Miten voi olla muka mahdollista, että jos haluan jatkaa amk-opintoja yliopistossa, niin pitää tehdä jotkut siltaopinnot vielä lisäksi? Amk-tutkinto on lukion jälkeen 240 op. Yliopistossa tehtävä kanditutkinto on 180 op. Miksi siis pitää opiskella lisää, vaikka on tehnyt laajemman tutkinnon?
Mitä sellaista yliopiston 180 op:n opinnoissa on, mitä ei amk:n 240 op:ssa opeteta riittävästi? Ja täytyykö kaikkien tietää muka samat asiat täsmälleen jotta voi opiskella maisteriksi?
Ainakaan n.s. tieteelliset menetelmät eivät voi olla syynä. Amk-opinnäytetöissä on monissa amkeissa paljon parempi taso kuin pikkuyliopistojen kandintutkielmissa. Myös tutkimusmenetelmien opinnot on amkeissa pääsääntöisesti paremmin järjestetty kuin yliopistoissa. Monella laitoksella voi yliopistossa edelleenkin tehdä kanditutkielman ilman että on koskaan opiskellut menetelmäopintoja.
Monella lalla käytetään samoja oppikirjoja, opettajatkin ovat usein samoja. Jopa kurssien nimet ovat samoja. No ok, yliopistossa on enemmän tieteenfilosofisia perusteita ja amkissa enemmän työelämän tarpeista lähteviä soveltavia projekteja. Mutta ero ei suinkaan ole 60 op! Ja eikös yliopistossakin ole kaivattu enemmän yhteyttä yrityselämään. Miksi ei voi osoittaa osaamista yliopistossa ahot-periaatteella?
Siltaopinnot
4
3551
Vastaukset
- opintopisteistä
Kun siirryttiin opintoviikoista opintopisteisiin, yliopiston vaihtokerroin oli 1,7 ja ammattikorkeakoulun 1,5. En tajua, mistä tämä epätasa-arvo alemman korkeakoulututkinnon (kandi) ja amk:n välillä johtuu. Tuntuu, että ero on pedagogiikassa, ei tieteellisessä filosofiassa.
Faktana otan esimerkkinä, että AMK:ssa kaikki opettajani käyttivät alan yliopiston vastaavan opintojakson materiaalia, mutta opintokansioita ei hyväksytty yliopistokelpoisiksi, koska oli amk-todistus. Siksi aloitin siltaopinnot.
AMK:n opinnäytteet ovat parempia kuin kandin tutkielmat. Olemme samaa mieltä. Samoin on yhteistä oppimateriaalia, kuten mainitsit. Yliopistossa työelämän osuus jää todellakin liian vähälle, mutta silti työelämään otetaan jostain syystä mieluummin kandeja kuin amk-koulutettuja.
Kannattaa ottaa yhteyttä opetusministeriöön, niin selviää amk:n ja yliopiston eriarvoisuus.- oppipoika Olli
Kyllä ero sinänsä samaa aihetta käsittelevien kurssien välillä yo:ssa ja amk:ssa on erittäin suuri.
Joko täysin lukematta tai erittäin löperösti valmistautumalla amk:ssa kurssit sai suoritettua, yliopistossa ja kauppakorkeassa ne vaativat todella suurta panostusta. Toki yliopistossakin helpompiakin opintojaksoja oli, mutta etenkin ammattiopinnot ja siitä eteenpäin jo pääsääntöisesti hyvin vaativia. AMK:ssa mielestäni ei.
Lisäksi amk:ssa mielestäni aivan liikaa aikaa käytetään mitättömien projektitehtävien ym. tekemiseen. Muuten hyvä ajatus, mutta oppimisen kannalta ne olivat pääsääntöisesti aivan liian heppoisia, copy-pastella ja "ryhmätyönä" tehtyjä viritelmiä. Opintopisteet täyttyvät epärelevantista hötöstä, jossa ei varsinaisesti vaadita oppimaan oikein muuta kuin netin ja powerpointin käyttöä.
Vertailusuhde olisi mielestäni siten, että 1 op amk:ssa = 0,5 yo:ssa. AMK-tutkinto vastaisi siten hieman yli puolta kandidaatin tutkinnosta yliopistossa. Ei voi ihan aukottomasti noin toki yleistää, mutta siinä main.
Korostan että minulla ei ole mitään puolesta eikä vastaan, ei ammattikorkeakoulujen eikä yliopistojen osalta. Kerroin tässä vain miten asia käytännössä mielestäni on. Olen itse jo kauan työelämässä ollut reilu 3-kymppinen, ja suorittanut varsin paljon eri opintoja eri oppilaitoksissa, eri aloilla ja koulutustasoilla. Kokemuksia tutkinto-, täydennys-, ja erikoistumisopinnoista mm. Turun ja Helsingin yliopistoissa, TKK:lla, HSE:ssä, TSE:ssä, Haaga-Heliassa, Ewtekissä/Metropoliassa ja HAMK:ssa. - Yliopistolainen
Siltaopinnot tai täydentävät opinnot amk:sta yliopistoon pyrittäessä johtuvat siitä, että yliopistot ovat tiedekorkeakouluja, joissa tutkimuksen rakenne on erilainen kuin käytäntöpainotteisissa ammattikorkakouluissa. Siltaopinnoilla varmistetaan se, että amk:sta yliopistoon siirtynyt on oppinut tiedeperusteisen tutkinnon suorittamiseen vaadittavia tiettyjä tieteelliseen kulttuuriin ja tutkimukseen kuuluvia teemakokonaisuuksia, jotta yliopistosta valmistuminen menee sujuvasti. Siltaopinnot ovat siis perustana yliopisto-opinnoissa menestymiseen.
- Teemu Teekkari
Lähdin itse AMK-inssin opintojen jälkeen teknilliseen korkeakouluun jatkamaan DI:ksi. Siltaopintoja oli noin 30op sisältäen lähinna matematiikkaa ja fysiikkaa ja pari oman alani paljon laskentaa vaativaa kurssia.
Itselleni nuo siltaopinnot oli ainakin todella hyödyllisiä. En olisi koskaan selvinnyt oman alani "ammattiaineista" ilman noita täydentäviä kursseja. AMK:ssa matematiikat meni läpi nelosen-vitosen arvosanoilla ilman kummempaa paneutumista kurssin aihealueeseen. TKK:lla sai matematiikassa tehdä aivan helvetisti töitä eikä siltikään tullut arvosanaksi kuin 2-3.
AMK:n kurssien nimet saattavat todellakin olla aivan samannimisiä kuin vastaavat yliopistossa, mutta tosiasiassa sisällössä on paljon eroa. Tekniikan puolella ainakin AMK:ssa yleensä ohitetaan kaikki vaikeat asiat kun taas yliopistolla nuo vaikeat asiat ovat juuri niitä asioita joihin paneudutaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut
Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/2111658Miettimisen aihetta.
Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.1411415- 541143
- 581063
- 721015
- 106932
Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle
Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva54930Just nyt mä
En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman53860- 82840
- 31774