Olen yrittänyt lopettaa tupakanpolttoa mutta homma on mennyt siihen että viikolla pystyn olemaan polttamatta mutta heti kun perjantai&viikonloppu koittaa ja näkee ystäviä niin johan taas alkaa polttelu. Eli outo tapani on että en polta muulloin kuin viikonloppuisin mutta silloin saattaa mennä kaksikin askia päivässä. Viikolla ei jostainsyystä tee mieli tupakkaa.
Olen huomannut että tupakanhimoni saattaa liittyä myös alkoholiin. Koska olen aikoinaan tottunut että kun juodaan alkoholia niin myös poltetaan tupakkaa niin tämä tapa on jotenkin jäänyt alitajuntaan.
Kuinkakohan epäterveellistä tämmöinen viikonloppupolttelu on verrattuna normaaliin jokapäiväiseen poltteluun?
Olen huomannut että tupakanhimoni saattaa liittyä myös alkoholiin. Koska olen aikoinaan tottunut että kun juodaan alkoholia niin myös poltetaan tupakkaa niin tämä tapa on jotenkin jäänyt alitajuntaan.
Kuinkakohan epäterveellistä tämmöinen viikonloppupolttelu on verrattuna normaaliin jokapäiväiseen poltteluun?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tupakointi satunnaisesti, siis tyyliin juuri vain viikonloppuisin, on noin 10 kertaa riskialttiimpaa saada haittavaikutuksia kuin säännöllisestä tupakoinnista. Eli ihan oikeasti vaikka luku ei olisi tuo 10 tasan (en muista tarkkaan), se on silti erittäin typerää. Eli peruslähtökohtana on että kannattaa tupakoida koko ajan tai ei ollenkaan, harrastelutupakointi on kaikkein vaarallisinta tupakointia.
Nyt perusteluja ja faktoja pöytään!
Mulla viikonloppupolttelu leviää käsiin ja en ole varma onko se edes mikään ongelma. Mä oon nyt vuoden poltellut dokatessa, mut nyt oon alkanu tylsyyteeni polttelemaan iltaisin. En siis sitä ennen ollu maistanukaan. Aika hassua kokeilla röökiä eka kertaa 23v:na kun riskiaikoina yläasteella ei edes maistanut. Kun nyt vielä on tosi halpaa röökiä jäljellä niin kai ne tässä voi vetää loppuun kuljeksimasta. Viikon päästä sitä sitten saa lisää niin pitää miettiä jatkaako tätä.
Kännissä on jo oikeastaan pakko polttaa ja tuntuis tosi hölmöltä olla polttamatta. Liian monta vuotta meni siihen että aamulla oli pää kipeä muiden polttamisesta ja usein oli tylsää kun ei ollut toimettomina hetkinä baareissa mitään tekemistä. Tupoakoitsijalla ei ole koskaan _tosi_ tylsää. Voisi jopa sanoa että on tekosyy lähteä dokaamaan kun on hyvä syy polttaa.
Mä oon tosi addiktiivinen persoona. Ei kannata mun huumeita varmaan kokeillakaan ja ei ne kyllä mulle sovikaan. Oon ollu seksiin jumissa ja nyt kun sitä ei tunnu saavan niin oiekastaan röökillä pystyy vähän lievittämään sitä vitutusta. Epäterveellisyydestä en ole kiinnostunut. Ihan sama, mitä sitä vuosia säästelee. Mä uskon että jos joku tupakoimaton nainen tulisi elämään niin huomaisin etten polttaisi enää. Ihan sama...
Siis yhteenvetona voisin sanoa että ainakin minä luulen että jossain vaiheessa sitä joustaa periaatteistaan ja polttaa selvinpäinkin.