesti heikko, eristetään ala- ja yläpohjassa paksummin, eristetään kalusteiden taustoja ja valitaan a-energialuokan ikkunat ja hyvällä hyötysuhteella toimiva LTO-kone.
Eli vuoden 2010 määräyksissä eri rakenneosia ei saisi kompensoida toisilla, mutta olen lukenut määräyksistä että vuoden 2010 uudistuksessa hirsirakenteiset rakennukset olisivat saaneet lievennystä, eli niiden kohdalla ei sovellettaisi uusia määräyksiä. Hirsitaloteollisuus on kuitenkin työllistävä tekijä Suomessa eikä sitä varmasti haluta noin vain kaataa. Hirsi on myös yksiaineisena rakenteena kosteusteknisesti ainutlaatuinen. Toki myönnän, että hirsirakentamisessa on munaamisen mahdollisuuksia huomattavasti enemmän kuin pystyrunkorakentamisessa noin yleensä ottaen eli kyllä niistä huonojakin taloja saa tehtyä. Saa toisaalta hyviäkin ja hyvän kestävyys on vuosisatoja.
Kannattaa kysellä asiaa kunnan rakennustarkastajalta jo suunnitteluvaiheessa. Periaatteessa on aika marginaalista touhua vainota jatkuvasti kiristyvillä määräyksillä uudisrakentajia, joista valtaosa on kuitenkin nuoria perheitä (=rahat tiukassa) koska uusia rakennuksia rakennetaan kuitenkin aika vähän ja ne ovat tätä nykyä jo todella hyviä energiankulutukseltaan verrattuna vanhoihin rakennuksiin. Enemmän kannattaisi panostaa julkisen rakentamisen säätelyyn. Vanhoja rakennuksiahan on taas aivan turha alkaa "vainoamaan" energiaremonteilla.
Oletko kuullut Venäjällä tehtävistä hirsikehikoista, joissa on erinomaisen lämpöeristävyyden saavuttamiseksi 2 kehikkoa sisäkkäin? Kuulemma ei tarvittaisi edes eristevilloja väliin, vaan jo pelkkä ilma antaisi kovan lämmöneristyskyvyn.
Voi olla aika kallis ratkaisu tuollainenkin, maksat ikäänkuin kahdesta kehikosta.
Itselläni on käytössä parin muun sisaruksen kanssa hirsimökki (tai kaksikin).
Rakentaminen ei ole minulle ainakaan vielä ajankohtaista.
Kiinnostaisi kyllä kovasti joskus tehdä vakituisen asunnon papereilla uusi hirsitalo vanhan kesämökin viereen. Maata on melkein 15 ha, rantamökkiemme tontteja ei ole erotettu muusta metsätilasta.
Tuntuu olevan yleistä, että rannoille ei saisi rakentaa. Viranomaisten ja muiden kenellä rantaa ei itsellään ole, kateus estää rakentamiselle myönteisen ajattelun.
Hulluksipa on meininki menossa. Miksi pohjoinen talonrakennustaoa pitää kieltää, mutta kaikenmoiset Etelä-Euroopan kivimuurit pysyvät kai täysin laillisina? No, vanhaa taloa kai saa korjata edelleenkin ja pitää sen entisenlaisena, luulen minä.
Onhan noita Suomessakin, esim. Tiimatalot ja olikohan se joku Finlandia-hirsitalot. Toisaalta jos pitäisi lisäeristetty kehikko siis ottaa (sitähän nuo yleensä ottaen ovat, puhallusvillaa kahden kehikon välissä) niin ottaisin reilusti sellaisen tavan lisäeristysratkaisun, jollaisia on tarjolla ihan joka hirsifirmalla. Niitähän ei myydä pelkästään siksi että u-arvot ovat parempia, vaan siksi, että ne ovat asiakkaalle halvempia ostaa kuin lisäeristämätön kehikko. En ostaisi kahden sisäkkäisen kehikon systeemiä, koska minusta nurkat on ulkoapäin rumat, kun kehikko on tehty hirreksi hyvin rimpulaisesta, ohuesta "hirrestä" ja missä hirsitalossa oikeasti on rinnakkain kahdet päät nurkissa? Näyttää vistolta. Samoin epäilyttää tasainen painuminen, kun toinen kehikko on kuitenkin ulkoilmassa ja toinen sisäilmassa ja kuitenkin nämä kaksi menevät joka kohdassa keskenään ristiin. Noita Finlandia-tyyppisiä ratkaisuja puolestaan on jo iät ja ajat saanut esim. Rantasalmelta. Ei nämä lisäeristykset mitään uusia juttuja ole, mutta en todellisuudessa oikein näe niiden hyötyäkään verrattuna lisäeristämättömään. Tuskin se kahden kehikon systeemi sen kalliimmaksi tulee kuin paksu hirsikään, koska se voidaan luontevasti tehdä pikkupuusta, jonka kiintokuutiohinta on huomattavasti pienempi kuin ison puun ja toisekseen ei sitä puuta mene enemmän, vaikka kehikkoja onkin kaksi, koska se on sitä rimpulaa. Enpä ole koskaan kuullut kenenkään, jolla on isosta massiivisesta puusta tehty lisäeristämätön hirsitalo, katuvan valintaansa.
Kyllä kai sitä rannoillekin saa rakennella? Riippuu kaavasta tietenkin ja jos sitä ei ole, niin sitten voi mennä poikkeusluvan hakemiseksi, mutta eihän se, että sitä joutuu hakemaan, tarkoita, etteikö sitä saisi. Pitää vaan perustella jo hakemuksessa asiansa tarkoituksenmukaisesti ja tässä auttaa kyllä se, että hyvissä ajoin tilaa asiallisen jätevesisuunnitelman joltain kunnon suunnittelijalta ja liittää sen jo poikkeuslupahakemukseen. Kyllä kai rakentaa saattaa hyvinkin saada, ei nyt ihan rantaveteen, mutta parinsadan metrin päähän kylläkin. Jos vielä henkisesti varautuu hankkimaan pienpuhdistamon tai umpisäiliön, niin mikä ettei. Kyllä itsekin jouduin hakemaan poikkeuslupaa, jonka hakemisen ympäristökeskus muutti suunnittelutarveratkaisun hakemiseksi perustellen, että meidän rakennuspaikan ja rannan (etäisyys alle 200 m) välissä kulkee tielaitoksen maantie - suunnittelutarveratkaisu haetaan kunnan ympäristölautakunnalta ja siinä pitää perustella, miten aikoo järjestää tieliittymän, käyttövedet, sähköt, jätevedet. Eli nämä pitää pystyä järkevästi järjestämään niin ei kai siinä sinällään sitten mitään ihmeellistä ole. Tietysti voi sitten vielä mainita että rakentaminen ei tule vaikuttamaan kulttuurimaisemaan häiritsevästi jos ollaan keskellä historiallista kylänraittia.
Kaikenlaista älytöntä säädöstä ja määräystä jota Suomen viranomaiset noudattavat pilkun tarkasti, varsinkin jos EU mainitaan jossain. Odotetaan jokunen vuosi kun nämä matalaenergia ym. passiivitalot ovat hiukan nähneet elämää ja ilmankosteutta. Tuskin pulloksi tehty talo mikään neronleimaus ole pitkässä juoksussa. Kohta seinät on toista metriä paksuja kun aina vaaditaan lisää eristyksiä ja talvet vaan lämpenee. Rakenteet alkaa mennä jo niin älyttömiksi että kohta tarvitaan uusia eristemateriaaleja jotta arvot pysyy rajoissa.
Hirsirakentamisella on suomessa niin kovat perinteet,että tuskin on huolta että niitä ei saisi asuinkäyttöön rakentaa tulevaisuudessakaan.
Sitä paitsi nuo määräykset on helppo täyttää lisäeristyksellä ja paneloinnilla mitä jo nykyäänkin paljon harrastetaan.
Lamelli hirsi ei liity mitenkään lämmöneristämiseen tai eritstävys vaatimuksiin.