Sähkölaitoksilta saa lainata pistorasialiitäntäisille laitteille tarkoitettua energiamittaria. Eikä se kovin kallis ole ostettunakaan.
Kylmänä vuodenaikana laita kaikki lämmitys pois päältä. Odota, että kämppä viilenee 18 asteiseksi tai alemmaksi. Laita ulkoilman lämpötilalukema muistiin. Käynnistä ILP ja anna käydä 2 tuntia täydellä teholla. Katso mittarista kuluneen sähkön määrä sekä tarkkaile sisälämpötilan nousua.
Jos sisälämpö on 2h päästä takaisin lukemassa 22 astetta ja laitteen maksimilämpöteho on 6 kW ja energiamittari osoittaa 4 kWh kulutusta, olet todistanut, että laitteesi COP on 3,0 tuossa kyseisessä ulkolämpötilassa.
Kuka näitä on itse testannut?
Kylmänä vuodenaikana laita kaikki lämmitys pois päältä. Odota, että kämppä viilenee 18 asteiseksi tai alemmaksi. Laita ulkoilman lämpötilalukema muistiin. Käynnistä ILP ja anna käydä 2 tuntia täydellä teholla. Katso mittarista kuluneen sähkön määrä sekä tarkkaile sisälämpötilan nousua.
Jos sisälämpö on 2h päästä takaisin lukemassa 22 astetta ja laitteen maksimilämpöteho on 6 kW ja energiamittari osoittaa 4 kWh kulutusta, olet todistanut, että laitteesi COP on 3,0 tuossa kyseisessä ulkolämpötilassa.
Kuka näitä on itse testannut?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Mutta kysymyshän kuuluukin, että miten se maksimilämpöteho mitataan? En ainakaan minä osaa, vaikka kaikenlaista osaankin =)
Mitä jos tuossa lämpötilassa lämpöteho olikin vain 5kWh?
Testissäsi on epävarmuustekijänä juuri tuo että oletat maksimitehoksi valmistajan ilmoittaman nimellistehon.
Ei myöskään ole varmaa että kone paahtaa täysillä koko sen ajan kunnes saavuttaa 22 astetta.
Oletuksena toki on, että kone paahtaa täydellä teholla saavuttaakseen asetetun huonelämpötilan. Ei siis nimellisteholla vaan maksimiteholla. Mitsu FD25 nimellisteho 3,2 ja maksimi 6,3. Lämpötilan nousua pitää tietenkin tarkkailla. Oleellista on kellottaa se ajanhetki, jollin saavutetaan asetettu lämpötila. Tämän jälkeen alkaa kone käymään ylläpitoteholla. Tämän näkee myös kulutusmittarista.
Niin veikeetä mittaria ei kai olekaan, joka pystyisi luotettavasti mittamaan lämpötehon tuulettimen edestä, vai onko?
Jos sen maksimitehon kerta ottaa siitä tyyppikilvestä, niin voihan sen hyötysuhteenkin sit katsoa suoraan mainoksesta ;)
ei ole mainintoja hyötysuhteesta ja sehän on täysin riippuvainen ulkolämpötilasta. COP-arvo ( 7 astetta) saattaa mainoksesta löytyä, mutta kunnon käppyrää hyötysuhteesta eri ulkolämpötiloissa ei tahdo saada mistään laitteesta.
Eikö nimellisteho ole juuri maksimiteho?!?!
Ainoa todellinen testi saadaan mittaamalla todellinen teho ja sen voisi mitata niin että järjestetään tila, jonka lämpöhäviö on tunnettu, esimerkiksi peltinen eristämätön "huone" kylmävarastossa, jossa on 20 astetta pakkasta ja pakkanen pysyy vakiona. Huonee lämpötilan pitäminen 22 asteessa on testattu vaikka sähköpuhaltimella, jonka teho vastaa suunnilleen lämpöpumppua ja kulutus tietysti mitataan. Tästä saadaan laskettua "huoneen" lämpöhäviö tietyllä lämpötilalla.
Esim. Panasonic ilmoittaa teknisiissä tiedoissa:
Lämmitysteho, minimi-maksimi (nimellisteho) 0,6-5,4 kW (3,6 kW)
Nimellisteho on siis 3,6 kW. Ilmeisesti jokin keskimääräinen teho.
Olisiko käännöskukkanen? Tai ehkä ne on tapana ilmoittaa noin..
Kyllä nämä tehot ilmoiteaan juuri noin, eli
Lämmitysteho 3,2 (0,6-5,8), jossa 3,2 on nimellisteho ja suluissa minimi ja maksimi
ei mahdu ilmalämpöpumppu! Jos oletetaan että otetaan ulkoa 0 asteista ilmaa vaikkapa 100 kuutiota ja se lämmitetään vaikkapa 8 plus asteeseen ja puhalletaan sisälle asuinhuoneistoon jossa on jo lämmintä esim 15 astetta!! Miksi ei kannata ottaa sitä jo 15 asteista sisäilmaa 100 kuutiota ja lämmittää sitä ilmalämpöpumpulla 8 astetta lisää?? Eikö se olisi taloudellisempaa??? Ei mene mun jakeluun että kylmempää ulkoilmaa aletaan lämmittämään jo lämpimän sisäilman rinnalla ja ne sitten sekoitetaan..ainoa hyvä mun mielestä on se että saadaan raitista ilmaa sisälle. Mikä on ilmalämpöpumpun vaatima wattimäärä, se teho mitä pumppu vaatii toimiakseen.
Lähti heti vikaan siinä että ilmalämpöpumppuhan ei puhalla sisälle lainkaan ilmaa.
Ilmapumppu ottaa energiaa ulkoa ja luovuttaa sen sisälle, eli nimen omaan lämmittää sitä sisäilmaa.
Kannattaa tehdä kun ulkoilman lämpötila on ainakin 10 astetta. Saa hyvän lukeman ja mielen. Pakkasen puolella tuleekin pettymyksiä! :) On testattu!
Eipä onnistu copin mittailu tähän tyyliin. Liikaa muuttujia kuten
- Sisätilojen ja ilman lämpökapasiteetti
- Lämpöhäviöt ulos
- ilpin vaihteleva teho
Paremmin tuota voisi mitata siten, että selvittää paljonko sisäyksikkö kierrättää ilmaa milläkin puhallusteholla ja mittaa sen imemän ja puhaltaman ilman lämpötilaeroa. Kun tiedät lämpötilaeron, ilman lämpökapasiteetin ja ilmamäärän tunnissa saat siitä lämmitystehon. Tätä voi verrata siten siihen energiamittarin näyttämään tehoon.
http://www.paratronic.fi/kulutusmittaricc.shtml Tässä on muuten laadukas kulutusmittari, jos joku etsii sellaista.
Hintaansa nähden tarkka, kuten tästä testistä näkee:
http://www.hiit.fi/files/admin/publications/Technical_Reports/hiit-tr-2009-1.pdf