Teen tällaista gallupia, ja kysyisinkin, mistä olette löytäneet puolisonne? Seuroista, iltakylistä, netistä, tuttavien luota...? Baari-illoista ei toivottavasti kumppania haeta, joten olisi mielenkiintoista tietää, että mistä. Kiitos! :)
puolison löytyminen
minä vain
91036
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Työpaikka romantiikka.
Suloisesta Suomesta, yöttömästä juhannusyöstä, suuren järven rannalta, juhannuskokon luota, juhannustansseista, nukkuvasta venevalkamasta, pikkuvolkkarista...ne yöt on niin valkeet ja kuluvat kohta...
...kaverin isosta veljestä. Tais olla kavereilla osuutta asiaan. =) Tietyltä osin järkkäilyä, esim. se, että meidät aina muka vahingossa jätettiin kahdestaan autoon, kämpälle, mökille yms. mutta loput järkkäilyt tulivat omasta takaa. Pari vuotta on yhteistä taivalta takana. Tulevaisuus on tuonut huolia mukanaan, joten mietimme tässä juuri tällähetkellä että jatkaako vaiko eikö...
Tämä on luonnollinen ihmisen ja parisuhteen tie.
Puoliso ei ollut hän joksi häntä alussa luulin.
Olin rakastunut omaan mielikuvaani hänestä. Nyt hänestä on hiljalleen tulossa sinullekin hän itse. Nyt tarvitaan sitä jota vihittäessä sanoitte toisillenne, eli TAHDON. Sitoutuminen ja erilaisten psyykkisten ja fyysisten pakoteiden sulkeminen on nyt tässä tilanteessa ensimmäinen tehtävä.
Minulla on vaimoni kanssa kohta 32 vuotta yhteistä eloa.
Mutta sitä olin sanomassa, että älkää yrittäkö kahdestaan liian pitkään. Apua on saatavilla ja takuu on lähes 100%.
On hyviä avioparikursseja joissa yhdessä käsitellään kipeitä ja vaikeita asiaoita ja rukoillaan Jumalalta apua. Opetellaan puhumaan samaa kieltä jotta ymmärretään toisiamme erilaisina ihmisinä, miehinä ja naisina.
Kiitos kun otit rehellisesti puheeksi. Ota onkeesi. Tehkää kuitenkin vain yhteisiä päätöksiä.
Hyvä päätös on lähteä avioparikurssille jo ensi kesänä. Takaan ettette kadu tällaista päätöstä.
Olin ujo poika silloin ja turvauduin näihin kirjeenvaihtoilmoituksiin.
Lukuisia kirjeitä vaihdoin kymmenien tyttöjen kanssa, kunnes lopulta vastasin Pellervo-lehden aviopuolisoa hakevan tytön ilmoitukseen.
Kyllä siinä oli seikkailun tuntua se ensi tapaaminen. Matkustin junalla varkauteen ja näin jo junan akkunasta tuntomerkkeihin sopivan ujon näköisen tytön odottelevan asemalaiturilla.
Tytön ulkonäkö ei vastannut odotustani ja mielessäni suunnittelin jo häipyä takaisin.
Kuitenkin rohkaistuin ja päätin olla ainakin tämän ensi vierailun hänen kanssaan.
Puhumisemme olivat hakemisessa ja niin käveltiin sitten linja-autoon, joka vei meidät tytön kotiin kaupungin ulkopuolelle.
Jos ei ollut ensivaikutelma unelmien täyttymys, ei se ollut myöskään perillä tytön kotonakaan.
Köyhä tölli, jossa isä vain jatkuvasti juovuksissa ja velipoika rassasi koko ajan vanhaa autonrämää pyhät ja arjet. Välillä se käväsi sisällä jotain syömässä ja jatkoi taas kunnes lopulta väsyi ja tuli likaisine ryysyineen sisälle nukahtaen puusängyn päälle.
Ainoa positiivinen asia oli uskovainen äiti ja tämä tytär, josta sitten aikain päästä tuli vaimoni ja kymmenen lapsen äiti.
Oli juhannus ja lemmenyön aikaa.
Meille kävi vahinko sinä yönä, josta sain kuulla kuukausia myöhemmin kirjeenvaihdon jatkuttua.
Sinun on nyt pakko mennä naimisiin kanssani, koska teit mulle lapsen, tyttö kirjoitti.Koska olen mies, joka ei sanaansa syö ja vastaa tekosistaan, menin naimisiin ja tässä sitä nyt ollaan. Kyllä niitä vahinkoja voi sattua uskovaisillekkin, eli rakastellaan ennen papin aamenta.
Löysin mieheni srk-suviseuroista.Naimisissa onnellisesti ollaan oltu 6 vuotta ja lapsia on kolme.
Esikoislestadiolaisten isoista seuroista väliajalla, rakkautta ensi silmäyksellä! Sitten kylässä tutustuttiin.
Ja kotina sattui tuolloin olemaan useamman opiskelijan solukämppä. Siellä tuli käymään komea nuorimies -ja muutaman kuukauden pohjustelun jälkeen olin sulaa vahaa ;)
Viisi vuotta on nyt tuosta aikaa ja niiiiiin onnellisesti oomme naimisissa. Se on yksi sydämeni suurimmista kiitoksen aiheista tuonne Yläkertaan!
äiti sanoi, se tulee vaikka savupiipusta =) Mutta kyllä se ihmeiden ihme olikin, vaikka ei aivan katolta tullutkaan.
En löytänyt, hän tuli, tai oikeammin hänet johdatettiin luokseni. Tuli ovasta sisään. Rakkautta ensisilmäykseltä! Se oli suurten sattumien summa, että näin kävi. Yhtään ei tunnettu etukäteen.
Siinä, missä ihmisen mahdollisuudet päättyvät, Jumalan mahdollisuudet vasta alkavat. Puoliso on todellakin lahja. Etsimällä ei tule kohdalle, ei ainakaan minun tapauksessa.