ihan kaikille :)
>> Merkitsemällä viikoittaiset vesiarvomittaustulokset kalenteriin, sekä pitämällä kirjaa muista akvaariossa tapahtuvista muutoksista (mm. vedenvaihdot, uusien kalojen hankinnat, uudet ruokintatavat ja määrät ym.), pystyt helposti tulkitsemaan kalojesi vointia... jälkikäteenkin.
Ja onhan sellasen hoitokirjan pito muutenki ihan hyvä!
... tiiättekös ... :D
>> Merkitsemällä viikoittaiset vesiarvomittaustulokset kalenteriin, sekä pitämällä kirjaa muista akvaariossa tapahtuvista muutoksista (mm. vedenvaihdot, uusien kalojen hankinnat, uudet ruokintatavat ja määrät ym.), pystyt helposti tulkitsemaan kalojesi vointia... jälkikäteenkin.
Ja onhan sellasen hoitokirjan pito muutenki ihan hyvä!
... tiiättekös ... :D
Vastaukset 19
Vanhimmat
niin minulla ollut 8v noin akvario ei kyl sama ensin 160 ja nyt 250 ..ja en KOSKAAN ole laittanut MITÄÄN lisä aineita sinne ..vain kerran kuussa putsaan ja vaihdan noin puolet vedestä.ja silloin laitan VAIN vedenparannus ainetta..en muuta....on miekka kaloja,partamonni,.platy.keltatetra.kuparimonni..ja 4 lehtikalaa.....vanhin on tälläkin hetkellä parta monni 4,5v ja muutkin todella monta vuotta....et en tiedä onko myynti höpinää noi lisäaineet.....vai mikä....
Vedenparannusaine ja lannoite ovat ainoat tarpeelliset, jos pidät akvaariota jonka vesiarvot on "raanavettä" en tarkoita että suoraan raanasta. Tarkoitan akvaariota, joka on kypsytetty ilman vesiarvojen muuntamista keinotekoisesti.
Noin 2 - 3 kuukauden kuluttua akvaarion perustamista ja kypsytyksen jälkeen, parin kuukauden sisällä kasvit, kalat, suodatus, valo ja raanaveden yhteisvaikutus on luonut vakiintuneet vesiarvot ilman lisäaineita. Tällaisen akvaarion hoito on kaikkein helppohoitoisin ja taloudellisin.
Tällaisiin oloihin löytyy lukuisia kalavaihtoehtoja. Tietoa tulevista vesiarvoista, joihin etsitään kaloja löytyy netistä.
Aina tarvitse käyttää edes vedenparannusainettakaan, täällä pohjavesialueella en käytä, naapurikunnassa vesi haisi ja maistui niin kloorille (pintavettä), että pakko oli käyttää tuotakin. Nykyään laitan vain lannotteita, eli pmdd:tä ja tarvittaessa miekoille pohjalannoitetta, pitäisi hakea nestehiiltä (tupsulevää), kunhan jaksan ja ennen kaikkea muistan.
Jotkut lajit tarvitsevat kenties veden laadulta erilaisuuksia. Jos akvassa on riittävän suuri suodatus pinta-ala ei veden vaihtojakaan tarvita välttämättä koskaan jos typenkierto toteutuu täydellisesti.
Partamonnit elävät keskimäärin yli kymmenen vuotta, mulla on tuossa isossa tankissa kaksi yli kaksikymmentä vuotiasta koirasta.
Lehtikalat voivat elää helposti kymmen vuotiaiksi.
Tetrat kuutisen vuotta, hammaskarpit reilun viisi vuotiaiksi, miekkapyrstöt lähes kymmenen vuotta... tällä logiikalla voisi todeta että sulla on vielä samat kalat akvassa kun aloit harrastaa akvakaloja, jos ei ja jos ovat kuolleet aiemmin, jossain on silloin vikaa, hoitomenetelmissäkö??
Miten mahtaa neljä lehtikalaa sopia keskenään 250litrasessa?
- sukupuolijakauma ;)
Moni seikka on monen asian summa, ei kaikkia voi selittää näinkään yksioikoisesti...
Tässä linkissä tietoa vedenparannusaineen vaikutuksista.
http://www.akvaariotukku.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=17&Itemid=33
Mielestäni 4 lehtikalaa sopii ton kokoiseen, jos ne on 2 2 eli eri rotuiset parit.
Lehtikalat ovat tosi rauhellisia, jos ovat kutupareja. Kutua vartioidessaan ne ajaa muut pois, mutta vain jos tulevat 20 - 30 centin päähän. Yksi tärkeä vaatimus on akvaarion korkeus pitäisi olla vähintään 50 cm.
Olen samaa mielta fish KINGn vastauksesta, ja hän osaa kertoa sen sanoin.
mitata kaikki vesiarvot viikottain (ph,kh,nitriitit ja nitraatit sun muut...) Itsellä kun on reilun puolivuotta ollut akva, ja kaikki arvot selkeästi vakiintuneet, olen mittaillut vain nitraatteja tarkistaakseni vedenvaihtovälejä. Eli mittaatteko kaikki arvot tosiaan viikottain, vaikka ei mitään häikkää/muutosta akvan hoidossa olisikaan?
En minäkään mittaile vesi arvoja/pitoisuuksia kuin tarvittaessa, kaloista kyllä näkee jos jokin on pielessä ja kun niitä kuitenkin hoitaa joka päivä ainakin ruokinnalla, niin oppii tuntemaan ne lemmikkinsä kyllä aikas hyvin käyttäytymiseltään.
Yleensä veden vaihto auttaa moneen asiaan, itse en ole koskaan käyttänyt mitään ihme litkuja, ainoastaan nestemäistä hiiltä sekä - kasvislannoitteita. Akvakin kypsyi aikoinaan mullan avulla ja ammoniakilla sekä vanhan akvan suodattimella sekä hiekalla.
Aikaa on mittailusta kulunut kauan, mutta eipä ole muutoksiakaan tullut, pari tetraa jämä parviin lisää. Tuon "kovalankin" pystyy hoitamaan vanhalla rutiinilla, kun vaihtaa aina samanverran niin tietää aineetkin oikein annostella. Selkeä rutiini on kaikkein tärkeintä kalojenkin hoidossa, itsellekin helpompi, tietää mitä tekee, ei pidä mitään kirjanpitoa pitää.
Vedenparannusaine poistaa vedestä klooria, kloramiinia ja ammoniakkia sekä raskasmetalleja. Joidenkin vedenparannusaineiden on todettu myös auttavan korkeisiin nitriitti- ja nitraattipitoisuuksiin sitomalla yhdisteet vaarattomaan muotoon typpibakteerien hajotettaviksi . Vedenparannusaine auttaa pitämään yllä kalojen ihon luonnollista limakerrosta.
En tiedä missä ihme paikkakunnalla akvaario harrastajat asuvat kun aika usein siellä on tosi hyvä vesi.. =D
Vesitesteistä voi kukin olla mitä mieltä tahansa, mut onhan jotkut perus testit ihan hyvä omistaa. Itse mittaan makean veden altaista arvot n. joka toinen kk ja murto- ja merivesi altaista joka viikko.
En miekään mittaa vesiarvoja, niin kuin kerroitte, sen kyllä oppii huomaamaan, milloin jokin on pielessä ja raanaveden haistaa/maistaa, jos siinä on jotain häikkää.
Turun kaupunki varoittaa, jos vedenottamossa on levää tai vesilaitos huuhtelee putkia.
Pohjan möyhimisen, kasvien karsimisen ja suodattimen puhdistuksen jälkeen olen tehnyt nitriitti- ja nitraattitestit.
Paljonko on se määrä klooria, kloramiinia, ammoniakkia sekä raskasmetalleja haitallinen kaloille, paljonko nykypäivänä veden puhdistamoiden käyttämät määrät millä ne putsaavat vettä. Mitkä ovat ne haitalliset määrät jotka ovat haittana kalojen terveydelle.
Nitriitti ja nitraatti pitoisuudet saadaan pidettyä aisoissa säännöllisillä veden vaihdoilla jotka voidaan mitoittaa nitraatti pitoisuuden mukaan jonka ei anneta nousta liian korkeaksi, yli 50mg/l joka on tällöin haitallista myös kaloille. Väitän että niin korkeaksi nitraatti ei usealla monasti nousekaan.
Mikäs sitten pitää luonnossa kalojen limakerroksista huolen, ei siellä olla annostelemassa vedenparannus aineita veteen joka voi välillä olla huonolaatuisempaa kuin mitä koti akvaariossa pahimmillaan, tietenkin toleranssit ovat eri luokkaa ja massaan hukkuu paremmin haitta aineita kuin pieneen määrään vettä koti akvaarioissa, mutta kuitenkin, toivottavasti ymmärrät pointtini ;)
Vesitestereiden tarkkuuksista voidaan olla myös montaa eri mieltä, pärjätäänkö pelkillä liuskatesteri mittalaitteilla kun digitaalisesti on testattu tippatestereiden ja liuskatestereiden ero, eivät tippatesteritkään mitään 100% tulosta anna, sen verran niissä on tulkinnan vaikeutta joillakin valmistajilla jopa enemmän kuin toisilla. Mutta varmaa on että jos mittaat liuskalla veden nitriitti pitoisuutta joka antaa vielä alhaisen lukeman, voi tippatesterillä tilanne olla jo hälyyttävä ja digimittarilla testattaessa tulos voi olla jopa kauhistuttava, kuitenkin tippatesterin avulla mitattuna päästään jo siihen marginaaliin jolloin voidaan alkaa auttaviin toimenpiteisiin ennen kuin on jo liian myöhäistä. Niin monasti asia on täälläkin konkreetisesti saatu lukea.
Jos veden laatu on jo valmiiksi huonoa raanasta tullessaan ei se parane kunnolla edes veden parannus aineillakaan, silti kalat sen kestävät. Tehkääs niitä testejä laboratorio olosuhteissa, akvan vettä omaan purkkiin ja veden parannus ainetta perään, mitä mitta tulos muutoksia saatte aikaan, konkreettisesti.
Euroopassa asia onkin jo toinen jossa raana vesi ei ole edes juomakelpoista, ainakin siitä tulee turistin saatanan moinen ripuli :)
Järvi muodostaa oman pienen ekosysteeminsä.
Järven ekosysteemille ensiarvoisen tärkeitä varsinkin ovat joka syksyiset ja -keväiset täyskierrot. Täyskierto tarkoittaa sitä, että järven kerrostunut vesi sekoittuu pystysuunnassa. Tämä tasaa järven happi- ja ravinnepitoisuuksia..
Yleensä järveen myös johtaa joki ja siitä laskee joki pois.
Akvaario olosuhteissa yritetään kopioida mm. tätä eli veden kiertoa.
Suodatin on akvaarion tärkein laite. Suodattimen tehtävänä on pitää vesi roskista puhtaana ja kemialliselta koostumukseltaan kaloille sopivana. Tämän takaa suodatinmateriaalissa tapahtuva bakteeritoiminta.
Joka kerta, kun akvaario/ suodatin pestään kuolee bakteeri ja mikro-orgasmia.
Pohjan lappomisessa myös.
Bakteeri toiminta alkaa aina uudestaan... kuluttaen mm. paljon happea.
Happea kuluttavat akvaariossa kalat ja myös kasvit. Erilaiset bakteerit ja muut mikro-organismit saattavat kuluttaa huonosti voivasta akvaariosta jopa kaiken hapen. Happea tuottavat akvaariossa kasvit ja levät.
Se suurin idea vedenparannusaineen käytössä on "auttaa" äkillisiltä akvaarion kemiallisten olosuhteiden muutoksilta.
Se sitoo mm.raskasmetallit, kuten kuparin. Neutraloi kloorin ja suojaa kaloja.
Bakteeritoiminnan ei siten tarvitse "kuluttaa voimia" mm. näihin!!
Mitä pienempi akvaario tasapainon pitäminen on sitä vaikeampaa. Sit ku siihen kun lisätään vielä yksi sisäsuodatin.
Akvaarion pitäminen ilman mitään vedenparannusainetta onnistuu. Koska kuitenkin on kehitetty aine mikä auttaa sen tasapainossa pitämisessä paljon en ymmärrä miksi sitä ei voisi käyttää.
Tässä lyhyesti perusteluni... =D
Miksi käyttää turhia litkuja, jos niitä ei tarvitse ? On alueita joissa osan vuotta tarvitsee käyttää parannusaineita, esim. oulussa asuessa kalat hankaili ja osa sai ihme epileptisiä kohtauksia keväisin, jos yritti ilman parannusaineita vettä vaihtaa, täällä naapurikunnassa taas ei ole mitään ongelmia ollut (ja kyllä sen huomaa jo mausta, vedenhän ei pitäisi maistua miltään).
Nyt tiedän/ymmärrän taas hitusen lisää... oli aikas hyvin selitetty, suomeksi toiin kuin se kerrotaan akvahoidon sivulla mutta vielä on aukko siinä miten raskasmetallipitoista tai muita haitta aineita sisältävää on suomen niemen raanavesi, onko klooriakaan enää niin paljoa kuin kaksikymmentä vuotta sitten.
Mulla on yksi kaveri Nokian kuuluisassa vesilaitoksessa töissä, hän taitaa taatusti tietää asiasta jotain... ( ei hän joka sai kaiken kaaoksen aikaan siellä )
Saisko tosta sun jutusta tehdä oman keskustelun jossa kerrottaisiin akvaarion biologisesta toiminnasta ja sen ekosysteemistä miten tärkeätä on typenkierto akvaariossa, jaksaisiko sellaista akvaristi harrastaja lukea?
. marDH
Liian monimutkainen =D.
Kyllähän vedestä ja kemiasta löytyy paljon jo tehtyjä sivuja netistäkin...se on tietty eri asia kuka niitä liian pitkiä sepustuksia jaksaa lukea. Kaiken lisäksi kemia on aihe alueena aika moni vivahteinen. Asiasta voi kirjoittaa yksin kertaisesti, mut yleensä siitä sitten jää kuitenkin jotain olennaista pois.
Pitkälle pötkis jo jokainen akvaariota pitävä/harrastava jos tajuaisi, että
AKVAARION HOITO ON PÄÄASIASSA VEDEN HOITOA!!!
Se kuitenkin vielä tuosta aiheesta vesi:
Kraanavesi on hyvin harvoin suoraan kaloille sopivaa. Siitä "tulee" tai sittten ei semmoista. Asiaan vaikuttaa kuitenkin olennaisesti mm.suodatin ja akvaarion koko. (Myös valo mitä kasvit tarvii).
1.Isossa akvaariossa jossa on ulkosuodatin (paljon massaa jonka läpi vesi virtaa )on myös paljon mm. hajottaja bakteereita. .
2.Isossa akvaariossa on myös paljon pinta-alaa pohjassa missä elää mm. migrobiorganismi. Myös veden haihtumispinta-ala on isompi.
Pienessä altaassa jossa taas ei yleensä ole kumpaakaan asiat on (lähes) päin vastoin.
Nyt kun olen näköjään alkanut notkumaan näilläkin 24 akvaario sivuilla niin aiheesta vesi voisi avata oman keskustelun.
Hmm... Kylläpäs mun YKSINKERTAINEN pikku vinkki loikin hurjan RÖNSYILEVÄN keskustelun... JEE!
Vedenparannusaineesta - itsekään en sitä ole käyttänyt... Kannattaiskohan alkaa käyttämään, näin JÄLIKÄTEEN? Meinaan vaan, että itse asun Rovaniemellä, ja täällä pohjavesialueella, johon ei saa rakennuttaa siis edes HUOLTOASEMAA! Luulen että täällä on ihan Suomi-Finlandian YKKÖS vesi :) >TOSIN: Rovaniemen Faunatar-liikke sijaitsee meiltä noin 30kilometrin päässä, he sanoivat että siellä on ihan hirmu huono vesi (liike sijaitsee Revontuli -kauppakeskuksessa!) Kuulema kaloja kuolee veden vaihtoihin joskus. ARGH!
Ööö... Mitähän muuta mulla oli mielessä mainita...
No ainaki se JÄNNÄ JUTTU, että miten on ennen kalat kuiten pärjänny, ku nykyään kaik on niin tarkkaa... Mummoni nimittäin tuli tuohon yks päivä muistelemaan, että kun hän oli parantolassa töissä (vuosikymmeniä sitten), niin KERRAN KUUKAUDESSA tuli siivooja (varmaan ihan myrkyttömillä käsillään ja hyvillä tiedoillaan ja niin edelleen), otti akvan parantolan aulasta, tyhjäs sen ja pesi hiekat, suodattimet, kasvit - KAIKKI!! Ja sama rumba ens kuussa. EIKÄ MUUTEN TAINNU KÄYTTÄÄ PARANNUSAINEITA :O *jösses*
Minkä merkkinen vedenparannus aine olisi hyvä? Hinta?
... Pitäs kai ne tippatestitkin ostaa... Tai sit ei. Myyjä itseasiassa tässä samaisessa Faunattaressa tuumas, että jos liusketestit alkaa hälyytellä kokoajan tms., niin sitten ottaa tarkempi testi siitä hälyyttäneestä arvosta.
Ai niin: siitähän se pitikin kysyä, että MISTÄ TIETÄÄ ET ON LIIAN VÄHÄN HAPPEA AKVASSA? ja MILLOIN KASVIT VIE HAPPEA - pimeyden aikanako???
Sulle "20 vuotta....." tiedoksi:
tänne akvaariokeskusteluihin tosiaan JÄÄ KOUKKUUN x)