Joo, olo on tosi lohduton. Se tapa, millä mä yritän ottaa suhun yhteyttä on kuin veteen piiretty viiva. Se ei näy kohta. Mun toivo on kuin raskas, veden turvottama tukki, joka uppoaa pohjaan. Se on hylky. Mä inhoan pinnallisuutta mutta mä oon leikkisä. Mä en voi tarttua kehenkään, koska en halua satuttaa. Tää on väärin, mutta mä tein okein. Mä tein oikein, koska tykkäsin susta niin paljon.
- Lohdutonta,
sanon mä
6499
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tuon, että sä inhoat pinnallisuutta ja sekin on yks asia mihin ihastuin sussa. mä tiesin, mistä mä tiesinkään? Näin jotain.. en tiedä itsekään tarkkaan, mutta kai nään läpi jotain kaunista. Mäkin oon leikkisä, leikitäänkö yhdessä? vaikka kissaa ja hiirtä.
jos ei muuta/parempaa tekemistä keksitä, mutta pidän mä kyllä muistakin leikeistä...;)
Tämä kissa ja hiiri leikki on ainoa leikki mihin minä pystyn…
Minä olen kissa ja sinä olet hiiri
Osaan metsästää: olen hiljaa sitten kuuntelen ja katson tarkkaan kaislikoista
ja lopuksi hyppään ja syön pois sinut
Murrr…
Ja jos vaan pitää satuttaa, miksei sitä sitten voi korjata pitämällä toista hyvänä? Lempimällä hiukan, nukuttamalla niin lämpimiin uniin, ettei housut meinaa pysyä jalassa. Pitämälllä toisesta kiinni kunnes se nukahtaa, silitellä sieltä täältä, lämmittämällä tuolta ja täältä. Mieheltä ajatus/haave tuollainen.
voitais vaan ottaa yhteyttää ,ja jatkaa siitä mihin jäätiin.
ei tee koskaan oikein.
lopullista. Siitä ei koskaan toivu.