Avustajana oikeudessa

Suoran sukulaisuuden (vanhemmat - lapset jne.) kohdalta vastaus on selvä: saa toimia avustajana oikeudessa.

Muitten osalta OK säädös asiamiehenä toimimisen monopolisoimisesta vain oikeustieteellisen koulutuksen omaaville on ainakin rikosasioissa ilmeisesti laiton.
Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen (saatettu meillä laintasoisesti voimaan) 6.3 artiklassa säädetään:
"Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:
...
c. oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos ... "

Tuota vähimmäisoikeutta ei voi tavallisena lakina annetulla säädöksellä rajoittaa.
Tietääkseni asiasta ei (vielä) ole ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisua, mutta melkoisella varmuudella sellainen ennemmin tai myöhemmin hankitaan. EIT:llä ei liene artiklan sanamuodonkaan vuoksi vaihtoehtoja.
Jään kiinnostuneena odottamaan, mitä siitä sitten seuraa.

jorma.uski kirjoitti:

Suoran sukulaisuuden (vanhemmat - lapset jne.) kohdalta vastaus on selvä: saa toimia avustajana oikeudessa.

Muitten osalta OK säädös asiamiehenä toimimisen monopolisoimisesta vain oikeustieteellisen koulutuksen omaaville on ainakin rikosasioissa ilmeisesti laiton.
Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimuksen (saatettu meillä laintasoisesti voimaan) 6.3 artiklassa säädetään:
"Jokaisella rikoksesta syytetyllä on seuraavat vähimmäisoikeudet:
...
c. oikeus puolustautua henkilökohtaisesti tai itse valitsemansa oikeudenkäyntiavustajan välityksellä, ja jos ... "

Tuota vähimmäisoikeutta ei voi tavallisena lakina annetulla säädöksellä rajoittaa.
Tietääkseni asiasta ei (vielä) ole ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisua, mutta melkoisella varmuudella sellainen ennemmin tai myöhemmin hankitaan. EIT:llä ei liene artiklan sanamuodonkaan vuoksi vaihtoehtoja.
Jään kiinnostuneena odottamaan, mitä siitä sitten seuraa.

EY-oikeutta tulkittaessa pyritään lähinnä harmonisoimaan sitä ja kansallista oikeutta, ts. jos kansallinen oikeus ei ole selvästi ristiriidassa EY-oikeuden kanssa, yhteisö ei puutu siihen. Valintaoikeus on tässä tapauksessa ymmärrettävä suppeasti, eli valinnan voi suorittaa siihen kelpoisten ihmisten joukosta, ei kaikkien elävien ihmisten.

Osana oikeusjärjestelmää on myös ns. yleisiä oppeja ja periaatteita, joita ei lakikirjasta suoraan löydä. Niiden tunteminen on mielestäni käytännössä mahdotonta ilman oikeustieteellistä koulutusta. Jos mainitsemaasi pykälää lukisi ehdottomana sääntönä kuin piru raamattua, erillään muusta oikeusjärjestyksestä (kuten sinä teet), seuraisi siitä mm. se, että edustajana voisi olla vaikkapa alaikäinen tai muu oikeustoimikelvoton.

hjölkdhrs kirjoitti:

EY-oikeutta tulkittaessa pyritään lähinnä harmonisoimaan sitä ja kansallista oikeutta, ts. jos kansallinen oikeus ei ole selvästi ristiriidassa EY-oikeuden kanssa, yhteisö ei puutu siihen. Valintaoikeus on tässä tapauksessa ymmärrettävä suppeasti, eli valinnan voi suorittaa siihen kelpoisten ihmisten joukosta, ei kaikkien elävien ihmisten.

Osana oikeusjärjestelmää on myös ns. yleisiä oppeja ja periaatteita, joita ei lakikirjasta suoraan löydä. Niiden tunteminen on mielestäni käytännössä mahdotonta ilman oikeustieteellistä koulutusta. Jos mainitsemaasi pykälää lukisi ehdottomana sääntönä kuin piru raamattua, erillään muusta oikeusjärjestyksestä (kuten sinä teet), seuraisi siitä mm. se, että edustajana voisi olla vaikkapa alaikäinen tai muu oikeustoimikelvoton.

En puutu käsitykseesi EY-oikeuden harmonisoimisesta.
Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimus, missä tuo 6.3 artikla on, on saatettu Suomessa laintasoisesti voimaan. Kyse ei siis ole mistään harmonisoimisesta, vaan Suomessa voimassa olevan lain määräyksestä, sanamuotonsa mukaisesti ".. vähimmäisoikeus .."