Hallitus suunnittelee rajuja kehitysyhteistyöleikkauksia
Kepan tiedote 18.8.2009 | 7:45
Suomen hallitus suunnittelee rajuja leikkauksia ensi vuoden kehitysyhteistyömenoihin: varmistamattomien tietojen mukaan leikkaukset voivat olla jopa 140 miljoonaa euroa.
"Leikkaushuhut ovat shokki. Pannaanko kehitysmaiden köyhät kantamaan vastuu Suomen taloudellisista vaikeuksista?", kysyy puheenjohtaja Gunvor Kronman Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepasta.
Hallitus sopi keväällä 200 miljoonan euron siirtämisestä budjetin sisällä kotimaan työllisyyden tukemiseen. Kepan mielestä on kohtuutonta, että ulkoministeriön hallinnonala, joka vastaa vain noin reilua kahta prosenttia valtion menoista, pannaan pahimmillaan kantamaan kaksi kolmasosaa tarvittavista leikkauksista.
Leikkaukset ajoittuvat myös erittäin huonoon aikaan, sillä talous-, ilmasto- ja ruokakriisien vuoksi avuntarve maailmassa on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Esimerkiksi nälkäisten määrä nousi kesällä jo yli miljardiin.
Kepa hämmästelee hallituksen nopeasti muuttunutta kantaa. "Hallitus on tähän asti korostanut kehitysyhteistyön tärkeyttä ja Suomen halua kantaa vastuuta. Miksi suunta on muuttunut näin nopeasti?", ihmettelee Kronman.
Suomi profiloitunut kehitysavun leikkaajana
Edellisen kerran Suomi niitti kyseenalaista mainetta 1990-luvulla leikkaamalla apuaan yli 60 prosentilla. Pudotus on rajuimpia koko kehitysyhteistyön historiassa. Esimerkiksi Ruotsissa tiputus oli tuolloin 17 ja Norjassa 10 prosenttia.
Kepa pitää valitettavana budjettineuvotteluista tihkuneita tietoja, joiden mukaan leikkauksia perusteltaisiin nyt EU-maiden kehitysavun minimitavoitteella, jonka mukaan yhteisömaiden tulisi saavuttaa 0,51 prosenttia bruttokansantulosta ensi vuoden aikana. Taantuman takia Suomi saavuttaa tavoitteen suunniteltua pienemmällä summalla, koska kansantalous pienenee.
"Ei pidä unohtaa sitä, että varsinainen tavoite on kuitenkin 0,7 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Nyt tehtävät leikkaukset vaikeuttavat tavoitteen saavuttamista myöhemmin", sanoo Kronman.
Toinen kyseenalainen uudistus, jota hallituksessa ilmeisesti valmistellaan, on muutos pakolaismenojen laskemisperusteissa. Aiempaa noin 20 miljoonaa euroa suurempi osuus niistä aiotaan laskea kehitysavuksi. Tähän asti Suomi on noudattanut suhteellisen edistynyttä menettelyä, eikä ole juurikaan laskenut kehitysyhteistyöksi menoja, jotka eivät tosiasiassa päädy köyhyyden vähentämiseen kehitysmaissa.
http://www.kepa.fi/uutiset/7240
Kepan tiedote 18.8.2009 | 7:45
Suomen hallitus suunnittelee rajuja leikkauksia ensi vuoden kehitysyhteistyömenoihin: varmistamattomien tietojen mukaan leikkaukset voivat olla jopa 140 miljoonaa euroa.
"Leikkaushuhut ovat shokki. Pannaanko kehitysmaiden köyhät kantamaan vastuu Suomen taloudellisista vaikeuksista?", kysyy puheenjohtaja Gunvor Kronman Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepasta.
Hallitus sopi keväällä 200 miljoonan euron siirtämisestä budjetin sisällä kotimaan työllisyyden tukemiseen. Kepan mielestä on kohtuutonta, että ulkoministeriön hallinnonala, joka vastaa vain noin reilua kahta prosenttia valtion menoista, pannaan pahimmillaan kantamaan kaksi kolmasosaa tarvittavista leikkauksista.
Leikkaukset ajoittuvat myös erittäin huonoon aikaan, sillä talous-, ilmasto- ja ruokakriisien vuoksi avuntarve maailmassa on suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Esimerkiksi nälkäisten määrä nousi kesällä jo yli miljardiin.
Kepa hämmästelee hallituksen nopeasti muuttunutta kantaa. "Hallitus on tähän asti korostanut kehitysyhteistyön tärkeyttä ja Suomen halua kantaa vastuuta. Miksi suunta on muuttunut näin nopeasti?", ihmettelee Kronman.
Suomi profiloitunut kehitysavun leikkaajana
Edellisen kerran Suomi niitti kyseenalaista mainetta 1990-luvulla leikkaamalla apuaan yli 60 prosentilla. Pudotus on rajuimpia koko kehitysyhteistyön historiassa. Esimerkiksi Ruotsissa tiputus oli tuolloin 17 ja Norjassa 10 prosenttia.
Kepa pitää valitettavana budjettineuvotteluista tihkuneita tietoja, joiden mukaan leikkauksia perusteltaisiin nyt EU-maiden kehitysavun minimitavoitteella, jonka mukaan yhteisömaiden tulisi saavuttaa 0,51 prosenttia bruttokansantulosta ensi vuoden aikana. Taantuman takia Suomi saavuttaa tavoitteen suunniteltua pienemmällä summalla, koska kansantalous pienenee.
"Ei pidä unohtaa sitä, että varsinainen tavoite on kuitenkin 0,7 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Nyt tehtävät leikkaukset vaikeuttavat tavoitteen saavuttamista myöhemmin", sanoo Kronman.
Toinen kyseenalainen uudistus, jota hallituksessa ilmeisesti valmistellaan, on muutos pakolaismenojen laskemisperusteissa. Aiempaa noin 20 miljoonaa euroa suurempi osuus niistä aiotaan laskea kehitysavuksi. Tähän asti Suomi on noudattanut suhteellisen edistynyttä menettelyä, eikä ole juurikaan laskenut kehitysyhteistyöksi menoja, jotka eivät tosiasiassa päädy köyhyyden vähentämiseen kehitysmaissa.
http://www.kepa.fi/uutiset/7240
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mitenhän sopii palstan aiheeksi. Biovanhemmat eivät ole kehitysyhteistyön asiakkaita.
Ja eikös tuo 90 luvun leikkaukset juuri vaikuttaneet näihin jotka johtivat huostaanottojen räjähdysmäisiin lisääntymisiin??
"Edellisen kerran Suomi niitti kyseenalaista mainetta 1990-luvulla leikkaamalla apuaan yli 60 prosentilla."
Eikös nämä laittomat hoidolliset huostaanotot syö valta osan suomalaisten vero rahoja?? Vai miksi luulisit suomella olevan nykyään taloudellisia vaikeuksia niinkuin kunnillakin on... tai väittävät näin siitä huolimatta on varaa kalliisiin huostaanottoihin edullisimpien palvelujen tukitoimien..ym. sijaan...
"Pannaanko kehitysmaiden köyhät kantamaan vastuu Suomen taloudellisista vaikeuksista?"
Niin sitten se onkin jo toisestakin päästä pois ja kas köyhimmästä päästä...
Eiköhän suomi (Eduskunnan herrat,päättäjät,ym.) itse ole syyllinen suomen taloudellisiin ongelmiin??
kaikenlaiset katastrofit ovat ilmausta siitä että tuomioiden aika on alkanut. mikäli kansa tekee parannuksen meillä voi olla vielä mahdollisuus ettei kansamme ja maamme tuhouudu. hylätkää pahat tekonne ja vääryytenne. lakatkaa valehtelemasta ja sieppailemasta lapsia, tai piilottelemasta toisilta varastettuja lapsia. ruttotaudit, kuivuudet, nälänhädät... en kannata kehítystytheistyötä vaan kiire olisi saada evankeliumi kansoille, rahat suunnattava siihen. kun kehitysmaat kääntyvät kristinuskoon nekin alkavat kukoistaa, ja mikäli suomi luopuu Jumalasta ja Jeesuksesta, emme ole enää rturvassa mekään. kiitos niille esi isillemme jotka rukoilivat ja antoivat kunnian Jumalalle.
ensiapuna paljon ehkäisyvälineitä kaikkien kansojen naisille uskonnonlajista ja rikkaudesta riippumatta, jotta nälkäisiä ja sairauksiin kuolevia ei tulisi enempää. Nainen ei halua synnyttää lapsia kuolemaan nälkään ja sairauksiin, vaan haluaa synnyttää vain sen lukumäärän lapsia, joille riittää ruokaa ja terveyttä.
ja näin säästyneet rahat kohdistettava biovanhempien ja mkuidenkin terveydenhoitoon (viererotukseen,ym( ja itse ottavat vastuun lapsistaan.muutenhan kaikki lapset pitäsi huostaanottaa, samanlaisia ovat kaikki vanhemmat.
ja ongelma on ratkaistu