Saumakattojen renesanssi

Haluan nostaa esille sellaisia arvoja kuten kauneus, keveys, sirous ja ylipäätään monimuotoisuus. Meitä on moneen junaan ja joku jää asemallekin.
Kuka rakastaa aaltopellin merellistä muotoa ja toinen tiilikaton jykevyydetä.
Toiset taas tiilikuvioista kattopeltiä ja toinen paanukuviolle prässätyä peltiä.
Serkkuni vahva mielipide on että, sementti ja raskaat materiaalit kuuluu sokkeliin
Poltettu savi kukkaruukkuihin ja niin edelleen.
Vaan minusta tarpeeksi pienistä arkeista käsin saumattu katto on se jossa on jotain. Näkeehän niissäkin selviä virheitä nykymittapuulla mitattuna. Ja kuitenkin ovat tähän päivään asti hyvin palvelleet.
En voi ottaa kantaa keskustaluun työvehkeiden ja pääomien suuruuksista enkä
niiden tehokkaasta käyttöasteesta. Meitä suomalaisia on jo usean vuosikymmenen ajan opetettu kaupalliselta taholta avaimet käteen ja monimutkaisiin ratkaisuihin suuntautuviin kattoihin.
Kuitenkin tämä kansa ottaa ison koottavan kaluston ja kokoaa sen ilman kasausohjeita. Eikö juuri meillä pitäisi olla muodissa myös vanha.
Juuri käsin saumattu vesikatto on mielestäni sellainen arpentti joka, voisi olla isojen poikien palapeli.
Ja kyllä minä aion puhua renesanssista vaikka se olisi jonkun tajunnalle liikaa.

tompermanni kirjoitti:

Haluan nostaa esille sellaisia arvoja kuten kauneus, keveys, sirous ja ylipäätään monimuotoisuus. Meitä on moneen junaan ja joku jää asemallekin.
Kuka rakastaa aaltopellin merellistä muotoa ja toinen tiilikaton jykevyydetä.
Toiset taas tiilikuvioista kattopeltiä ja toinen paanukuviolle prässätyä peltiä.
Serkkuni vahva mielipide on että, sementti ja raskaat materiaalit kuuluu sokkeliin
Poltettu savi kukkaruukkuihin ja niin edelleen.
Vaan minusta tarpeeksi pienistä arkeista käsin saumattu katto on se jossa on jotain. Näkeehän niissäkin selviä virheitä nykymittapuulla mitattuna. Ja kuitenkin ovat tähän päivään asti hyvin palvelleet.
En voi ottaa kantaa keskustaluun työvehkeiden ja pääomien suuruuksista enkä
niiden tehokkaasta käyttöasteesta. Meitä suomalaisia on jo usean vuosikymmenen ajan opetettu kaupalliselta taholta avaimet käteen ja monimutkaisiin ratkaisuihin suuntautuviin kattoihin.
Kuitenkin tämä kansa ottaa ison koottavan kaluston ja kokoaa sen ilman kasausohjeita. Eikö juuri meillä pitäisi olla muodissa myös vanha.
Juuri käsin saumattu vesikatto on mielestäni sellainen arpentti joka, voisi olla isojen poikien palapeli.
Ja kyllä minä aion puhua renesanssista vaikka se olisi jonkun tajunnalle liikaa.

Lue lisää

Ihan kiva, että puhut renesanssista, mutta et kumminkaan ymmärrä siitä hölkäsen pöläystä peltikattojen osalta.

Nämä mainitsemasi palapelit tehtiin aikoinaan VAIN JA AINOASTAAN sen tähden, että Suomeen ei pidempää peltiä laivoilla tuotu. Mitta on määrämittaisi ja vajaata kahta metriä, mitta-asteikko Englantilaista. Mainitsemasi virheet johtuvat siitä, että materiaalien hukkaan tuolloin ei yksinkertaisesti ollut varaa.

Heti kun saatiin rullapeltiä, alettiin touhuumaan konerivejä, jotka ovat ainoa oikea peltikattomuoto, jolla saavutetaan 100% vedenpitävyys. Säästytään olkapäiden kulumilta ym. kattomiesten vaivoilta. Ulkonäkö nykykatoilla parempi ja pellin murtosietokyky huomattavasti parempi. Myös kaarevien rivien saanti nykyisin mahdollista hienojen laitteiden ansiosta. Vältytään palapeleiltä ja näin ollen tulevilta vuodoilta.

Peltiseppä. kirjoitti:

Ihan kiva, että puhut renesanssista, mutta et kumminkaan ymmärrä siitä hölkäsen pöläystä peltikattojen osalta.

Nämä mainitsemasi palapelit tehtiin aikoinaan VAIN JA AINOASTAAN sen tähden, että Suomeen ei pidempää peltiä laivoilla tuotu. Mitta on määrämittaisi ja vajaata kahta metriä, mitta-asteikko Englantilaista. Mainitsemasi virheet johtuvat siitä, että materiaalien hukkaan tuolloin ei yksinkertaisesti ollut varaa.

Heti kun saatiin rullapeltiä, alettiin touhuumaan konerivejä, jotka ovat ainoa oikea peltikattomuoto, jolla saavutetaan 100% vedenpitävyys. Säästytään olkapäiden kulumilta ym. kattomiesten vaivoilta. Ulkonäkö nykykatoilla parempi ja pellin murtosietokyky huomattavasti parempi. Myös kaarevien rivien saanti nykyisin mahdollista hienojen laitteiden ansiosta. Vältytään palapeleiltä ja näin ollen tulevilta vuodoilta.

Lue lisää

Mahtavaa lukea ammattimehen tekstiä. Ite olen ollut 4 vuotta katoilla ja meikäläisten ammattitautia olen kerran sairastanu.
Putosin tellinkeiltä kun oli niin pirun liukasta. sitä seurannutta nilkan vajaata liikerataa poden vieläkin.
Ollessani ennen timpurin hommissa tehtiin monenlaista. Kuitenkin kattomies on kunkku. Ja kunkku päättää koska harjakaiset on ajankohtasii.
Se renesanssi on minusta höpö höpö juttua. Eihän käsin saumattuja kattoja tehdä kuin prosentti konesaumoihin verrattuna.
Ja nekin jossain kirkoissa.
Toi on yks piru kun rakennesuunnittelijat määrää kissanmentäviä ilmavälejä
konesauman alle. Ei se hömpötys ollu ennenkuin joku älypää keksi kondessiveden
ja sitä kuulemma tulee niin paljon että tarvitaan omat kourut niitä varten.
tää oli vitsi. Rakennustarkastajatkin on vaihtanu päivää sanan kondenssivettä sanaksi.
Hevon helvetti, sanon vaan että 87 prosenttia kondenssivettä on muiden kuin konesaumakaton vuotoja. Tai pulverilumen viemää kosteutta jota tapahtuu tiilikatoissa.
Luulen sen renesanssii miehen ajattelevan kenen vaan tekevän konesaumakaton.
Ei se niin ole. Jos se saisi työkalut käteen nii varmaan menis sormi suuhun.
Mikä lie romantikko. Miihin se romantikko sormensa lykkää?
Siinä minä sanon remesanssimiehen olevan oikeassa.
Kaunis ja sopusuhtanen katto tulee siitä kun ymmärtävät piirtää ja toteuttaa
semmoisen katon joss on kunnon räystäät ja sopiva kaltevuus.
Ja konesauma päälle.

juma kirjoitti:

Mahtavaa lukea ammattimehen tekstiä. Ite olen ollut 4 vuotta katoilla ja meikäläisten ammattitautia olen kerran sairastanu.
Putosin tellinkeiltä kun oli niin pirun liukasta. sitä seurannutta nilkan vajaata liikerataa poden vieläkin.
Ollessani ennen timpurin hommissa tehtiin monenlaista. Kuitenkin kattomies on kunkku. Ja kunkku päättää koska harjakaiset on ajankohtasii.
Se renesanssi on minusta höpö höpö juttua. Eihän käsin saumattuja kattoja tehdä kuin prosentti konesaumoihin verrattuna.
Ja nekin jossain kirkoissa.
Toi on yks piru kun rakennesuunnittelijat määrää kissanmentäviä ilmavälejä
konesauman alle. Ei se hömpötys ollu ennenkuin joku älypää keksi kondessiveden
ja sitä kuulemma tulee niin paljon että tarvitaan omat kourut niitä varten.
tää oli vitsi. Rakennustarkastajatkin on vaihtanu päivää sanan kondenssivettä sanaksi.
Hevon helvetti, sanon vaan että 87 prosenttia kondenssivettä on muiden kuin konesaumakaton vuotoja. Tai pulverilumen viemää kosteutta jota tapahtuu tiilikatoissa.
Luulen sen renesanssii miehen ajattelevan kenen vaan tekevän konesaumakaton.
Ei se niin ole. Jos se saisi työkalut käteen nii varmaan menis sormi suuhun.
Mikä lie romantikko. Miihin se romantikko sormensa lykkää?
Siinä minä sanon remesanssimiehen olevan oikeassa.
Kaunis ja sopusuhtanen katto tulee siitä kun ymmärtävät piirtää ja toteuttaa
semmoisen katon joss on kunnon räystäät ja sopiva kaltevuus.
Ja konesauma päälle.

Lue lisää

Ihana ja tapahtumarikas viikko taas takana. Joo, kyllä taitaisi työkalut pysyä käsissä. Kaiken kaikkiaan konesauma on hyvä ja varma tapa tehdä vesikatto. On kuitenkin muitakin tapoja jotka, ovat yhtä hyviä.
Oleellisinta kuitenkin on kohteen merkitys omistajalle ja ympäristölle.
On mainittu sopusuhtainen katto ja päälle saumapelli. Se on hyvä.
Olen nähnyt hyvin tehtyjä ja vähemmän hyvin tehtyjä konesaumakattoja. Parhaat käsisaumakatot ovat vielä paikoillaan koska aikaa on kulunut rutkasti niiden rakentamisesta. Se joka tekee käsisaumakaton tekee myös konesaumakaton.
Kun huomioon otetaan lämpöliikkeiden voima niin, käsisauman toimivuus on vertaansa vailla. jokaisen alle 2m:n levyn liike vuodessa on alle 2mm.
Toki konesaumakatto liukukiinnikkeillä pelittää vaikka 20m.
Äänet kuitenkin ovat eri luokkaa.
Vedenpitävyys riippuu katon heikoimmasta kohdasta.
Osaisitko juma tehdä tuplavetosauman?
Hyvä, sillä sellaistakin voi tarvita. Toki on sekin hakattava kiinni.
Timpuri joka on ikänsä naulannut käsin ei aina ole olkapäistään loppu.
Molempia käsiä kun käyttää niin pärjää pesäpallossa kuin pianonsoitossa.
Ihanne tietysti olisi kun taitava porukka vastaa katon rakenteista peltipinta mukaan lukien.
Silloin harja kulkee painuneessakin talossa vaakatasossa ja tulitikkuaskin verran köyryssä. Asuintalot ovat aikain saatossa kehittyneet ja ihmisen esteettinen silmä tottunut erottamaan kauniin ja vähemmän kauniin.
Käsin saumatun katon rytmi ja symmetrisyys ovat kaunista katseltavaa.
Teräskuokuin tuetut jalkarännit oikein sieviä ja asiallisia.
Onneksi tekijöitä vielä riittää käsisaumalle. Teollisuus kyllä tuottaa uutuuksia ja arkkitehdit luovat eriskummallisuuksia. Joten jokaiselle jotakin.

tompermanni kirjoitti:

Ihana ja tapahtumarikas viikko taas takana. Joo, kyllä taitaisi työkalut pysyä käsissä. Kaiken kaikkiaan konesauma on hyvä ja varma tapa tehdä vesikatto. On kuitenkin muitakin tapoja jotka, ovat yhtä hyviä.
Oleellisinta kuitenkin on kohteen merkitys omistajalle ja ympäristölle.
On mainittu sopusuhtainen katto ja päälle saumapelli. Se on hyvä.
Olen nähnyt hyvin tehtyjä ja vähemmän hyvin tehtyjä konesaumakattoja. Parhaat käsisaumakatot ovat vielä paikoillaan koska aikaa on kulunut rutkasti niiden rakentamisesta. Se joka tekee käsisaumakaton tekee myös konesaumakaton.
Kun huomioon otetaan lämpöliikkeiden voima niin, käsisauman toimivuus on vertaansa vailla. jokaisen alle 2m:n levyn liike vuodessa on alle 2mm.
Toki konesaumakatto liukukiinnikkeillä pelittää vaikka 20m.
Äänet kuitenkin ovat eri luokkaa.
Vedenpitävyys riippuu katon heikoimmasta kohdasta.
Osaisitko juma tehdä tuplavetosauman?
Hyvä, sillä sellaistakin voi tarvita. Toki on sekin hakattava kiinni.
Timpuri joka on ikänsä naulannut käsin ei aina ole olkapäistään loppu.
Molempia käsiä kun käyttää niin pärjää pesäpallossa kuin pianonsoitossa.
Ihanne tietysti olisi kun taitava porukka vastaa katon rakenteista peltipinta mukaan lukien.
Silloin harja kulkee painuneessakin talossa vaakatasossa ja tulitikkuaskin verran köyryssä. Asuintalot ovat aikain saatossa kehittyneet ja ihmisen esteettinen silmä tottunut erottamaan kauniin ja vähemmän kauniin.
Käsin saumatun katon rytmi ja symmetrisyys ovat kaunista katseltavaa.
Teräskuokuin tuetut jalkarännit oikein sieviä ja asiallisia.
Onneksi tekijöitä vielä riittää käsisaumalle. Teollisuus kyllä tuottaa uutuuksia ja arkkitehdit luovat eriskummallisuuksia. Joten jokaiselle jotakin.

Lue lisää

Jatka ihmeessä höpöttelyäsi, mutta älä liitä siihen mitään teknistä tietoa peltikatoista, koska tunnut olevan todella pihalla.

Käsikatto elää saman, mitä konesaumattukin. Eläminen vain tapahtuu saumoissa, jotka luonnollisesti vuosien saatossa rupeavat vuotamaan.

Konekattoja ei tehdä 20m pitkinä riveinä. Tutustu siis tähänkin.

Meteli on sama molemmissa katoissa. Eli tämä riippuu tekijästä ja siitä kuinka 'löysäksi' hän katon jättää. Vanhoissa käsikatoissa on tunnetusti sentin kerros tervaa päällä, joten tämän takia äänikin on pienempi.

Timpuri naulaa varmasti paljon, mutta kun hakkaat saumoja kiinni 8h päivässä vaikkapa 20v. niin timpuri olisi noilla lyöntimäärillä rakentanut jo Suomen valmiiksi. Väärä vertaus, mutta ajatuksesi oli kuitenkin kohtuullinen. Väitän, että jokaisella eläkkeellä olevalla sepällä on huonot polvet, olkapäät, peräpukamia, niskakulumia ja selkäkipuja.

Käsikatoille riittää tekijöitä, mutta onneksi myös museovirasto on tajunnut näissä nämä heikkoudet eikä enään teetätä käsikattoja vaan konerivit kelpaavat tilalle. Aikansa kutakin ja kun parempi keksitään, käytetään sitä. Jääkööt nämä haihattelijat muistelemaan menneitä;)

hakuteillä kirjoitti:

Jatka ihmeessä höpöttelyäsi, mutta älä liitä siihen mitään teknistä tietoa peltikatoista, koska tunnut olevan todella pihalla.

Käsikatto elää saman, mitä konesaumattukin. Eläminen vain tapahtuu saumoissa, jotka luonnollisesti vuosien saatossa rupeavat vuotamaan.

Konekattoja ei tehdä 20m pitkinä riveinä. Tutustu siis tähänkin.

Meteli on sama molemmissa katoissa. Eli tämä riippuu tekijästä ja siitä kuinka 'löysäksi' hän katon jättää. Vanhoissa käsikatoissa on tunnetusti sentin kerros tervaa päällä, joten tämän takia äänikin on pienempi.

Timpuri naulaa varmasti paljon, mutta kun hakkaat saumoja kiinni 8h päivässä vaikkapa 20v. niin timpuri olisi noilla lyöntimäärillä rakentanut jo Suomen valmiiksi. Väärä vertaus, mutta ajatuksesi oli kuitenkin kohtuullinen. Väitän, että jokaisella eläkkeellä olevalla sepällä on huonot polvet, olkapäät, peräpukamia, niskakulumia ja selkäkipuja.

Käsikatoille riittää tekijöitä, mutta onneksi myös museovirasto on tajunnut näissä nämä heikkoudet eikä enään teetätä käsikattoja vaan konerivit kelpaavat tilalle. Aikansa kutakin ja kun parempi keksitään, käytetään sitä. Jääkööt nämä haihattelijat muistelemaan menneitä;)

Lue lisää

Käsisaumatun katon poikkisaumojen määrä on karkeasti luokkaa lappeen mitta metreissä jaettuna kahdella. Kun lasketaan teräksen lämpölaajeneminen tarvitaan pieni laskutoimitus lähtökohdalla 1mm/1000mm/100c astetta.
Arvojen tarkkuus ei ole tärkeää vaan kun muistaa metrin terästangon liikkuvan
1millin kun lämpötila muuttuu 100 astetta.
Ai perhana, nyt tuli teknistä tietoa. Mutta kun kansalaiskoulussa Ilkka Leppämäki näin opetti ja sen uskoin niin, tällä tulen toimeen.

Jokainen ihminen varmasti sairastuu johonkin ammattitautiin jos koko työuransa
tekee samaa. Konttoristi saa peräpukamat helpommin kuin kattopeltiseppä.
Varmaan kädet loppuu kädet alta 15-vuotta jos asennat risteilijöihin seinä- ja
kattokasetteja koko ajan ja vielä urakalla.
Hirsitimpuri oli veistänyt pienen mökin seinät kerros kerrokselta ylös tasakertaan ja ohi kulki kirkkoherra. Seuralliseksi tunnetun puumiehen kohdalle oli helppo pysähtyä ja näin hengenmies kysyi: "Te kun taloa rakennatte ja hyvillä mielin viheltelette niin, saanko kysyä jotta onko tullut tehdyksi myös sellaisia pahoja töitä?
"On kait joskus tullut niitäkin vastaan":sanoi työmies ja laskeutui alas.
Kirkkoherra kiinnostui:"Kertokaa hyvä mies!
Timpuri pyyhki hikeä otsaltaan ja vältelleen lausui:"Todellakin, ei kovin pahoja vaan toisaalta pahojakin. Nuo ikkunan päälliset oli paha veistää.

Vai vedät museoviraston tähän mukaan. Tämä virasto on tärkeä ja tekee työtä muinoin tehdyin esim. rakennusten restauroinnin ja työtapojen vaalimisen suhteen. Jos malkakattojen ja turve-, olki-, paanukattojen joukossa on konesaumakattoja niin, tottakai sitä on vaalittava.

Valitettavasti Konesaumamiesten joukossa on vain pelkkiä palkan perässä juoksijoita. Nämä miehet suttaavat hosumalla rehtien kattopeltiseppien maineen
oikaisemalla työtä joka näkyy päälle ruuvatuista läpivienneistä sekä kuivista konesaumoista.
Käsisaumamiehen jättämiä kukkasia näkyy vieläkin hormin liitoksessa katteeseen.
Ja näkyvät toimineen kun niitä ei ole korjattu.
Tosi on kun toteat sauman liikkeen aiheuttavan vuodon.
Jätit kuitenkin kirjoittamatta ,että saumamaali voitelee sauman hyvin pitkäksi aikaa. Lasketaan kymmenissä vuosissa.
Sitten kun lopulta sinkki on hävinnyt ja ruosteviirut näkyvät ei taida se sauma vieläkään vuotaa. Vieläkin itse pelti sinnittelee pitkään ennekuin vuotaa.

Tähän tarvitaan vain ja ainoastaan huolellista työtä.

tompermanni kirjoitti:

Käsisaumatun katon poikkisaumojen määrä on karkeasti luokkaa lappeen mitta metreissä jaettuna kahdella. Kun lasketaan teräksen lämpölaajeneminen tarvitaan pieni laskutoimitus lähtökohdalla 1mm/1000mm/100c astetta.
Arvojen tarkkuus ei ole tärkeää vaan kun muistaa metrin terästangon liikkuvan
1millin kun lämpötila muuttuu 100 astetta.
Ai perhana, nyt tuli teknistä tietoa. Mutta kun kansalaiskoulussa Ilkka Leppämäki näin opetti ja sen uskoin niin, tällä tulen toimeen.

Jokainen ihminen varmasti sairastuu johonkin ammattitautiin jos koko työuransa
tekee samaa. Konttoristi saa peräpukamat helpommin kuin kattopeltiseppä.
Varmaan kädet loppuu kädet alta 15-vuotta jos asennat risteilijöihin seinä- ja
kattokasetteja koko ajan ja vielä urakalla.
Hirsitimpuri oli veistänyt pienen mökin seinät kerros kerrokselta ylös tasakertaan ja ohi kulki kirkkoherra. Seuralliseksi tunnetun puumiehen kohdalle oli helppo pysähtyä ja näin hengenmies kysyi: "Te kun taloa rakennatte ja hyvillä mielin viheltelette niin, saanko kysyä jotta onko tullut tehdyksi myös sellaisia pahoja töitä?
"On kait joskus tullut niitäkin vastaan":sanoi työmies ja laskeutui alas.
Kirkkoherra kiinnostui:"Kertokaa hyvä mies!
Timpuri pyyhki hikeä otsaltaan ja vältelleen lausui:"Todellakin, ei kovin pahoja vaan toisaalta pahojakin. Nuo ikkunan päälliset oli paha veistää.

Vai vedät museoviraston tähän mukaan. Tämä virasto on tärkeä ja tekee työtä muinoin tehdyin esim. rakennusten restauroinnin ja työtapojen vaalimisen suhteen. Jos malkakattojen ja turve-, olki-, paanukattojen joukossa on konesaumakattoja niin, tottakai sitä on vaalittava.

Valitettavasti Konesaumamiesten joukossa on vain pelkkiä palkan perässä juoksijoita. Nämä miehet suttaavat hosumalla rehtien kattopeltiseppien maineen
oikaisemalla työtä joka näkyy päälle ruuvatuista läpivienneistä sekä kuivista konesaumoista.
Käsisaumamiehen jättämiä kukkasia näkyy vieläkin hormin liitoksessa katteeseen.
Ja näkyvät toimineen kun niitä ei ole korjattu.
Tosi on kun toteat sauman liikkeen aiheuttavan vuodon.
Jätit kuitenkin kirjoittamatta ,että saumamaali voitelee sauman hyvin pitkäksi aikaa. Lasketaan kymmenissä vuosissa.
Sitten kun lopulta sinkki on hävinnyt ja ruosteviirut näkyvät ei taida se sauma vieläkään vuotaa. Vieläkin itse pelti sinnittelee pitkään ennekuin vuotaa.

Tähän tarvitaan vain ja ainoastaan huolellista työtä.

Lue lisää

Katto on kuuma paikka helteellä. Ja niin on saunakin kun just sieltä tulin.
Jäähdyttelin oluen voimalla ja täällähän on säpinää.
Vai on museolautakunta ottanut konesaumat käyttöön. Se on kova juttu.
Saaks niihin tehdä pohjat paremmin kun ne muuten on? Tai mitä sen väliä
kato kunkku plaanaa.
Vai puhutte jätkät kattomiehen sairauksista. Nilkat ne mulla sreikkaa.
Paremmat ne on mutta jyrkällä katolla taidean laittaa muijan korkkarit jalkaan.
Mitä sinä heität juttua jostain lämpöjutuista. Emmää semmoisia tarvi kun vaan jätkien kanssa plaanataan. Mutta. ei mitään kunkku jatkaa iltaa ja muistakaa että konesauma konemusiikki on täys sata.kans

juma kirjoitti:

Katto on kuuma paikka helteellä. Ja niin on saunakin kun just sieltä tulin.
Jäähdyttelin oluen voimalla ja täällähän on säpinää.
Vai on museolautakunta ottanut konesaumat käyttöön. Se on kova juttu.
Saaks niihin tehdä pohjat paremmin kun ne muuten on? Tai mitä sen väliä
kato kunkku plaanaa.
Vai puhutte jätkät kattomiehen sairauksista. Nilkat ne mulla sreikkaa.
Paremmat ne on mutta jyrkällä katolla taidean laittaa muijan korkkarit jalkaan.
Mitä sinä heität juttua jostain lämpöjutuista. Emmää semmoisia tarvi kun vaan jätkien kanssa plaanataan. Mutta. ei mitään kunkku jatkaa iltaa ja muistakaa että konesauma konemusiikki on täys sata.kans

Lue lisää

alkaisin rakentamaan, niin konesaumakatto olis katteeksi ainut vaihtoehto. Tosin määräisin sen alle alushuovan tai jotain vastaavaa. Itselläni oli nimittäin konesaumakatto vm 1953. (Äänetön , hieno katto) Uusissa katoissa kuulema on jotain häiriöääntä. Minun katossani ei ollut mitään. Alusrakenteena oli huopakaton pohjahuopa. Varmaan hyvä juttu. Äänettömyys johtui varmaan siitä. Jos rakentaisin nyt , tekisin em. katon. Siitä vaan, hyviä kattoja tekemään.

Jorkku kirjoitti:

alkaisin rakentamaan, niin konesaumakatto olis katteeksi ainut vaihtoehto. Tosin määräisin sen alle alushuovan tai jotain vastaavaa. Itselläni oli nimittäin konesaumakatto vm 1953. (Äänetön , hieno katto) Uusissa katoissa kuulema on jotain häiriöääntä. Minun katossani ei ollut mitään. Alusrakenteena oli huopakaton pohjahuopa. Varmaan hyvä juttu. Äänettömyys johtui varmaan siitä. Jos rakentaisin nyt , tekisin em. katon. Siitä vaan, hyviä kattoja tekemään.

Lue lisää

Olen lukenut Jorkun kohtaamasta vastoinkäynnistä. Niin se vaan on että, tarpeen tullen pitää oma päänsä ja nostaa meteliä jotta lopputulos olisi tyydyttävä.
Mitenkähän olisi ollut jos vanha pariskunta teettäisi avaimet käteen periaatteella ja tulisi samanlaisia ongelmia.
Silloin kun firmat on tarpeeksi suuria ja synergiaedut saadaan käyttöön tulee valitettavasti eteen että, arkisuus hämärtyy.
Yksinkertaiset ja äärettömän tärkeät yksityiskohdat vaan unohtuu. Ei pidetä väliä tuotteesta.

Kyllä saumakatto on kaikessa yksinkertaisuudessaan paras vaihtoehto valtaosaan suomalaista kattokirjoa.
Vaikka täällä keskustellaan käsinsaumatun ja konesaumatun eduista ja paremmuudesta on selvää itse saumatun olevan asian ydin.

Tälläinen romantikko pitää käsin saumatun katon esteettisestä ja visuaalisesta kauneudesta. Toinen pitää siitä kun, koneella ajetaan rivejä kiinni niin että, viuhuu.
Kolmas haluaa hartiapankkina talkoilla tehdä kattonsa. Ja silloin on valittavina monet erilaiset katevaihtoehdot. Jokaiselle mielen ja kukkaron mukaan.

Tompermanni kirjoitti:

Olen lukenut Jorkun kohtaamasta vastoinkäynnistä. Niin se vaan on että, tarpeen tullen pitää oma päänsä ja nostaa meteliä jotta lopputulos olisi tyydyttävä.
Mitenkähän olisi ollut jos vanha pariskunta teettäisi avaimet käteen periaatteella ja tulisi samanlaisia ongelmia.
Silloin kun firmat on tarpeeksi suuria ja synergiaedut saadaan käyttöön tulee valitettavasti eteen että, arkisuus hämärtyy.
Yksinkertaiset ja äärettömän tärkeät yksityiskohdat vaan unohtuu. Ei pidetä väliä tuotteesta.

Kyllä saumakatto on kaikessa yksinkertaisuudessaan paras vaihtoehto valtaosaan suomalaista kattokirjoa.
Vaikka täällä keskustellaan käsinsaumatun ja konesaumatun eduista ja paremmuudesta on selvää itse saumatun olevan asian ydin.

Tälläinen romantikko pitää käsin saumatun katon esteettisestä ja visuaalisesta kauneudesta. Toinen pitää siitä kun, koneella ajetaan rivejä kiinni niin että, viuhuu.
Kolmas haluaa hartiapankkina talkoilla tehdä kattonsa. Ja silloin on valittavina monet erilaiset katevaihtoehdot. Jokaiselle mielen ja kukkaron mukaan.

Lue lisää

No voi samperi! Toi tumpermanni puhuu jollai tapaa asiaa. Kyllä meillä yks äijä aina kattoo kohteen asialliseen kuntoon kun työkalut on viety pois.
Kerran ite jouduin käymään sillai kun olin hävittäny ykkössakset. Vähän outoo se loi mennä ja kysyä hakea saksia.
No, se äijä pyysi sisälle ja tarjos kahvit. Sakset oli eteisen puhelinpöydällä. Juotiin kahvit ja se jutteli kaikkee vanhaa. Kovasti kehui meidän työtä ja kertoi olleensa itekki joskus kattohommissa.
Niin ne sakset oli lentäny ruusupuskaan. ja äijä oli sieltä löytäny.
Oli saksinu sitä pensasta. Ja nauro!
Kyllä meillä jätkät symmetrian hallittee. Eka kundi työmaalla kulkee harpparilla seinän vierustaa ja merkkaa jaon. Sillai päästää vauhdilla plaanaa. Toiset vääntää telineitä.
Vai ei pidetä välii tuotteesta?
Älä jätkä mulle ala. Meidän pelleissä ei ole lommon lommoo.
Sillon kun rivikoneen rissat on kulunu tekee kipeetä sulkee saumat.
Mut se on toimittajan vika.
Mitä sulla on konesaumaa vastaa? Eiks ole komiaa kun aurinko loistaa tuhatta ja
hitsauslasit päässä vedät kattoo.
Tämän mä sanon, tilikatotki on hyvii. Huopakatotki on hyvii. No perkele vaikka pärekattoki on hyvä. Mut konesaumakattoo ei voita mikää.
Sulle mä lupaan että huolellista duunii ainaki minä teen
Ja katon muittenki tekevän. Kato mun sanan säilä iskee yhdellä laakilla kipeemmin kuin sata raipaniskuu.
Ja ennekun teliinkit on pystyssä on alotuspelli tehty.
Joskus kyllä risoo kun timpurit mäiskii eripaksusii ja kippuroita lautoja alustaks.
Arvaa vaa kuka ne sähköllä höylää kulmia alas.
Ja naulat on joskus korkeella. Kerran Eikka sano ett ennenku me plaanataa nii timpurit menee ja takoo joka helvetin naulan varttituuman syvälle ruoteesee.
Oli kato mustii nauloi kun fakiirin sohva.
Sovitaaks yks asia. Sä ihannoit käsisaumaa ja skruudaat niiden kans.
Me konemusamiehet plaanataan isoi kattoi.
Eku mä käsken sun hakkaan saumoi ja mä plaanaan.
Jos sulla nyt kosa pysyy kädessä. Meinaan täytyy olla ruista ranteessa kun kiskoo rivipellei katolle. Tuuli voi viedä sulta litkanki mut mä taidolla vien leijan katolle.
Aurinko paistaa kunkulle. Ku mä oon niin pirun hyvä.

Peltiseppä. kirjoitti:

Ihan kiva, että puhut renesanssista, mutta et kumminkaan ymmärrä siitä hölkäsen pöläystä peltikattojen osalta.

Nämä mainitsemasi palapelit tehtiin aikoinaan VAIN JA AINOASTAAN sen tähden, että Suomeen ei pidempää peltiä laivoilla tuotu. Mitta on määrämittaisi ja vajaata kahta metriä, mitta-asteikko Englantilaista. Mainitsemasi virheet johtuvat siitä, että materiaalien hukkaan tuolloin ei yksinkertaisesti ollut varaa.

Heti kun saatiin rullapeltiä, alettiin touhuumaan konerivejä, jotka ovat ainoa oikea peltikattomuoto, jolla saavutetaan 100% vedenpitävyys. Säästytään olkapäiden kulumilta ym. kattomiesten vaivoilta. Ulkonäkö nykykatoilla parempi ja pellin murtosietokyky huomattavasti parempi. Myös kaarevien rivien saanti nykyisin mahdollista hienojen laitteiden ansiosta. Vältytään palapeleiltä ja näin ollen tulevilta vuodoilta.

Lue lisää

Tossa viime kirjotuksen kans mulla oli vaikeuksii lähettää viestii omalla juma minimerkilläni.
Mä olen rippikuoluiästä asti ollut juma. siis juma. Jos joku lasse löysäaivo on nyysiny mun nimimerki niin sitten mä en ala. Tältä istumalta vetäisin lättyy.
Mut jos mua ei täällä tarvita nii ei sitte.
Sillo mulle yks seppä sano että pitää osata antaa palautetta ja pitää osata ottaa palautetta oli se sitte millaista hyvänsä.
Mut mä otan sen mikä mun on ja heikot ruikuttakoot. Näin on!

Kun teillä siellä missä sinä juma teet töitä on niitä koneita. Onko mahdollista tehdä konepeltejä 100mm kapeammiksi?
Sinä tunnut reippaalta nuorelta mieheltä, että varmaan se sinulta käy.
Lue aloittamani keskustalu ja ota kantaa.

juma kirjoitti:

Mahtavaa lukea ammattimehen tekstiä. Ite olen ollut 4 vuotta katoilla ja meikäläisten ammattitautia olen kerran sairastanu.
Putosin tellinkeiltä kun oli niin pirun liukasta. sitä seurannutta nilkan vajaata liikerataa poden vieläkin.
Ollessani ennen timpurin hommissa tehtiin monenlaista. Kuitenkin kattomies on kunkku. Ja kunkku päättää koska harjakaiset on ajankohtasii.
Se renesanssi on minusta höpö höpö juttua. Eihän käsin saumattuja kattoja tehdä kuin prosentti konesaumoihin verrattuna.
Ja nekin jossain kirkoissa.
Toi on yks piru kun rakennesuunnittelijat määrää kissanmentäviä ilmavälejä
konesauman alle. Ei se hömpötys ollu ennenkuin joku älypää keksi kondessiveden
ja sitä kuulemma tulee niin paljon että tarvitaan omat kourut niitä varten.
tää oli vitsi. Rakennustarkastajatkin on vaihtanu päivää sanan kondenssivettä sanaksi.
Hevon helvetti, sanon vaan että 87 prosenttia kondenssivettä on muiden kuin konesaumakaton vuotoja. Tai pulverilumen viemää kosteutta jota tapahtuu tiilikatoissa.
Luulen sen renesanssii miehen ajattelevan kenen vaan tekevän konesaumakaton.
Ei se niin ole. Jos se saisi työkalut käteen nii varmaan menis sormi suuhun.
Mikä lie romantikko. Miihin se romantikko sormensa lykkää?
Siinä minä sanon remesanssimiehen olevan oikeassa.
Kaunis ja sopusuhtanen katto tulee siitä kun ymmärtävät piirtää ja toteuttaa
semmoisen katon joss on kunnon räystäät ja sopiva kaltevuus.
Ja konesauma päälle.

Lue lisää

Historiallisesti ajatellen saumapeltikaton historia on kutakuinkin näin.
Käsin saumattu peltikatto on vähimmillä mahdollisilla välineillä tehty katto. Saumoina joko yksinkertainen sauma päälle käänetyine kiinnitysliuskoineen. Tämä aikakausi ei tuntenut ns. loivia kattoja. Jyrkkyys oli ehto siksi kun, pärekattojen ja sotien jälkeen itse lyötyjen sementtitiilikattojen
tekniikka niin vaati. Tai kaksinkertaisin saumoin varsinkin kohdissa, jossa vesi saatoi jäädä talvella makaamaan. Patojää. Näiden tyyppien sekoitukset olivat yleisiä.

1960- luvun lopulla tuli mahdolliseksi tehdä lappeen mittaisia rivisaumoja. Malli tuli suuren meren tuolta puolen. Kehittyi puristavia- rullaavia- ja sähköavusteisia koneita, joilla saatiin tarkkuutta ja nopeutta rivisaumojen sulkemiseen.

2000- luvun alussa teollisuus toi markkinoille lukkosauman, jolla saatiin konesauman näköinen lopputulos ja mahdollisti omatoimisen asennuksen.

Käsinsaumatun katon tekijät jalostuivat taitajiksi. Aivan kuin konemiehetkin.
Käsin saumaaja kattoseppä saattoi tehdä jalkakourupellin yksinkertaisena. Kourun pohjalla oli kuitenkin vajaa kaksi tuumaa leveä kieleke, joka teki saumasta juuri kriittisestä paikasta tiukan ja piti sauman paikoillaan.
Konemiehet jalostuivat samoin tekemällä. Fyysinen kunto ja notkeus korostettuna.
"Saatana, taas juostiin harteet munien alla" on erään konemiehen sanonta pitkästä työpäivästä tehtaan laajenuksen kattotyömaalla. Tämä mies jalostui ja oli vielä yli viisikymppisenä sen kattofirman nopein kiinnikkeiden asentaja.

Ikävin tapaus sattui kun tuttavani tyttären omakotitalon katto uusittiin lukkosaumapellillä ja isä kertoi siihen asennetun konesaumakaton. Keskustelussa kävi ilmi, että peltiasentajat vetivät katon peittoon ja toinen porukka tuli ja teki piipun pellityksen ja läpiviennit.

Firman omistaja kehui asentavansa tässä konesaumakattoa. Ja vallan puhuivat konesaumasta.
Eli hyvän mainetta on helppo kehua omaksi.

Pidetään kiinni asioiden oikeista nimistä. Eihän arkikielessä sanota menevämme autolla ruoka-
kauppaan kun alla on polkupyörä.
Parasta on naurahtaa.

tompermanni kirjoitti:

Historiallisesti ajatellen saumapeltikaton historia on kutakuinkin näin.
Käsin saumattu peltikatto on vähimmillä mahdollisilla välineillä tehty katto. Saumoina joko yksinkertainen sauma päälle käänetyine kiinnitysliuskoineen. Tämä aikakausi ei tuntenut ns. loivia kattoja. Jyrkkyys oli ehto siksi kun, pärekattojen ja sotien jälkeen itse lyötyjen sementtitiilikattojen
tekniikka niin vaati. Tai kaksinkertaisin saumoin varsinkin kohdissa, jossa vesi saatoi jäädä talvella makaamaan. Patojää. Näiden tyyppien sekoitukset olivat yleisiä.

1960- luvun lopulla tuli mahdolliseksi tehdä lappeen mittaisia rivisaumoja. Malli tuli suuren meren tuolta puolen. Kehittyi puristavia- rullaavia- ja sähköavusteisia koneita, joilla saatiin tarkkuutta ja nopeutta rivisaumojen sulkemiseen.

2000- luvun alussa teollisuus toi markkinoille lukkosauman, jolla saatiin konesauman näköinen lopputulos ja mahdollisti omatoimisen asennuksen.

Käsinsaumatun katon tekijät jalostuivat taitajiksi. Aivan kuin konemiehetkin.
Käsin saumaaja kattoseppä saattoi tehdä jalkakourupellin yksinkertaisena. Kourun pohjalla oli kuitenkin vajaa kaksi tuumaa leveä kieleke, joka teki saumasta juuri kriittisestä paikasta tiukan ja piti sauman paikoillaan.
Konemiehet jalostuivat samoin tekemällä. Fyysinen kunto ja notkeus korostettuna.
"Saatana, taas juostiin harteet munien alla" on erään konemiehen sanonta pitkästä työpäivästä tehtaan laajenuksen kattotyömaalla. Tämä mies jalostui ja oli vielä yli viisikymppisenä sen kattofirman nopein kiinnikkeiden asentaja.

Ikävin tapaus sattui kun tuttavani tyttären omakotitalon katto uusittiin lukkosaumapellillä ja isä kertoi siihen asennetun konesaumakaton. Keskustelussa kävi ilmi, että peltiasentajat vetivät katon peittoon ja toinen porukka tuli ja teki piipun pellityksen ja läpiviennit.

Firman omistaja kehui asentavansa tässä konesaumakattoa. Ja vallan puhuivat konesaumasta.
Eli hyvän mainetta on helppo kehua omaksi.

Pidetään kiinni asioiden oikeista nimistä. Eihän arkikielessä sanota menevämme autolla ruoka-
kauppaan kun alla on polkupyörä.
Parasta on naurahtaa.

Lue lisää

Ohhoh! on se vaikeaa joillekin tehdä omaa työtänsä reilusti esille.
Ei taida firma itsekkään olla oikeilla jäljillä kun vääntää lukkoponttipeltiä ja väittää sen olevan konesaumapeltiä.
Onhan se komea sanoa. Tehdään konesaumakattoa. Itselläni ei ole mitään eri peltityyppejä vastaan. Kuitenkin olen konesaumapeltikaton kannalla kun tehdään sellaisia talon ajan kestäviä kattoja. Ja se on oikein että, tehdään tiilikattoja uusiin rakennuksiin joissa, lujuudet kohillaan.
Silloin kun on kyse ns. rintamamiestalosta niin, on parasta vakavasti miettiä konesaumaa tai huopaa kolmioriman kanssa.
Kauneus on tärkeä asia. Sillä saadaan naapurit kateellisiksi ja itsellä on hyvä mieli.
Kun tuolla oli jonkun lause hyvä katto. Minusta hyvä katto on sellainen kun se on hyvä huoltaa.
Ja se huoltovapaus tarkoittaa ettei sitä ylipäänsä voi huoltaa vaan se pitää uusia.
Olen meinaan monena vuotena haravoinut muovin krämmäleitä omalta pihaltani.
Ei varmaan meikäläistä kuseteta enää noilla helvetin takuuasioilla.
Prosessi on käynnissä ja kun katto alkaa ruostumaan niin uusin sen konesaumakatoksi. Itse hakkaan ruoteet ja olen mukana kun peltejä asennetaan.

Peltiseppä. kirjoitti:

Ihan kiva, että puhut renesanssista, mutta et kumminkaan ymmärrä siitä hölkäsen pöläystä peltikattojen osalta.

Nämä mainitsemasi palapelit tehtiin aikoinaan VAIN JA AINOASTAAN sen tähden, että Suomeen ei pidempää peltiä laivoilla tuotu. Mitta on määrämittaisi ja vajaata kahta metriä, mitta-asteikko Englantilaista. Mainitsemasi virheet johtuvat siitä, että materiaalien hukkaan tuolloin ei yksinkertaisesti ollut varaa.

Heti kun saatiin rullapeltiä, alettiin touhuumaan konerivejä, jotka ovat ainoa oikea peltikattomuoto, jolla saavutetaan 100% vedenpitävyys. Säästytään olkapäiden kulumilta ym. kattomiesten vaivoilta. Ulkonäkö nykykatoilla parempi ja pellin murtosietokyky huomattavasti parempi. Myös kaarevien rivien saanti nykyisin mahdollista hienojen laitteiden ansiosta. Vältytään palapeleiltä ja näin ollen tulevilta vuodoilta.

Lue lisää

Kuten on huomattu, on kattojen tekniikka muuttunut. Toisen polven kattoseppä on tuossa kirjoittanut asiaa. Helkkarin komeita saumoja tehdään meidänkin toimesta. Saksalaisilla saumansulkijoilla väännetään vaikka Saharan dyyniaallokko pellillä suojaan.
Voitte amatöörit uskoa kun peltisepänlaadusta otetaan syvävetolaadun peltiä, niin alustan teon kanssa timpurit on ihmeissään.
Arkkitehdeillä tulee taas tämän laantuman jälkeen kova kilpailu mitä erilaisimmissa kattojen suunnittelussa.
Sitten kun eläkkeelle lähden, niin voipi olla, että teen vielä pari kattoa vanhalla tyylillä.
Sen hohto on siinä kun voi kuvaannollisesti kumartaa vanhan kansan katontekijöitä.
Erilaisuus se on ekstaasia.

Jorkku kirjoitti:

alkaisin rakentamaan, niin konesaumakatto olis katteeksi ainut vaihtoehto. Tosin määräisin sen alle alushuovan tai jotain vastaavaa. Itselläni oli nimittäin konesaumakatto vm 1953. (Äänetön , hieno katto) Uusissa katoissa kuulema on jotain häiriöääntä. Minun katossani ei ollut mitään. Alusrakenteena oli huopakaton pohjahuopa. Varmaan hyvä juttu. Äänettömyys johtui varmaan siitä. Jos rakentaisin nyt , tekisin em. katon. Siitä vaan, hyviä kattoja tekemään.

Lue lisää

Kato jorkku me jätkien kans ollaan oltu aika hyvässä jamassa. Vanhempi kundi meidän porukassa on pitäny jöötä tietyissä jutuissa. Sinä kehuit sitä 53 vuotist kattoo.
Siinä olosuhteet oli oikein. 1 oikein lyöty katto 2 pellin alla sopiva henki 3 vanha rakennus
1 tarkottaa tönäse ja klippaa. Siinä riviä työnnetää ja varmistetaa ett se pysyy siinä kunnes seuraava on sen edess. neljä puristinta. Siin jytää sopiva kireys. 2 Henki on pyhä peltimiehellekki, katon jyrkkyys antaa nostetta. Ja harjalta ilma pääsee ullakolle.
Ku lykkää pään harjan kohdalta alas nii näkee onko valoo jos on valoo on henki liikkeellä.
Sillo jos myrsky pääsee pellin alle ni taatusti rumpu soi.
3 vanha tönö tarkottaa ympärillä kunnon pihapiiri. Puita sun muita.
Jos muisti pelaa ja vetää johtopäätöksii nähdyistä jutuista on vahva ote elämästä.
Sun jos ei ole jos se on kun.

Jorkku kirjoitti:

alkaisin rakentamaan, niin konesaumakatto olis katteeksi ainut vaihtoehto. Tosin määräisin sen alle alushuovan tai jotain vastaavaa. Itselläni oli nimittäin konesaumakatto vm 1953. (Äänetön , hieno katto) Uusissa katoissa kuulema on jotain häiriöääntä. Minun katossani ei ollut mitään. Alusrakenteena oli huopakaton pohjahuopa. Varmaan hyvä juttu. Äänettömyys johtui varmaan siitä. Jos rakentaisin nyt , tekisin em. katon. Siitä vaan, hyviä kattoja tekemään.

Lue lisää

Asiaa tulee. Meillä on myös huopa tiilikaton alla. Tai tarkemmin on muillakin asukkailla täälläpäin. Sen näkee siitä kuinka paljon tiilet on päällekkäin ladottu.
Hädin tuskin se limitys on meillä 2 senttiä. Joten, sementtitiilet ovat pinnalla vain ottamassa auringon kuluttavan loisteen vastaan. Toki vesi alaspäin kulkee ja poistuu räystäältä. Kuitenkin se huopa ottaa vastaan sen veden jonka tiilikatto vuotaa alleen.
Tämä rakenne on ollut hyvä.

Sepo Hei kirjoitti:

Kuten on huomattu, on kattojen tekniikka muuttunut. Toisen polven kattoseppä on tuossa kirjoittanut asiaa. Helkkarin komeita saumoja tehdään meidänkin toimesta. Saksalaisilla saumansulkijoilla väännetään vaikka Saharan dyyniaallokko pellillä suojaan.
Voitte amatöörit uskoa kun peltisepänlaadusta otetaan syvävetolaadun peltiä, niin alustan teon kanssa timpurit on ihmeissään.
Arkkitehdeillä tulee taas tämän laantuman jälkeen kova kilpailu mitä erilaisimmissa kattojen suunnittelussa.
Sitten kun eläkkeelle lähden, niin voipi olla, että teen vielä pari kattoa vanhalla tyylillä.
Sen hohto on siinä kun voi kuvaannollisesti kumartaa vanhan kansan katontekijöitä.
Erilaisuus se on ekstaasia.

Lue lisää

Erilaisuus vetää miestä lappiin ja ruskan lumoihin.
Erilaisuus on ekstaasia. Siinä se on hyvin sanottu, sopii moneen.
Niin kattojenkin kohdalla erilaisuus on vetävä ominaisuus. Ehkä juuri siksi Suomen olosuhteissa on sen tuhatta kattomateriaali tyyppiä. Ja kattotyyppiä. Erilaisuus, omanlaisuus, desing
Se vain aiheuttaa hammasten kiristystä kun todellisia hyvän työn tekijöitä on vähemmistönä.
Kuten esimerkiksi vanhat käsinsaumatut katot. Työhönsä todella vihkiytyneellä ammattimiehellä oli halu saada vielä tasaisempia ja suorempia saumoja. Kyse miehestä nimeltään Eemeli. Hän oli tälläinen mies. Wanhan kansan seppä.
Hänen bravuurinsa oli männyn oksasta tehty siluri. Siinä itse oksa oli vaakasuora kahvaosa. Oksassa on risteävä oksa ja siihen paksunnemaan oli sahattu ura. Eemeli osasi tehdä urasta sellaisen, että kun lampaanrasvalla voideltuna sillä työnsi sauman loppukiristyksen kiinni niin oli yhtä tasainen kuin nykyään koneella ajettu.
Monesti Eemelin kolleegat närsäsivät Eemeliä. Erilaisuus sen aiheutti. Ja kateus.
Muut eivät osanneet eikä viitsineet tehdä sellaista siluria.
Kuten nykyään. Toisilla siintää konesaumakaton kapeampi rivipelli. Toisilla ajatuksena kuparista teettää katon. Eikä kukaan 10- vuoden päästä kysy katon hintaa vaan ihaillen kysäisee sen tekijän nimeä. Erilaisuus ihastuttaa. Se on hyvin sanottu - erilaisuus on ekstaasia.

tompermanni kirjoitti:

Käsisaumatun katon poikkisaumojen määrä on karkeasti luokkaa lappeen mitta metreissä jaettuna kahdella. Kun lasketaan teräksen lämpölaajeneminen tarvitaan pieni laskutoimitus lähtökohdalla 1mm/1000mm/100c astetta.
Arvojen tarkkuus ei ole tärkeää vaan kun muistaa metrin terästangon liikkuvan
1millin kun lämpötila muuttuu 100 astetta.
Ai perhana, nyt tuli teknistä tietoa. Mutta kun kansalaiskoulussa Ilkka Leppämäki näin opetti ja sen uskoin niin, tällä tulen toimeen.

Jokainen ihminen varmasti sairastuu johonkin ammattitautiin jos koko työuransa
tekee samaa. Konttoristi saa peräpukamat helpommin kuin kattopeltiseppä.
Varmaan kädet loppuu kädet alta 15-vuotta jos asennat risteilijöihin seinä- ja
kattokasetteja koko ajan ja vielä urakalla.
Hirsitimpuri oli veistänyt pienen mökin seinät kerros kerrokselta ylös tasakertaan ja ohi kulki kirkkoherra. Seuralliseksi tunnetun puumiehen kohdalle oli helppo pysähtyä ja näin hengenmies kysyi: "Te kun taloa rakennatte ja hyvillä mielin viheltelette niin, saanko kysyä jotta onko tullut tehdyksi myös sellaisia pahoja töitä?
"On kait joskus tullut niitäkin vastaan":sanoi työmies ja laskeutui alas.
Kirkkoherra kiinnostui:"Kertokaa hyvä mies!
Timpuri pyyhki hikeä otsaltaan ja vältelleen lausui:"Todellakin, ei kovin pahoja vaan toisaalta pahojakin. Nuo ikkunan päälliset oli paha veistää.

Vai vedät museoviraston tähän mukaan. Tämä virasto on tärkeä ja tekee työtä muinoin tehdyin esim. rakennusten restauroinnin ja työtapojen vaalimisen suhteen. Jos malkakattojen ja turve-, olki-, paanukattojen joukossa on konesaumakattoja niin, tottakai sitä on vaalittava.

Valitettavasti Konesaumamiesten joukossa on vain pelkkiä palkan perässä juoksijoita. Nämä miehet suttaavat hosumalla rehtien kattopeltiseppien maineen
oikaisemalla työtä joka näkyy päälle ruuvatuista läpivienneistä sekä kuivista konesaumoista.
Käsisaumamiehen jättämiä kukkasia näkyy vieläkin hormin liitoksessa katteeseen.
Ja näkyvät toimineen kun niitä ei ole korjattu.
Tosi on kun toteat sauman liikkeen aiheuttavan vuodon.
Jätit kuitenkin kirjoittamatta ,että saumamaali voitelee sauman hyvin pitkäksi aikaa. Lasketaan kymmenissä vuosissa.
Sitten kun lopulta sinkki on hävinnyt ja ruosteviirut näkyvät ei taida se sauma vieläkään vuotaa. Vieläkin itse pelti sinnittelee pitkään ennekuin vuotaa.

Tähän tarvitaan vain ja ainoastaan huolellista työtä.

Lue lisää

kyllä se nyt vaan niin menee, että näissä hommissa kärsii monet eri ruumiinosat.piste.

Mä en ole syksyihminen. Mua vituttaa kylmä ja kostea keli, joskus tekis mieli lähtee etelään pariks kuukaudeksi.
Mutta on painettava duunii ett voi joskus sruudata oman talon.
Sä tomppelimanni turhaan romantisoit kattohommia. Ei siinä ole mitään, ei mitään romantiikkaa.
Mä viihdyn kun kundien kanssa synkkaa. Herja lentää ja joskus rajusti.
Tietysti sulla on kivaa katsoa ja arvioida sekä kritisoida toisten tekemisiä.
Mä voisin vanhana patuna ihmetellä tiilimuurausten erilaisia tekotapoja. Ne on joteski puhuttelevia.
Voi juma, mähän pehmoilen.
Mutt syksy rassaa. Saatana, kaikki katot pitäis saada tänään valmiiks. Eikä jokaiselle voi sanoo ett venaa
älä revi hermoo.
Mutta paskaaks tässä. Roisikaa sitte kunnolla.

J u m a kirjoitti:

Mä en ole syksyihminen. Mua vituttaa kylmä ja kostea keli, joskus tekis mieli lähtee etelään pariks kuukaudeksi.
Mutta on painettava duunii ett voi joskus sruudata oman talon.
Sä tomppelimanni turhaan romantisoit kattohommia. Ei siinä ole mitään, ei mitään romantiikkaa.
Mä viihdyn kun kundien kanssa synkkaa. Herja lentää ja joskus rajusti.
Tietysti sulla on kivaa katsoa ja arvioida sekä kritisoida toisten tekemisiä.
Mä voisin vanhana patuna ihmetellä tiilimuurausten erilaisia tekotapoja. Ne on joteski puhuttelevia.
Voi juma, mähän pehmoilen.
Mutt syksy rassaa. Saatana, kaikki katot pitäis saada tänään valmiiks. Eikä jokaiselle voi sanoo ett venaa
älä revi hermoo.
Mutta paskaaks tässä. Roisikaa sitte kunnolla.

Lue lisää

menkäähän ajelulle Lahteen ja Ahtialan kaupunginosaan ihastelemaan kauniita tiilikuvioisia peltikattoja ja halvimman tarjouksen perässä juoksioita ..kaunista vai mitä?

J u m a kirjoitti:

Mä en ole syksyihminen. Mua vituttaa kylmä ja kostea keli, joskus tekis mieli lähtee etelään pariks kuukaudeksi.
Mutta on painettava duunii ett voi joskus sruudata oman talon.
Sä tomppelimanni turhaan romantisoit kattohommia. Ei siinä ole mitään, ei mitään romantiikkaa.
Mä viihdyn kun kundien kanssa synkkaa. Herja lentää ja joskus rajusti.
Tietysti sulla on kivaa katsoa ja arvioida sekä kritisoida toisten tekemisiä.
Mä voisin vanhana patuna ihmetellä tiilimuurausten erilaisia tekotapoja. Ne on joteski puhuttelevia.
Voi juma, mähän pehmoilen.
Mutt syksy rassaa. Saatana, kaikki katot pitäis saada tänään valmiiks. Eikä jokaiselle voi sanoo ett venaa
älä revi hermoo.
Mutta paskaaks tässä. Roisikaa sitte kunnolla.

Lue lisää

Voi Juma. Oho, tuon voi ymmärtää kahdella eri tavalla. Tämä on se positiivisempi.
Ihminen on nuorena tässä ja nyt. Kun olosuhde tai työvaihe harmittaa, se toisiaan harmittaa. Kuitenkin jo hetken päästä sinulla on toinen tilanne edessä.
Otapa Juma tavaksi katsoa tehtyä työtä. Katsoa sillä silmällä kuin nousisit kotkan selkään ja kaartelisitte valmiin työmaan päällä. Toteaisitte katon olevan tehty. Ja hyvin tehty.
Ajattele kuinka se työ on paikoillaan sinun jäljiltäsi seuraavat sata vuotta! Sitä rahvas arvostelee tai on arvostelematta. Mieti että, sinun työsi on osa suomalaista rakennusperintöä.
Antaas tulla kunnon talven ja kovan pakkasen, niin linnun laulu soi keväällä kirkkaamin.

Olen jässikkä ja vielä ammattikoulussa. Opintoni menevät oikein hyvin ja samalla olen orjentoitunut
myös lukemaan ns. paska-aineita. Kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Tältä palstalta olen saanut monta mielestäni järkevää ajatusta, joita olen miettinyt iteksein.
Ja höylään asiattomat luikerrukset ohi. Vaikka pitäisihän heitäkin ehkä huomioida.
Jo tällä tietämyksellä olen sitä mieltä että, miten konesauman teko voi ylipäätään olla niin helvetin
vaikeaa? Ajatellaan materiaali. Se on ihan simppeliä Kuumasinkittyä puolen millin plootua. Tieteskin muovattavaa laatua.
Älkää jumaliste leimatko kaikkia peltiseppiä kaiken pahan tekijöiksi.
Onhan aina vaikka sadan miehen joukossa joku hanttapuli.
Ja asia toisinpäin. Onhan sadan maahanmuuttajan joukossa joitakin kunnon hemmoja.
Omakodin rakentajankin on itse pystyttävä huomaamaan jos hänen katolleen tunkee ammattitaidottomia
henkilöitä. Hätistelkää sellaiset helvettiin sieltä katolta.
Sillä minäkin vielä rakennan itselleni talon, jossa on katto.

Tyhmemmältä voi mennä 5-10vuotta fiksumpi oppii parissa vuodessa.