Narsismista on tullut kaiken kattava termi, jolla selitetään mitä tahansa muiden henkilöiden arkikäyttäytymistä, joka ei ole itselle mieluista. Narsismi on itserakkautta, mutta kukapa ei rakastaisi itseään edes vähän?
Kummallisinta täällä laumaindividualismin kehdossa on se, että psykopaattia pidetään samana asiana kuin narsistia. Jokainen asiaan enemmän perehtynyt tietää, että tuo ei ole totta.
Yhtäkään ihmistä ei maan päältä (eikä altakaan) löydy, jolla ei olisi/olisi ollut narsistisia piirteitä. Se, miksi jotkut kinnittävät niihin aivan kohtuuttoman paljon huomiota _muiden ominaisuuksina_ on seurausta itsehoito-oppaista, jotka muka opettavat löytämään psykopaatin keskeltämme. Heh. Todellisuudessa psykopaatin paljastamisen tarvitaan psykiatri ja juuri psykopaatin diagnosoimiseen tarkoitettua testipatteria.
Siis onko minulla oikeus rakastaa itseäni ilman, että joudun sanattomien normien mukaan todistetuksi narsistiksi tai jopa psykopaatiksi? Jos vastustan sitä, olenko muutosvastarintainen, jolla on narsismin lisäksi pahoja asenneongelmia?
Kummallisinta täällä laumaindividualismin kehdossa on se, että psykopaattia pidetään samana asiana kuin narsistia. Jokainen asiaan enemmän perehtynyt tietää, että tuo ei ole totta.
Yhtäkään ihmistä ei maan päältä (eikä altakaan) löydy, jolla ei olisi/olisi ollut narsistisia piirteitä. Se, miksi jotkut kinnittävät niihin aivan kohtuuttoman paljon huomiota _muiden ominaisuuksina_ on seurausta itsehoito-oppaista, jotka muka opettavat löytämään psykopaatin keskeltämme. Heh. Todellisuudessa psykopaatin paljastamisen tarvitaan psykiatri ja juuri psykopaatin diagnosoimiseen tarkoitettua testipatteria.
Siis onko minulla oikeus rakastaa itseäni ilman, että joudun sanattomien normien mukaan todistetuksi narsistiksi tai jopa psykopaatiksi? Jos vastustan sitä, olenko muutosvastarintainen, jolla on narsismin lisäksi pahoja asenneongelmia?
Vastaukset 43
Vanhimmat
Avioliittopalstoilla näitä keittiöpsykiatreja näkee tuon tuostakin. Auta armias, jos joku mamma onkin oikeasti ollut narsistin uhri, niin sehän tarkoittaa hänen mielestään sitä, että jokainen itsekäs aviomies on narsisti, josta pitää erota.
"Siis onko minulla oikeus rakastaa itseäni ilman, että joudun sanattomien normien mukaan todistetuksi narsistiksi tai jopa psykopaatiksi?"
Ensiksikin - narsisti ja psykopaatti EI osaa rakastaa itseään! Ja sitä kautta ei myöskään ketään muutakaan! Omaa sisäistä tyhjyyttään peittääkseen/auttaakseen epätoivoisesti käyttää muiden ihmisten rakkautta hyväkseen toivoen sen auttavan sisäisessä tyhjyydessään. Siksi varmaan useimmilla heillä on monia samanaikaisia suhteitakin, koska ensin mielessään rakentelevat fantasiakuvan "rakkaastaan", joka "pelastaisi" heidät, sitten kun se ei onnistu, yrittävät sitä epätoivoisesti jonkun toisen ihmisen kautta.
"Narsismista on tullut kaiken kattava termi, jolla selitetään mitä tahansa muiden henkilöiden arkikäyttäytymistä, joka ei ole itselle mieluista."
Toki joskus noinkin voi olla. Minä en ole kuitenkaan huomannut sellaista. Mistä sinä olet huomannut että sillä yritetään vain selittää epämieluisten ihmisten käyttäytymistä?
"Kummallisinta täällä laumaindividualismin kehdossa on se, että psykopaattia pidetään samana asiana kuin narsistia"
Kyllähän se on NPH:n ääripää.
"Yhtäkään ihmistä ei maan päältä (eikä altakaan) löydy, jolla ei olisi/olisi ollut narsistisia piirteitä."
Riippuu mitä narsistisilla piirteillä tarkoitetaan. Terve itsetunto ja itsensä arvostaminen ja itsensä puolustaminen ei ole narsistisia piirteitä siinä mielessä mitä tarkoitetaan kun puhutaan narsistisesta persoonallisuushäiriöstä. Narsisti ajaa omaa etuaan TOISTEN KUSTANNUKSELLA, koska häneltä puuttuu kyky tuntea empatiaa. Terveesti "itsekäs" ei tee sitä häikäilemättömästi toisten kustannuksella toisten tunteista välittämättä.
"Todellisuudessa psykopaatin paljastamisen tarvitaan psykiatri ja juuri psykopaatin diagnosoimiseen tarkoitettua testipatteria."
Noinkohan todellisuudessa on? Minulla kun on sellainen käsitys, että asiantuntijoiden mukaan ei riitä testipatterit tunnistamiseen vaan oleellisen tärkeitä ovat tälaisten henkilöiden vaikutuspiirissä eläneiden kokemukset. Ja asiantuntijatkin (mm. psykiatrit) ovat sitä mieltä ,että narsistit ovat hyvin taitavia hämäämään alan ammattilaisia, koska pelko vamman paljastumisesta on niin hirvittävä.
"Noinkohan todellisuudessa on? Minulla kun on sellainen käsitys, että asiantuntijoiden mukaan ei riitä testipatterit tunnistamiseen vaan oleellisen tärkeitä ovat tälaisten henkilöiden vaikutuspiirissä eläneiden kokemukset. Ja asiantuntijatkin (mm. psykiatrit) ovat sitä mieltä ,että narsistit ovat hyvin taitavia hämäämään alan ammattilaisia, koska pelko vamman paljastumisesta on niin hirvittävä."
Taitavia hämäämään, joka sitten sallii maallikon tunnistaa psykopaatin juuri sillä perusteella, että se näyttelee tervettä! HUH!
Muutenkin kirjoituksesi oli täyttä liirumlaarumia.
"....joka sitten sallii maallikon tunnistaa psykopaatin juuri sillä perusteella, että se näyttelee tervettä! "
Itse tunnistin psykon sillä perusteella että elin sen kanssa monta vuotta, en sillä perusteella että oli taitava näyttelemään tervettä.
Etkö osannut vastata kirjoitukseni mihinkään kohtaan asiallisesti? Voi voi. Voitko esim. kertoa mistä asiasta olit eri mieltä sen sijaan että ylipäätään toteat kirjoitukseni liirumlaarumiksi? Ja millä perusteella olit eri mieltä?
Maksaako vaivaa alkaa perustella näkemystään, jonka päätteeksi sinä toteat minut psykopaatiksi? Hankalahan minä silloin olen, kun en tue näkemystäsi.
En todennut sinua psykopaatiksi vaan kerroin sen mitä ylipäätään itse tiedän ja mitä olen lukenut siitä, miten psykopaatti tai narsisti toimii.
Ja en pyytänytkään tukemaan näkemystäni vaan perustelemaan omaasi.
Sinä et vastannut kysymykseeni, maksaako vaivan - näet en kykene tukemaan sinun näkemystäsi ja koska en kykene, oletan, että tulet toteamaan minut psykopaatiksi.
Pohdintani lähti edellä olevasta; maksaako vaivaa perustella näkemyksensä ja sen jälkeen todetuttaa itsensä maallikolla psykopaatiksi?
Tässä on Narkissoksen tarina, joka kertoon narsismin olevan muuta kuin tervettä ja normaalia itsensä rakastamista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Narkissos
Ne, jotka liittävät sanan narsismi itsensä rakastamiseen, itsensä kunnioittamiseen, ja terveeseen itsetuntoon, ovat unohtaneet mistä kyseinen sana juontaa juurensa. Ensimmäinen narsisti - Narkissos - ei rakastanut itseään, hän palvoi itseään ja vain itseään hyvin tuhoisalla tavalla.
Hän myös karkoitti lähelleen pyrkivät ihmiset pois, jos nämä tarvitsivat häneltä jotakin. Hän eli itselleen palvoen omaa (epäaitoa) kuvajaistaan, eikä hänellä ollut kenellekään mitään annettavaa.
Voitaisiin ajatella jopa niin, että tarinan Echo oli ensimmäinen narsistin uhri...
"Ne, jotka liittävät sanan narsismi itsensä rakastamiseen, itsensä kunnioittamiseen, ja terveeseen itsetuntoon, ovat unohtaneet mistä kyseinen sana juontaa juurensa."
Miten jotkut katsovat erottavansa tuntemattomasta (esimerkiksi internetissä) ihmisestä, onko hän terveellä itsetunnolla varustettu vain sairaalla? Tämäkin palsta näkyy pitävän valtavan määrän näitä valitusoikeudettomia "huomioita" sivuillaan. Mihin ne perustuvat, jos eivät siihen, että henkilö, joka koetaan omien mielipiteiden vastaiseksi on hankala, itserakas narsisti.
Vielä tuotakin mielenkiintoisempi on se ajatus, jolla sanoja perustelee itselleen totuudenvastaisen väitteensä. Voiko narsistileimasinta koskaan välttää ja silti kunnioittaa itseään!? Luulen, että se on aika mahdotonta.
Usein vain joku päättää, että sä olet nyt sitä ja päättää myös olevansa oikeassa. Onko järkeä? Mielestäni ei ole ja ongelma on juuri sanojassa, ei kohteessa. Jos ymmärrät, mitä ajan takaa.
tarvitaan psykiatri, 'paljastamiseen' ei. Persoonallisuushäiriöisyys voi ihan oikeasti olla niin vaikeaa, laaja-alaista, ja tunnistettavissa olevaa, ettei sen havaitsemiseen tarvita psykiatrin koulutusta - eikä testejä. On aivan 'paljaalla silmällä' ja maallikkojärjellä tajuttavissa oleva asia, jos vain oireilu on tarpeeksi selkeää ja pitkäaikaista.
Noin siis elävässä elämässä, ei tietystikään netissä.
niille jotka netissä vihjailee jonkun olevan narsisti?Oletko itse siihen sortunut?
Onko sinulla käsitystä, miten yleistä on niin hankala ja selkeä oireilu, että jossittelulle ei jää lainkaan sijaa? Se on erittäin harvinaista. Harmaaksi alueeksi jää laaja kirjo erilaisia ihmisen itsensä kuvittelemia diagnooseja, joille ei ole todellisuuspohjaa.
Miten saada ihminen havaitsemaan oma ymmärtämättömyytensä asian suhteen, ettei hän ole kykenevä tekemään luotettavaa diagnoosia? Ja tämä koskee sekä elävää elämää että nettiä.
olisikin paras nimike, kun ei saada sanoa narsistiksi, ei luonnehäiriöiseksi, ei persoonallisuushäiriöiseksi, ei psykopaatiksi... Jossittelulle on aina sijaa, mutta jotakin sopivia sanoja maallikoillakin täytyisi olla lupa käyttää 'kiharalla luonteella' varustetusta läheisestään. Vai pitääkö ihan oikeasti ruveta sanomaan kusipääksi, se kun ei taatusti ole toistaiseksi diagnoosi.
Sanotaanko lapsillekin isän/äidin olevan kusipää, vai olisiko jotakin lasten korville sopivampia sanoja?
Siis: äitiä/isää ei pidä mennä sanomaan loukkaavasti ja leimaavasti luonnehäiriöiseksi/persoonallisuushäiriöiseksi/narsistiksi/psykopaatiksi, vaan hän yksinkertaisesti on kusipää.
Valitettavasti kusipäisyydestä ei toistaiseksi ole löydettävissä lapsia auttavaa tietoa, noilla muilla sanoilla taas olisi tietoakin saatavissa - mutta niitähän maallikot eivät saa käyttää niin kauan kuin kusipäätä ei psykiatri ole diagnosoinut... Kusipäisyydestä varmaan sitten alkaa olla tietoa saatavilla, kun se hyväksytään yleiseen kielenkäyttöön noiden muiden lisäksi, mutta silloin se varmaan menee ammattilaiskäyttöön, ja maallikoiden kohdalla taas leimaavana ja loukkaavana kiellettyjen sanojen listalle - aivan kuten esim. narsismi ja luonnehäiriöisyys.
Toisaalta jossittelua sekin on, että hankalaa käyttäytymistä ja kaikenlaista oireilua sanotaan kusipäisyydeksi: mistäs senkään varmaksi tietää onko toinen kusipää vai eikö ole...
Ymmärrätkö sinä ollenkaan sitä, että näiden asioiden keskellä omassa elämässään elävät ihmiset lapsineen tarvitsevat ihan oikeasti hyviä, ja mahdollisimman vähän loukkaavia sanoja, joilla puhua vaikeista asioista - kuten siitä, että miksi äiti/isä käyttäytyy aina ja toistuvasti niin 'kusipäisesti'. Sanoitta keskusteleminen ja asioista kertominen on täysi mahdottomuus; silloin ollaan hiljaa eikä puhuta mitään - ollaan kuin ei niitä vaikeita asioita olisikaan. Vähän kuin yhdessä tarinassa oli virtahepo olohuoneessa, eikä kukaan pystynyt sanomaan, että olohuoneessa on virtahepo... Ei ollut sanoja.
Uhrit lapsineen tarvitsevat sanoja pystyäkseen käsittelemään elämänsä kipeitä asioita, ei viisastelua siitä miten hirveän loukkaavaa on käyttää tätä tai tuota sanaa.
Tietäisitpä sinä miten monissa perheissä ei puolison/vanhemman 'kusipäisestä' käyttäytymisestä puhuta ikinä mitenkään eikä minkäänlaisilla sanoilla, jottei vain 'diagnosoitaisi', leimattaisi, eikä loukattaisi häntä... Lapsetkin vain hiljaa mielessään ihmettelevät mikä äitiä/isää vaivaa, mutteivät kysy, kun ei kukaan ole antanut heille mitään 'avainsanoja', joiden avulla lähteä käsittelemään asioita.
Minkälainen kusipää olet itse? Ts. miten määrittelet oman kusipäisyytesi.
sanoa tuohon kirjoitukseen?
On sinulla aikamoista hyökkäilyä toisia kirjoittajia kohtaan. Muut (toisin ajattelevat) kirjoittavat liirumlaarumia, sinä täyttä asiaa - vai? Eri mieltä kanssasi ei voida olla, koska eriävät mielipiteet sinä tulkitset niin, että sinua ollaan kohta leimaamassa psykopaatiksi. Samasta syystä sinun ei myöskään kannata kirjoittaa mitään järjellisiä perusteluita - kuitenkin sinut leimataan psykopaatiksi. Ymmärsinköhän oikein sinun pelkosi ja perustelusi sille, ettei sinun mielestäsi kannata käydä järkevää keskustelua ihmisten kanssa, jotka ovat eri mieltä kuin sinä?
Minut leimasit 'kusipääksi', kun et osannut sanoa kirjoittamaani asiaan mitään. Ja pyysit jopa minua määrittelemään oman 'kusipäisyyteni'... Kommentistasi selvisi se, että voidaan ihan hyvällä syyllä puhua narsismista, psykopatiasta, luonnehäiriöisyydestä, jne. Käyttää asioista niiden arkikielisiä nimityksiä - joihin 'kusipäisyys' ei kuulu.
Ei sinulla ainakaan ollut antaa tilalle vaihtoehtoja, niinpä keskityit minuun. Leimataan asian sanoja 'kusipääksi', ja sillä siisti...
suuhuni ja merkityksiä lauseisiini. Olet hakoteillä. Toki kaiken voi ymmärtää huolimattomuudessaan väärin, kuten myöskin tarkoitushakuisesti tai vaikkapa jonkin sairauden vuoksi. En hajuakaan mikä oli sinun kohdallasi syynä.
Kirjoitit laajalti kusipäisyydestä aivan oma-aloitteisesti. Ennen sitä minä en puhunut siitä sanaakaan. Sanavarastooni ei sellaiset sanat kuulu. Pyysin sinua sitten määrittelemään oman kusipäisyytesi. Mikä hyökkäämistä se oli? Vai väitätkö, että olet muiden yläpuolella myös kusipäisyyden kohdalla?
...ja tässä vaiheessa pidän järkevimpänä olla jatkamatta keskustelua kanssasi.
OOOOH.... Laumaindividualismi = vapaaseen seksiin yhdistetty perusteeton skitsofrenia
Perusteeton skitsofrenia = Mikä psykiatri?
Testipatteri = Laulava pyöräily sähköhäiriönä
Psykopaatti = Keksitty teoria = pedagogia
Itsensä rakastaminen = viittaa itsetyydytykseen ja kokemattomuuteen sen harjoittamisessa ----> sixpack
Itsehoito-oppaista kirjoitat markkinointivirheenä, kuluttajansuojalautakunnan olisi puututtava käyttämälläsi sanavalinnalla näin päin toimintaasi. Omat itsehoito-oppaani käsittelevät kyllä rakastamista eri näkökulmista. Mitä pahaa tästä löytyykään takaa? Olisiko kysymyksessä sellainen asia, että olet joutunut tilaan, jossa sinun on luotava ja ennenkaikkea löydettävä oma kulttisi, sisäsiittoisuuden takia etkä ehkä huomaisi, että tässä on jo kaikki mahdolliset kultit käytössä väärin perustein? Oletko itse tutustunut kulttiin? Luin juuri Hengen anatomian (kirj. Caroline Myss), joka sitten vahingossa käsitteli erilaisia kulttuureja täysin väärin ja epäasiallisesti.
käyttäväsi sydänmen sivuääni perusteita? Meillä on olemassa mm. sellaisia kultteja, joissa ei etsitä puheella psykopatiaa. Meillä on kultteja, jotka vastustavat tällaisia keskusteluja? Meillä on lahkoja, jotka vastustavat ulosveisuuta.
miuluista" voi hyvää päivää vaan....
Peruskokemuksiin kuuluu,ettei kukaan ole toisen kimpussa ilman syytä ja että riitaan tarvitaan aina kaksi,näin ei kuitenkaan ole suhteessa narsistin kanssa,narsisti rakentaa konfliktin sinne missä sitä ei ole.
Mitä narsisti siitä hyötyy? Emme varmaan koskaan pääse perille siitä mitkä voimat ohjaavat ihmistä jonka PAKKOMIELLE on HALLITA JA ALISTAA,KAIKKIA.
Auervaaroja on aina ollut,mutta entä ne tapaukset joissa toisesta hyötyminen ei ole taloudellista eikä mitään sellaista jonka voisi hyödyksi ymmärtää??!!
Miksi ja miten narsisti hyötyy toisen ihmisen tuhoamisesta??!!
Yhteistä narsistin uhrien tarinoilla on se,että kaikki kirjoittajat kokevat että heitä on kohdeltu väärin,on manipuloitu,alistettu,mitätöity ja heihin on kohdistettu sekä henkistä että fyysistä väkivaltaa.
Epäsosiaalinen ja rikollinen narsistinen käyttäytyminen tuomitaan ja sanktioidaan selkeästi kun taas muita narsistisia piirteitä ei.
Luonnenarsistin ylimielinen ja omahyväinen asennoituminen ja käyttäytyminen rikkovat etupäässä perheen sisäisiä ihmissuhteita.
Narsisti ei yleensä "valitse"kohteekseen heikkoa ihmistä,vaan vahvan,hän on itse toivonut suhteen alkuaikoina voivansa oppia vahvalta kumppaniltaan,ajan mittaan kumppanin vahvuudesta tulee kuitenkin uhka joka on TUHOTTAVA.
Omituinen näkökulma tuo hyötyminen. Mitä syöpäsairas hyötyy sairaudestaan, tai skitsofeniaa sairastava? Jospa ei olekaan kyse "hyötymisestä" vaan selviytymisestä.
On paljon ihmisiä, joilla on suunnattomia vaikeuksia hyväksyä mitään omastaan poikkeavaa mielipidettä tai asennetta. Psykokultti on valjastanut tämän ryhmän käyttöönsä niin taitavasti, etteivät he ole sitä huomanneet. Kaikki meistä ei kuitenkaan ole valjastettavissa ja aina jää (minunkin lisäkseni ja jälkeeni) heitä, jotka tulevat kritisoimaan tätä "todellisuutta", jossa on olemassa vakava häiriö; ihmismielet ovat kunnossa. Erilaisuutta ei saisi selittää/ymmärtää häiriöksi.
No voi pyhä sylyvi taas... yksi asia mikä tekee narsistista narsistin on juuri se, että narsisti kylmäverisesti pyrkii hyöytymään toisista ihmisistä ja käyttää heitä hyväkseen.
Ero on siinä, että syöpäsairas tai skitsofreenikko ei täysissä järjissään tietoisesti käytä kylmästi toisia ihmisiä hyväkseen täysin vailla empatiaa. Tiedät sen itsekin mutta olet ilmeisesti mielestäsi nokkelakin kun viisastelet tuollaisilla. Minusta vastauksesi ovat hyvin epäloogisia yleistyksiä.
"On paljon ihmisiä, joilla on suunnattomia vaikeuksia hyväksyä mitään omastaan poikkeavaa mielipidettä tai asennetta."
- Niin, narsisti juuri on AINA tuollainen kuin kuvasit. Ai että et tarkoittanutkaan sitä? No, tuollainen voi tietty olla myös olematta narsisti.
"Erilaisuutta ei saisi selittää/ymmärtää häiriöksi."
- Niin, siis tarkoitatko nyt että sinun mielestä ei saisi selittää/ymmärtää häiriöksi vai oletko sitä mieltä että pitäisi voida selittää?
"Vaivan" nimihän on narsistinen persoonallisuusHÄIRIÖ, joten niin se on selitettykin. Ja kun on selitetty niin siksikö siitä tulee psykokultti, joka on valjastanut tämän ryhmän käyttöönsä jne.?
Narsisti ei pyri kylmäverisesti hyötymään yhtään mistään. Narsisti pyrkii käytöksellään tasaamaan sitä itsetunnon vammaa, joka hänellä on.
Narsisti pyrkiessään tasaamaan käytöksellään sitä itsetunnon vammaa, joka hänellä on, pyrkii kylmäverisesti hyötymään toisista ihmisistä!!!!!!!!!!!!
että ilmoittautuvat vaikka tunnistaisivatkin.
Sellainen käsitys minullakin on ollut, että näitä "hyviä" ihmisiä narsistit haalivat ympärilleen, heitä jotka toteuttavat sen, mihin itse eivät pysty.
Tästä syystä ilmeisesti täällä on vaikeaa puhua totta joutumatta hyökkäyksen kohteeksi.
Tämäkin minulle nyt jotain avasi.
'itsensä rakastaminen' on aina tavalla tai toiselta toisilta ihmisiltä pois, koska hän tarvitsee 'itsensä rakastamiseen' toisia ihmisiä käyttöönsä. Ei kenelläkään ole oikeutta 'rakastaa itseään' toisten ihmisten kustannuksella ja käyttämällä näitä itsepalvontansa lähteinä.
Näyttäytyykö sinun 'itserakkautesi' tässä keskustelussa?
Siis sain diagnoosin. Helpollapa se täällä tulee.
Etkö se juuri sinä ollut, jonka mielestä varsinkin netissä on tuomittavaa tehdä muista psykopaatti-diagnooseja?
ja miltä sinusta tuntuu itsellesi parhaalta.
siitä olis saanu sille mainita.se ei tykkää kun se jää kieroilustaan kiinni.tuollaiset ei yleensä tykkää.
päätellen, ei ehkä kannata lukea ketjua kokonaan. Mutta aiheesi on erinomainen, siitä huolimatta, ettei sitä täällä varmasti ole tajunneet kuin harvat. Melkein jo etukäteen osaan arvata ketkä.
Mirri ei ainakaan.
että sinä kuulut niiden harvojen ymmärtäjien joukkoon. Oletan sinun lukeutuvan niihin harvoihin, jotka mielestäsi kykenivät tajuamaan aiheen erinomaisuuden.
en kerro, keiden veikkaan ymmärtäneen. Sanoin vain, että sinä et ainakaan ole tajunnut.
Sekin oli siis väärin sanottu minulta. Osaankohan sanoa mitään oikein ja siten, ettet vedä hernettä takaraivoosi? Jos minulla olisi tarve mielyttää sinua - jos tarvitsisin sinua ihailijakseni - minulla ei olisi varaa sanoa kuten sanoin.
Mutta omat tapani tuntien, tulet saamaan minulta takaisin sen, minkä itsekin olet valmis antamaan. Et enempää, et vähempää. Tasan saman.
Mirri kirjoittaa mielestäni kypsästi ja asiantuntevasti ja käsittääkseni haluaisi keskustella asiallisesti mutta eihän teidän kanssa voi! Harrastatte vain sanoilla manipulointia ja "itse asiasta harhautusyrityksiä", syyllistämistä, mutta voi miten säälittävältä nuo yrityksenne itseasiassa kuulostaakaan, näin ex-uhrin kannalta katsottuna. Oli aika kun samanlaista "keskustelua" epätoivoisena kävin ex-narsistin kanssa... teitä ei voi ymmärtää, ei voi, mutta itseasiassa ootte tosi surkeita!
Totesin saman. Mirrillä on paljon hyviä ajatuksia ja kokemusta. Mutta olisi hyvä, että asiat riitelisivät ja mielipiteet, ei ihmiset. Tuollaisesta kinaamisesta nousee muuten se sama ahdistuneisuuden ja voimattomuuden tunne pintaan, jota uhrina on saanut ihan live elämässä jo kokea tarpeeksi. Kypsää käytöstä voisi harkita jokainen.
saa kirjoittaa sinun mielestäsi kypsästi, mutta minä en ole samaa mieltä. Saat olla mielipiteistöni ja kirjoituksitani ihan mitä mieltä tahansa, mutta minusta et, koska emme tunne toisiamme. Minä olen tämän ymmärtänyt, sinä et. Tunget väkisin alueelleni.
Meidän kanssa? Minua on vain yksi ja teititellä ei tarvitse.
Kirjoitit tuossa toisaalla, että tunnistit narsistin, koska asuit sellaisen kanssa kauan. Kauanko me olemme asuneet yhdessä, jotta voit luokitella minut samaan kastiin eksäsi kanssa?
Onko sinulla kanttia myöntää puhuneesi ohi paremman tietosi? Kykenetkö siihen? Onko väärässä olemisen myöntäminen vaikeaa - etkö kestä sen aiheuttamaa häpeää?
Henkilö, joka oikeasti on narsistin uhri, ei nimeä täällä itselleen tuntemattomia ihmisiä narsisteiksi.
Varmasti voisi harkita, eikä vain harkita, vaan myös toteuttaa.
Kaikista ei siihen ole. Täällä on parin ihmisen muodostama kompuusi, jolla ei ole kykyä katsella itseään miltään kriittiseltä kantilta. Ymmärrän, että henkisestä ongelmasta kärsivällä se onkin mahdotonta, mutta ei heidän paikkansa ole silloin täällä tuottamassa lisää pahaaoloa muille!
Sama narsistileima heilahtaa joka ikinen kerta, kun mielipide poikkeaa heidän mielipiteestään. Puhun "heistä", koska oletan heitä olevan kaksi. Voihan olla vain yksikin - en tiedä.
Oli sitten miten hyvä ja mainio ajatus kenellä tahansa, se päättyy aina samaan vetoon, jos se poikkeaa näiden parin henkilön mielipiteestä; olet narsisti.
HERRAJUMALA! Tätäkö on elämä narsistien keskellä?
Kertokaa te, jotka olette siellä olleet.
Olen samaa mieltä, että Mirrin tekstit ovat asiallisia.
Miksi me emme keskustele tällä palstalla Narsismista? Vaan täällä kinataan ainoastaan siitä, mitä nimitystä saa käyttää käsillä olevasta *ongelmasta*.
Minusta on parempi olla syyttämättä ketään. Minusta tuota pahaa oloa on varmasti aiheutunut nyt niin sinulle, kun Mirrillekin. Minusta ajatutustenvaihtonne on ollut rikasta, mutta se pääsi hieman repemään ja sehän ei varmasti ollut tarkoitus. Molemmilla on oma näkemyksensä ja kokemuksensa ja niistä lähtökohdista käsin asioita käsitellään.
Sinulla on hyviä mielipiteitä ja kriittinen näkökantasi tuo asioihin tärkeällä tavalla uudenlaista katsantokantaa. En tiedä, kuinka paljon sinulla on kokemusta uhrin näkökulmasta ja minkälainen on sinun tarinasi. Monelle uhrille kovin kriittinen hyökkäys voi olla liikaa ja hänen puolustuksensa pettää ja silloin hän ei enää kestä, että häntä lisää vielä syyllistetään. Tämä kai on ollut syy, miksi mielipiteesi ei ole oikein kolahtanut. Uhrit ovat kovia kokeneita ja monella "suojaus" on vielä heikko. Moni uhri tunnistaa jo hyvin toisen uhrin ihan täällä netissäkin. Se perustuu kokemukseen. Mitä pidempi suhde sen enemmän varmuutta tunnistaa, kuka on narsisti ja kuka uhri, kuka taas luulee olevansa jompaa kumpaa. Kun tarpeeksi kauan tälläisessä suhteessa elää, alkaa näkemään ihan toisella tavalla, kun "normi-ihmiset", joille tämä ongelma on ihan utopiaa. Tämä ei tarkoita sitä, että alkaisimme täällä ketään diagnosoimaan, vaikka olisi koulutustakin, vaan ne ajatukset on hyvä varmasti pitää omana tietonaan. Ketään ei kannata leimata.
Minulla on monen vuoden kokemus luonne -ja persoonallisuushäiriöistä ja itseäni ei hetkauta myöskään, jos joku tulee ja arvostelee. Olen mieletänyt, että totuus tavallaan vapauttaa. Kun tiedät itse mikä on itsesi kohdalla totta, niin sitä eivät muut pääse horjuttamaan. Siinä on minun rajani. Kun tunnen itseni, voin myös vapaasti kuunnella toista ja hänenkin mielipiteitään, eivätkä ne ole minulle uhka.
Omien rajojen tunnistaminen on tuota kypsää käytöstä. Toisen mielipiteen eriävyys ei minua hetkauta. Kinaa voi syntyä, mutta kuten sanoin, on hyvä pitää rajansa siten, että asiat vain riitelevät ,eivät ihmiset.
Kauhisteluusi "HERRAJUMALA! Tätäkö on elämä narsistien keskellä? No,eihän tuo vielä mitään edes ollut. Et tiedä vielä mitään, jos tätä pidät jotenkin kauheana. Tämähän on ihan lasten leikkiä ja kinastelua siihen verrattuna, mitä oikea elämä narsistin kanssa voi olla. Siinä vaaditaan jo pitkää pinnaa ja herkkähermoinen ei sovi olla.
Vastasit todella hienosti. Kiitos tulee siitä. Rakastan ihmisiä, joilla on kyky loogiseen ajatteluun. Sinulla on. Lisäksi sinulla on täsmälleen samanlainen käsitys totuuden vapauttavasta voimasta kuin minullakin on.
Alan tässä jo epäillä, että onko vanhempani edes NPH, vaikka psykiatri niin väittää. Mitään tällaista hän ei ole koskaan puuhannut - tosin minut ja muun perheen piti pinnalla se "terve vanhempi", joka jaksoi meidän lasten takia niin kauan kuin viimeinenkin lähti kotoa - en voisi ikinä kuvitella, että hänkään käyttäytyisi kuin täällä ne, joita on ainakin minun vaikea edes mieltää uhreiksi.
Hienosti terve vanhempani piti homman hanskassa, koska minkäänlaista uhriutumista en ole koskaan tuntenut. Kun ero tuli toinen sairastui ja se diagnoosi oli lopulta NPH.
Näiden kirjoittajien luoma profiili narsistista sopii mielestäni heihin itseensä parhaiten. En tiedä, miksi niin ajattelen. Onkohan se sitä projisointia - he projisoivat minuun omat ajatuksensa - eikö se sitä ole? Olen myös miettinyt, että narsisti vanhempana ja narsisti puolisona on totaalisen eri asia. Lapsena ei ole sillä samalla tavalla osallinen kuin puolisona. Parisuhdehan on parisuhde.
"Mitä pidempi suhde sen enemmän varmuutta tunnistaa, kuka on narsisti ja kuka uhri, kuka taas luulee olevansa jompaa kumpaa. Kun tarpeeksi kauan tälläisessä suhteessa elää, alkaa näkemään ihan toisella tavalla, kun "normi-ihmiset", joille tämä ongelma on ihan utopiaa."
Näitä, jotka minusta ovat tehneet narsistia väkisin, ei voi sanoa, että heillä olisi varmuutta tunnistaa. Senpä takia (koska itse itseni tiedän) ja heidän väitteensä itsestäni olen täältä lukenut, uskon, että he eivät ole oikeita uhreja. Kokemukseen perustuu tämäkin ja näkemykseni ja nyt vielä siihen, mitä sinä sanoit. Uskon, että tuo on totta minkä lainauksena erotin tekstistäsi. Aivan varmasti noin onkin.
Anteeksi nyt vaan, mutta on pakko korjata. Sulla on ihan väärä käsitys narsismista, narsisti ei rakasta itseään todellisesti vaan nimenomaan päinvastoi. Narsistilla on äärimmäisen huono itsetunto, joten hän käyttäytyy kylmästi ja julmalla tavalla uhrejaan kohtaan alistaakseen nämä palvojikseen.
Jokaisessa ihmisessä on narsistin piirteitä, mutta terveellä ihmisellä on ns. tervettä narsismia, jolloin hän pystyy asettumaan toisen asemaan ja ymmärtämään miksi joku toimii tietyllä tavalla tietyssä tilanteessa.
Narsistilta puuttuu empatiakyky eli kyky asettua toisen asemaan, narsistilta puuttuu myös syyllisyyden ja häpeän tunteet. Narsistilla ei ole tervettä moraalikäsitystä oikeasta ja väärästä, hän kokee olevansa etuoikeutettu muihin nähden. Narsisti ei pysty myöntämään olevansa väärässä, eikä koskaan myönnä omia puutteitaan toisin kuin terve ihminen.
psykopaatti ja narsisti voi olla samaan aikaan. Narsisti menee psykopatian puolelle silloin, kun narsistiset ominaisuudet ovat erittäin vahvasti hallitsevina piirteinä ihmisessä.
"Yhtäkään ihmistä ei maan päältä (eikä altakaan) löydy, jolla ei olisi/olisi ollut narsistisia piirteitä"
Niimpä niin, olemme lajina hyvin potentiaalisia kaiken-käyttäytyjiä, itkeviä, iloisia, vihaavia, rakastavia. 'Narsisteja' joka iikka, vuoronperään :)
Kun miettii tätä vuoden takaista aloitusta ja vastauksia, ja vertaa palstan nykytilaan, tulee tunne, että paljon on (tiedon) vettä virrannut joessa, vaan harva on siitä ammentanut.
Yhä täällä ollaan tunnekuohuissa.
Tunnekuohuissa me kaikki näemme asiat kapea-alaisesti, viha, katkeruus, tasoituksen halu ja defenssit rajoittaa näkemystämme, ja ulkopuoliset ihmiset, ne jotka meistä kärsivät, pitävät meitä vähintään höyrypäisinä narsisteina, ja kiihkottomat sivustakatsojat taas näkevät meidät oman tunnekuohumme vankina ja uhrina. Itse näemme itsemme oikeassaoleviksi, ja kyseenalaistamme muita, emme itseämme.
Sinulla on oikeus rakastaa itseäsi ja olet ihan terveellä tavalla muutosvastarintainen.