niin... kun elämän nainen ollut vierellä jo monta vuotta..
mutta sitten tapahtuukin jotain ja kohtaa jonkun toisen johon ihastuu aivan silmittömästi.. täytyy pinnistellä pitääkseen tunteet sisällään..
ei voi kertoa puolisolle eikä tälle toisellle...
mitä tässä pitäisi tehdä..
nainen on nuori kaunis ihana herkkä kuin sielunkumppani...
voi jos vaan... ei helvetti tämä se vasta hajottavaa.
mutta sitten tapahtuukin jotain ja kohtaa jonkun toisen johon ihastuu aivan silmittömästi.. täytyy pinnistellä pitääkseen tunteet sisällään..
ei voi kertoa puolisolle eikä tälle toisellle...
mitä tässä pitäisi tehdä..
nainen on nuori kaunis ihana herkkä kuin sielunkumppani...
voi jos vaan... ei helvetti tämä se vasta hajottavaa.
Vastaukset 17
Vanhimmat
sille ihastuksellesi? ehkä hän ymmärtää sinua mutta haluaisi kuitenkin kuulla totuuden?
Kerro heti, molemmille. Jos asia pitkittyy, se mutkistuu. Usko tämä.
Kokemuksesta kirjoitan
Mulla kävi sama juttu yhden miehen kanssa, ensimmäisestä katseesta se oli menoa ja toinen on koko ajan ollut niin tuttu, kuin olis aina tunnettu... Monesti meinaa ihan vaistomaisesti koskettaa toista, vaikka ei saisi. :(
Toivon, että teet niinkuin sydän sulle sanoo että on oikein ... Älä kävele onnesi ohi, oli se sitten tämä elämän nainen tai tämä sielun kumppani.
hmm..siinäpä pulma...tuttua vuosien takaa itelle....siinä voi hajota kaikki,tai muuttua paremmaksi,sitä ku ei tiedä onko se toinen parempi valinta loppujen lopuksi ja onko vaan ihastumista vai peräti rakastumista,,,jos jälkimmäistä niin ehkä kannattaa ottaa riski ja koittaa.omko nykyseen tunteita kuinka paljo et sekin ottaa pitäs huomioon... VAIKEA TILANNE!!
tuolla nuorella naisella on tunteita myös sinua kohtaan, niin kehotan puhumaan ja kertomaan niistä. Vaikka se ei johtaisikaan mihinkään, niin se vain jotenkin helpottaa ja puhdistaa ilmaa. Lausumattomat sanat ovat pahimpia, koska loppuelämä menee sitten siinä entäs jos/miksi en silloin -olotilassa.
nuori nainen tässä joka pelkää sanoa taas miehelle suoraan mitä oikeasti ajattelee...
*huoh*
Onko tässä nyt sitten kyseessä todellakin sielunkumppanien kohtaaminen vai miehille tyypillinen keski-iän villitys, viimeinen repäisy ja kahmaisu nuoruuden perään?
omaa elämää hiukkasen pitempään ennenkuin alkaa hajottamaan jotain kaunista mitä itsellä on. Ei hetken mielijohteesta tai lyhyen tuttavuuden perusteella kannata antaa tunteiden/seksuaalisen vetovoiman tms. viedä kuin pässiä narussa.
Mieti arvokkaita asioita mitä sinulla nyt on, vai onko kaikki kuitenkaan hyvin?
Kun sielunkumppanista puhutaan, tarkoittaa se mielestäni tosi paljon. TODELLA paljon ja pitempiaikaista tuntemista. Mutta jos on oikeasti kyse siitä ainoasta oikeasta ...
pitäisi tuntea lyhyiden kohtaamisten jälkeen? Jos toinen on jo "vanha tuttu" ja kuitenkin vieras niin eikö silloin pitäisi olla aika selvää! Itse kosketan niitä joista todella välitän...muuten kosketustani saa hakemalla hakea! Ja mistä kukaan tietää onko juuri hän se ainoa oikea kun psykologian mukaan jokaiselle on 400 oikeaa tuolla maailmalla? Mutta kenellä on aikaa käydä kaikki lävitse, varsinkin jos niitä tipahtelee harvakseltaan..:) ja pitää tietenkin toinen oppia tuntemaan kunnolla jos siihen annetaan mahdollisuus, alkuvaikeuksien jälkeen siis:) Eipä minulla muuta sitten! Yritetty on ainakin, kädet täristen!
ja vapautta satuttaa toisia ihmisiä. Ja miksi kirjoitella tuollaisia tänne nimettömänä, tuollaiset voivat olla herkille rakastaville, ikävöiville ihmisille kovia iskuja. Hyi kauhistus! Minkälainen häntämies kirjoittaja on?
Rehellisyys maan perii! Rajansa kaikella!
Toivottavasti tuo ei millään tavalla kosketa ainakaan minua koskaan.
..
elämä on liian lyhyt huonoon suhteeseen...tunteilleen ei voi mitään ja miksi pitäisi voidakkaan...Saarnaajia piisaa ja omassa helvetissään kärvistelijöitä..Teet niin tai näin on se aina jonkun mielestä väärinpäin..mutta kun teet niin kuin sinusta tuntuu parhaimmalta,silloin teet oikein.
Olen vastaavanlaisessa tilanteessa,toisena osapuolena.Annan hänen tehdä itse ratkaisunsa ja siirryin sivuun..en siksi että ajattelisin toista naista, vaan siksi että kun se tilanne purkaantuu hänen omasta tahdostaan,silloin meidän on helpompi aloittaa yhteinen askel taipaleellemme..en ole silloin se joka vaati ja joka eroitti heidät,olen ihminen joka on vain sattumoisin törmännyt tähän ihmiseen ja jonka haluan,mutta en niin etteikö kaikki ole selvää silloin kun sen aika tulee..
Minua voi kutsua ihan miten vain,mutta aikuisena tiedän mitä teen ja minun elämäni on sen arvoinen ettei siihen vaikuta muiden mielipide..olen onneni ansainnut ja sitä osaan arvostaa.
Joten älä sure vaan anna sydämesi puhua,ei velvollisuuksien...silloin kun tunnet tekeväsi oikein,tiedät eläväsi:)
sanotaan"have nice day" ja uusi inessiiviin.näin mä tekisin.
ketään kilpasille. Kaikki viimein katoaa käsistäsi. Ja sitäpaitsi kenetköhän täältä haluat päätöksen tekemiseen puolestasi. Älä ikinä koskaan kirjoittele tänne tuollaisia. Eiköhän tuollaiset asiat pidä päättää ihan itse. Älä korvikkeita.....
jota kohtaan on enemmän tunteita. Ja, jos vielä on se tunne, että hän on se oikea, niin kyllä. Tunneasiat on tunneasioita... ei niihin järkeä pidä sotkea sen enempää, kuin ettei nyt ihan sekopäitä asioita tee, mutta kumppanin vaihtaminen ei ole sekopäistä. On tehtävä niin, kuin parhaalta tuntuu.
Parempi tunnettu paha kuin tuntematon hyvä.
kun lasket toisen menemään. Jos et pysty eroon, niin tiedät mitä tehdä. Näin teet myös sen kakkosnaisen onnelliseksi, hän saa jatkaa elämäänsä.