Aino avioitui ensimmäisen kerran v.-35. Mies kuoli -43. Avioliitosta on yksi lapsi. Perukirjakin on jälkeen jääneestä pikku tilasta.
1. Kiinteistö lle uusi talo v. -91. Tilan arvo nyt 100 yksikköä.
Toinen avioliitto, josta ei lapsia mies kuoli -46.
Ei perukirjaa, mutta äidillämme on 1/1 lainhuuto tuohon pikkutilaan silloisen miehensä sukunimellä v. -46. Lainhuudossa mainitaan myös ensimmäinen lapsi, joka oli tuolloin alaikäinen.
Kolmas avioliitto --47, josta kaksi lasta. Mies kuoli -89, josta perukirja ja lainhuuto 1/1 kuolleella miehellä. Lapset maksaneet perintöverot puoliksi.
2. Kiinteistön nykyinen arvo myös100 yksikköä.
1. Kiinteistölle (pikkutila) rakennettu osin yhteisin ponnistuksin uusi omakotitalo Ainon rakennuslupahakemuksella ja -varoin Ainon ja vajaavaltaisen lapsensa asunnoksi 2. - tilan puutavarasta (runkorakenteet). Lapsen varoja lieneen käytetty rakentamiseen? Koska Ainolla oli vain pieni eläketulo.
Aino kuoli kuluvana vuonna. Perijöiksi jäi lapsi ensimmäisestä aviosta ja kaksi lasta (toinen edunvalvonnassa) kolmannesta aviosta .
On tehty perunkirjoitus missä ensimmäisen liiton lapsi vaatii rakennusaikaisia työpalkkoja kertakorkoineen
10 yksikköä (velkakirja tehty - 1999, ja siinä Ainon nimikirjoitus ja todistajat. Vaatimuskirja hieman yli 10v. vanha perunkirjoituspäivänä).
Kysymykset: Onko palkkavaatimus pätevä?
Miten jakautuvat tilat, kun ensimmäisen tilan
arvo muodostuu lähes kokonaan
omakotitalosta?
1. Kiinteistö lle uusi talo v. -91. Tilan arvo nyt 100 yksikköä.
Toinen avioliitto, josta ei lapsia mies kuoli -46.
Ei perukirjaa, mutta äidillämme on 1/1 lainhuuto tuohon pikkutilaan silloisen miehensä sukunimellä v. -46. Lainhuudossa mainitaan myös ensimmäinen lapsi, joka oli tuolloin alaikäinen.
Kolmas avioliitto --47, josta kaksi lasta. Mies kuoli -89, josta perukirja ja lainhuuto 1/1 kuolleella miehellä. Lapset maksaneet perintöverot puoliksi.
2. Kiinteistön nykyinen arvo myös100 yksikköä.
1. Kiinteistölle (pikkutila) rakennettu osin yhteisin ponnistuksin uusi omakotitalo Ainon rakennuslupahakemuksella ja -varoin Ainon ja vajaavaltaisen lapsensa asunnoksi 2. - tilan puutavarasta (runkorakenteet). Lapsen varoja lieneen käytetty rakentamiseen? Koska Ainolla oli vain pieni eläketulo.
Aino kuoli kuluvana vuonna. Perijöiksi jäi lapsi ensimmäisestä aviosta ja kaksi lasta (toinen edunvalvonnassa) kolmannesta aviosta .
On tehty perunkirjoitus missä ensimmäisen liiton lapsi vaatii rakennusaikaisia työpalkkoja kertakorkoineen
10 yksikköä (velkakirja tehty - 1999, ja siinä Ainon nimikirjoitus ja todistajat. Vaatimuskirja hieman yli 10v. vanha perunkirjoituspäivänä).
Kysymykset: Onko palkkavaatimus pätevä?
Miten jakautuvat tilat, kun ensimmäisen tilan
arvo muodostuu lähes kokonaan
omakotitalosta?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Suorittakaa nyt ensin ositukset aikajärjestyksessä!
Siis 1. lapsella on isästään saatavia vuodelta -46. Tämä ensin selväksi.
Sitten selväksi lasten 2 ja 3 isän perinnönjako vuodelta 89.
Näin saatte selville mikä on äidin jaettava omaisuus.
Perunkirjoitus meni näin:
Perunkirjoittaja edusti vajaavaltaista, joka ei ollut paikalla.
1. avioliiton jälkeläinen oli paikalla vaimonsa kanssa. (Vaimoa ei esiinny paikalla
olleiden luettelossa!)
Toisen avioliiton jälkeläinen ollut paikalla pesän ilmoittajana.
1. Perinnönjättäjän perukirjaa ei näytetty muille, kuin perunkirjoittajalle eikä sitä
liitetty tositteisiin.
1. tilan lainhuutoasiakirjaa ei ollut tilattu - on kuulemma itsestään selvä asia, kun
näkyy kiinteistörekisteriotteessa!
2. tilasta sekä perukirja, että lainhuutoasiakirja.
Molemmista tiloista kiinteistörekisteriotteet ja ulkopuolisen tekemä tila-arvio.
Lopuksi perunkirjoittajan toteamus: " Tositteita ei nykyään tarvitse esittää verottajalle. Minä toimitan perukirjan verottajalle ja tiedoksiantokopion maistraatille".
Pesän ilmoittaja sai tehtäväkseen tallettaa hautauslaskut ym. tositteet.
Sitten velkakirjasta.
Velkakirjassa on teksti:
Sitoumus työurakkaan perustuvan saatavan maksamisesta
Maksaja: Aino
Saaja: Ensimmäinen perillinen
Saatavan peruste: Maksajan omistaman uudisrakennuksen (xxxx tilan nimi) tilalle, rek No xxx, sen ja sen kunnan kylässä.
Sitoumus
Sitoudun vaadittaessa suorittamaan saajalle tai tämän määräämälle omistamani uudisrakennuksen rakennuskustannuksina xx.xxx markkaa 5 % korkoineen tämän sitoumuksen allekirjoittamisesta lukien.
Päiväys: Paikka, päivä, kuu, 1999 ( Kaikki muu on tietokonetulostusta, paitsi päivä, kuu ja vuosiluvun viimeinen numero).
Kahden todistajan nimet.
Liitteenä tuntikirja, joka tehty 7 vuotta rakentamisen jälkeen. Siihen on kirjattu 8 h / pvä, 6 pvää / vko helmikuusta marraskuuhun + täyttä rakennusammattimiehen palkkaa v. 1991 vastaava tuntipalkka. (Vaatija on ollut tuolloin eläkeläinen - ei rakennusammattimies). Kokonaishinta 10k€.
Muut omaiset olivat myös rakentamassa tietämättä, että yksi vaatii myöhemmin työpalkkaa!
Päiväys on 11 päivää + 10 v. vanhempi, kuin perunkirjoituspäivä - lieneekö merkitystä?
Onko tällaisia tapoja saada verotonta työtuloa, sillä 1. perillinen vaatii siirrettäväksi pesästä näitä varoja suoraan vajaavaltaisen osuuden maksamiseksi tämän tilille?
Jos 1. tilan omistus on vaatijalla puoliksi, niin silloinhan hän vaatinee osin itselleen tehdystä tuöstä palkkaa!
Että tällaisia tapoja...
Totean ottamatta kantaa muuhun, että velkakirjaan perustuva velka, jolle ei ole määritelty eräpäivää, vanhentuu 10 vuodessa, mikäli velan vanhentumista ei ole sitä ennen katkaistu.
Mikäli velkakirja on tehty 10 vuotta 11 päivää ennen velan maksuunpanon vaatimista (eräännyttämistä), olisi se lain mukaan vanhentunut.
Mites, eikös vanhentumislakia muutettu niin, että velan vanhentumisaika on nykyisin vain 3 vuotta, ellei vanhentumista katkaista?
Velka vanhenee normaalisti kolmessa vuodessa silloin kun eräpäivä on ennalta määrätty. Silloin kun velka von voimassa toistaiseksi ja voidaan eräännyttää milloin tahansa, kolmen vuoden vanhentumisaika alkaa tästä eräännyttämisestä.
Mutta jos eräännyttämistä ei tehdä kymmenessä vuodessa (toissijainen vanhentumisaika) oikeusperusteen syntyhetkestä lukien, velka vanhentuu.
Kiitokset tähänastisita vinkeistä!
Vielä kyssäriä siitä 1. tilan jaosta.
Lainhuudon ollessa sekä Ainolla, että 1. perillisellä, niin voidaanko perintökaaren
5 luvun mukaisen 3-5 pykälän mukaan rakentaminen merkinnyt sellaista liiketoimintaa, jolla voidaan perustella jakoa suoraan kaikkien kolmen osakkaan kesken?
Kiitollisena vastauksista!