millainen tunne abortin jälkeen
abortti
-öäop
31305
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
_________
http://www.ituprojekti.net/index.php/abortin-jalkeen
>Surun ensimmäinen vaihe on usein helpotus. Lyhyen ajan kuluttua ensimmäiset helpotuksen tunteet haihtuvat ja tuntuu vaikealta ajatella, mitä on oikeasti tapahtunut. Tässä vaiheessa moni kieltää koko asian ja siihen liittyvät tunteet. Kieltäminen saattaa kestää muutamasta tunnista jopa vuosikymmeniin asti.
Naiset reagoivat hyvin eri tavoin.
Lakattuaan kieltämästä tosiasioita naiset usein ahdistuvat ja vihastuvat. Joskus tunteiden vahvuus voi olla yllättävän suuri. He saattavat olla vihaisia itselleen ja/tai toisille. Vihan ilmaiseminen on tärkeää, koska sisäänpäin kääntyessään se saattaa aiheuttaa psykosomaattisia oireita mm. masennusta ja itsetuhoisuutta. Syyllisyys, häpeä ja itsesääli ovat myös usein esiin tulevia tunteita.>
"Naiset reagoivat hyvin eri tavoin." Hammaslääkärissä käyntikin on epämiellyttävämpää kuin aborttikokemuksena ja toimenpiteenä.
jotka eivät kertakaikkiaan halua lasta??
eihän heillä tuollaisia negatiivisia tunteita ole ollenkaan!
Heidät on jätetty tästä kokonaan ulkopuolelle!
Miksi jonkun tarvisi keskeytyksestä tuntea syyllisyyttä, häpeää tai
itsesääliä????? ei ymmärrä tuollaista ollenkaan!
kulunut jo 20 vuotta :D Ja toiseen aborttiin menossa. Mutta odotellaan, odotellaan...
pois:
"Abortin jälkeen olisi tärkeä jutella kokemuksestasi ja niistä tunteista, mitä se on sinussa herättänyt.
-jos niin tuntee tarpeelliseksi kohdallaan
Olet kokenut menetyksen ja sitä on luvallista surra.
-jos ei koe menettäneensä mitään,miten voi surra jotakin?
Aborttia seuraava suru on samankaltainen kuin suru, jota keskenmenon kokenut nainen tuntee.
-edelleenkään,jos ei koe menettäneensä mitään,ei sure
Molemmissa tilanteissa ensimmäisten raskausviikkojen aikana äidin ja lapsen välille syntynyt side katkeaa äkillisesti.
-kaikilla ei sidettä synny edes vastasyntyneeseen
onkin varmaan edes niitä moraalin rippeitä jäljellä joilla tuntea sellaista oman lapsensa tappamisesta..
päättelet?
tekemättömään aborttiin on ollut katkeruuteen ja mustaan sappeen johtava. Tekemätön abortti on johtanut vihaan ja aggressioihin, joita hän purkaa täällä ab-palstalla joka päivä useaan otteeseen abortin tehneisiin ja/tai abortin hyväksyviin naisiin.
pelkästään sikiönä. ei tulisi murhajuttuja mieleen edes yhdistää
raskauden keskeytyksiin. ymmärrän ajattelun jos olet edes uskovainen
muuten ajatuksesi tuntuvat ihan hulluilta!
sanottu! olen kanssasi täysin samaa mieltä.
En tajua miksi ihmiset vouhottaa ylipäätänsä
tästä asiasta - ne jotka haluaa tehdä lapsen,
siitä vaan ja jos taas ei, niin sitten ei.
Eihän kukaan raskauden keskeyttänyt ala syytellä
synnyttäneitä maailman ylikansoittamisesta itsekkäiden
syiden vuoksi ym.
...jätetty tuosta ulkopuolelle ne naiset, jotka eivät koe minkäänlaisia muita tunteita kuin helpostusta, sillä hehän eivät ole ituprojektin asiakkaista.
Eli edellisen kirjoittaja olisi voinut laittaa, että juttu käsitteli niitä 20 prosenttia (huom: nyt on ituprojektin lähde) aborttiin päätyneistä naisista, jotka kokevat valintansa vääräksi jälkeenpäin.
20%sta (siis 25%stä) puhu vaan ihan yleisesti toteaa ne tunteet tavallisiksi.
Öööh... miten tämän nyt taas sanoisi..?
Kyse on sivustoista jotka on tarkoitettu abortista kärsiville naisille. Tottakai se silloin puhuu abortista kärsivien naisten tunteista. Ei se luonnollisestikaan puhu niiden naisten tunteista, joille abortti on selvä valinta, sillä eihän niiden naisten tunteet anna minkäänlaista vertaistukea abortin haavoittamille...
tunteitako (mm. syyllisyyttä) ei vois tulla vaikka ois ollu kuinka selvä valinta??
Ei ole ollenkaan vaikea huomata minkälaista syyllisyyttä täälläkin moni siitä potee tekoaan parhain päin selitellessään!
Se kun näyttää olevan joillekin ylivoimaista uskoa että kaikki eivät koe aborttia taakkana jota kantaa syyllisyyden tuskissaan.
Jos niitä tunteita tulee, vaikka abortti on ollut itsetään selvä valinta, silloin mennään Ituprojektin sivulle hakemaan vertaistukea muilta samoin kokeneilta naisilta. Ja silloin nähdään, että Jaahas, en ole mikään erikoistapaus, vaan naiset jotka kärsivät abortista kokevat ensin helpostusta, sitten syyllisyyttä...
kaikki ei varmastikaan hakeudu ituprojektiin eikä yhtään mihinkään muuallekaan avun piiriin! :D Ihan yleisellä tasolla se ituprojekti niistä tunteista puhuu ja kaikille niillekin jotka ei hakudu mihinkään.
synnytyksen jälkeistä masennusta potevistakaan ei hakeudu avun piiriin. Sen näkee jo tuolta "väsymys ja masennus" palstalta. Kärsivät hiljaa itsekseen. Mitenköhän synnyttäneille on pitänyt perustaa oikein OMA väsymys ja masennus palsta? Koska se on niin yleistä.
hormooneista ja menee ohi nopeasti. Ei synnytyksestä mitään syyllisyyttä, väärintekemisen tunnetta yms. loppuelämää haittaavia henkisiä rasitteita jää.
riesana kuin konkreettinen riesa koko loppuelämäksi = kakara. Ja adoptio se vasta PAHIN riesa on!
omantunnon riesakaan kovin mukavalta vaikuta.. Mieluummin muutamien kuukausien konkreettinen riesa ja hyvä riesaton mieli loppelämäksi :)
valita kuviosta pois sen muutaman kuukauden konkreettisen riesankin? Eli ei muutaman kuukauden konkreettista riesaa ja hyvä riesaton mielikin vielä?
Siksi ne valinnat tehdäänkin sen mukaan, kummasta on ENEMMÄN riesaa.
joku hirveä painajainen on ohi! Helpottunut ja iloinen.
Viisastunut - käytä kunnon ehkäisyä tästä lähtien!
Viisaimpia päätöksiä mitä olen tehnyt elämässäni.
joku pakonomainen tarve hokea tätä tappamisen "viisautta" joka ketjuun?
mielipidettäsi siitä miten abortti on väärin? Jokaisella on oikeus sanoa mielipiteensä,näkemyksensä asiasta ja kokemuksensa,ei vain abortin vastustajilla.
pakonomainen tarve sekaantua jokaiseen ketjuun ja nälviä täysin asiallisesti vastanneille?
kirjoittaa nyt ... eksyin tänne eka kertaa viikonloppuna ja aloin
mielenkiinnosta seurata tätä palstaa. Enpä ole tuollaista hirveän
ahidstavaa "uskonnollisfanaattista" ajattelutapaa usein tavnnutkaan!
Idea on vastailla kirjoittajille eikö niin sinä joka vastustat aborttia? Keskustelu abortin puolesta ei - luojan kiitos (luit ensimmäisen sanan aivan oikein)- vaimene sen takia että sinä olet asiasta eri mieltä!
Kylläpä meitä naisia riittää moneen junaan ...
ja jatkoin elämääni niin kuin aborttia ennenkin;tein ruokaa,lähdin ostoksille jne tavallista arkea. Kokemus ei tuntunut fyysisestikään miltään,ei ollut kipuja tms.
täällä.
joskus kun kuulee aborttijuttuja, muistan yhtäkkiä
et "hei mullekin on tehty se, voin siis sanoo asiasta jotain ihan
kokemuksen syvällä rintaäänellä".