Kertokaapas opiskelutavoistanne, kuinka paljon luette muutakin kuin luentoprujuja kurssien aikana/muulloin? Riittääkö pelkät luennot ja niihin liittyvät materiaalit kuin hyvin asioiden omaksumiseen? Tietysti enempi parempi, mutta jos muista syistä aika on kovin kortilla...
lääkiksessä
opiskelusta
8510
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
kortilla, niin ei pidä lääkikseen mennä.
Jaahans ja taas masennetaan.
Todellisuudessa medisiinarilla on enemmän vapaa-aikaa, kuin keskiverto korkeakouluopiskelijalla, ai mikskö? Senkö takia hän on älyllisesti ylivertainen? Ehei, vaan siksi että hänen ei tarvi palauttella järjetöntä määrää harkkatöitä, niin kuin esim. teekkareiden.
Tämä pätee ainakin Tampereella, muista en tiedä.
Medisiinarilla on vähemmän vapaa-aikaa verrattuna muihin korkeakouluopiskelijoihin, sillä lääkiksessä ei akateemista vapautta tunneta vaan iso osa opetuksesta on pakollista ja niitä harkkatöitä on paljon.
Jaa jaa, itsellä on tällä viikolla kuusi tuntia pakollista opetusta. Klinikat on nyt sitten asia erikseen. Ja kirjallisia harjoitustöitä olen joutunut palauttamaan tähän mennessä nolla kappaletta, tänä syksynä joutunee palauttamaan sen ensimmäisen. Ryhmätöitähän kyllä on mutta eipä niistä tarvi palauttaa mitään 5-10 sivun kirjallista työtä, kuten teekkarit.
Täsmennetään nyt sen verran, etten pidä lääkistä minään piknikkinä, mutta viikkoa kohden pakollista tekemistä on kuitenkin vähemmän kuin monilla muilla. Luettavaa on kohtuu paljon, mutta senhän saa sijoittaa sinne minne itse haluaa.
ps. itsellä on toinen korkeakoulututkinto pohjilla, joten koen tietäväni mistä puhun.
No joo, lisätään sen verran, että oli vähän poikkeava viikko. Mutta normaalistikin pakollista opetusta on viikossa noin kymmenen tunnin verran.
Noh, minullakin on aikaisempia akateemisia opintoja alla ja koen myös tietäväni mistä puhun. Ilmeisesti opiskelemme eri yliopistoissa, oma lukujärjestykseni on melkoisen ahdas.
opiskelijoita on varmastikin monenlaisia eli on niitä jotka lukee "hullun lailla" ja on taas niitä jotka lukevat vähemmän. Luennoilla kuitenkin käydään läpi ne olennaisimmat asiat, ja samat asiat tiivistettynä löytyy siis luentomonisteista. Jos luennolla on ajatuksella mukana voi hyvinkin riittää että asiat kertaa myöhemmin monisteista, jos luentoja jää väliin tai keskittyminen ollut vähissä, kannattanee monisteiden sanomaa selventää kirjojen yms avulla. Kaikki ylimääräinen työ ja sitä myötä tiedon määrä on tietysti aina plussaa, mutta suurin osa taitaa lukea loppujen lopuksi aika vähän, eli lähinnä luentoprujuja ja hiukan tiiviimmin sitten tentin alla, ainakin mitä "syrjäkorvalla" kuullut.
kyllä niiden monisteiden luvulla on pärjännyt aika hyvin, jos joku asia on jääny epäselväks niin ainahan siitä voi kysyä tai etsiä tarkennusta jostakin. Loppujen lopuks, esim. tk-työssä ne hommat pyörii niiden perusjuttujen ympärillä ja jos perustiedot ei riitä, kokeneemmat kollegat ja esh auttaa. Eikä kaikkia yksityiskohtia edes kannata ruveta pänttäämään, työelämässä esim. jonkin toimenpiteen vasta-aiheet, lääkeannokset, erotusdiagnostiikka yms tiedot voi kuitenkin kätevästi tarkistaa netistä tms, oikeastaan riittää että tiedät mitä täytyy osata hakea. Käytännön kautta ne sitten alkaa pikkuhiljaa jäädä pysyvästi mieleen ne usein toistuvat jutut ja pikkuhiljaa alkaa pärjätä itsenäisemmin ja tulee se ns. rutiini.