ensimmäinen lintsu

Jos seurallisuus on merkitsevä kriteeri niin lähinnä papukaijapuolelle menee vaihtoehdot. Muista kuitenkin että ykköskaveri linnulle on yleensä toinen lintu, ja sinun on tehtävä työtä sen eteen että ihmisseurakin kiinnostaa, itsestään se ei millään linnulla tule tai säily.

Kaikki papukaijat ovat kuitenkin enemmän tai vähemmän äänekkäitä, ainakin tiettyinä aikoina päivästä, siihen kannattaa henkisesti valmistautua. Siedettävissä rajoissa useimmiten äänenkäyttö on esim undulaatilla ja neitokakadukin on yleensä suhteellisen hiljainen papukaijaksi, joskin äänekkäitä yksilöitä niistäkin löytyy. Muitakin aloittelijalle sopivia pieniä ja suht hiljaisia lajeja toki löytyy (esim araset, ruohokaijat, raita-aratit yms), mutta niitä voi olla hankalampi löytää etenkään nuorina ja suht luottavaisina yksilöinä. Monet harvinaisemmat lajit on tuotu eläinkauppoihin ulkomailta, ja ne on kasvatettu tarhoissa suht vähäisellä ihmiskontaktilla ja tulevat tänne usein jo vähän varttuneempina, jolloin niiden kesyksi saaminen voi olla aloittelijalle ylivoimainen urakka. Mutta toki kannattaa silmänsä pitää auki kaupoissa käydessä, joskus niitä helmiäkin osuu kohdalle.

Helposti saatavia ja aloittelijalle sopivia pieniä papukaijoja ovat juuri undulaatit ja neitokakadut. Jos hankit linnut joltain kokeneilta kotikasvattajilta joka käsittelee poikasia paljon pienestä pitäen, saat todennäköisesti valmiiksi kohtuullisen seuralliset ja ihmiseen jo luottavat lemmikit. Jos haluat, voi aluksi ottaa vain yhden linnun ja hetken rakennella sen kanssa kaveruutta ennen toisen hankkimista, mutta pidemmäksi aikaa voit hyvällä omallatunnolla vain yhden linnun ottaa ainoastaan jos käytännössä lähes koko ajan on joku kotona sille seuraa pitämässä.

Sekin kannattaa huomioida että "häkkilintu" on hieman harhaanjohtava nimitys monille lemmikkilinnuille, käytännössä linnun on saatava lennellä huoneistossa paljon vapaanakin jos häkki ei ole todella iso lentohäkki. Linnut ovat myös aika sotkuisia lemmikkejä ja suhteellisen pitkäikäisiäkin, ja alkuviehätyksen ja vähän liiankin suurten odotusten jälkeen moni linnuhankkija kyllästyy siihen jatkuvaan siivoamiseen ja aamuiseen metelöintiin. Jos haaveissa on ollut kesy olkapäällä keikkuva kaveri jota voi silitellä ja rapsutella, saattaa innostus lopahtaa piankin jos lintu ei heti sitä kontaktia olekaan niin innolla ottamassa eikä ole taitoa tai aikaa kesyttää, koulia ja käsitellä lintua niin että toiveiden mukainen lemmikki saadaan. Samaten jos jollain perheenjäsenellä on taipumusta astmaan tai allergiaan, kannattaa linnuhankintaa miettiä toisenkin kerran niistä irtoavan hienon lintupölyn tähden.

Ja mihin lajiin päädytkin niin muista ensin hankkia paljon tietoa ennen linnun hankintaa, ja muista sekin että linnun häkki ei ikinä ole liian suuri, kun taas liian pieniä ja/tai epäkäytännöllisiä kopperoita on eläinkaupoissakin myynnissä ihan liikaa (suositeltu häkin minimikoko pienimmillekin lintulajeille on pohjaltaan esim noin 70x50cm, eikä sekään vielä mitenkään väljä asuintila lentävälle eläimelle ole...) .