Luin hallituksen esitystä alkoholirikoksista
13/2004. Valitan pitkää tekstiä, mutta:
Oikeusministeriö on esityksen perusteluissa esittänyt poistettavaksi
alkoholilaista kohtaa, jonka mukaan järjestyksenvalvoja [järjestysmies]
saa todisteellisesti hävittää nautitun alkoholin, jos nauttiminen on tapahtunut alkoholilaissa kielletyssä paikassa. Järjestyksenvalvojan
toimipaikoista säädös on kattanut ravitsemisliikkeet, yleisötilaisuudet ja
yleiset kokoukset, sekä järjestyslain myötä kauppakeskukset (mutta ei enää kotimaan matkustaja-aluksia).
Perusteluina esitetään,
- Järjestyksenvalvojista annetussa laissa, järjestyslaissa,kokoontumislaissa tai majoitus- tai ravitsemisliikkeistä annetussa
asetuksessa ei ole säädetty järjestyksenvalvojalle vastaavaa oikeutta.
-Järjestyksenvalvojista annetussa laissa, järjestyslaissa, kokoontumislaissa (530/1999) ja majoitus- ja ravitsemisliikkeistä
annetussa asetuksessa järjestyksenvalvojille säädetyt valtuudet riittävät käytännössä päihtyneiden valvontaan alkoholilain 58 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa paikoissa.
- Avoimessa astiassa olevan juoman pois ottamista ja hävittämistä koskevaa säännöstä ei siten ole pidettävä perustuslain 124 §:n edellyttämällä
tavalla tarkoituksenmukaisena keinona valvontavelvollisuuden hoitamiseksi.
Herää vain pari kysymystä ja kommenttia, joita OM ei ole tainnut kunnolla huomioida:
- miksi vastaava oikeus olisikaan mainittuna muissa laeissa, jos se kerran on jo alkoholilaissa.
- järjestyksenvalvojan keinot asiaan puuttumiseen (ja puuttumiseenhan on PAKKO) hävittämisen lisäksi ovat hyvin rajalliset. Niitä on kaksi:
1) Asiasta voidaan huomauttaa asiakkaalle, ja ellei asiakas huomautuksesta huolimatta ole juomatta, voidaan asiakas poistaa alueelta. Tällöin siis ensinnäkin tulee erityisesti sallia alkoholin nauttiminen UUDELLEEN,
huomautuksen jälkeen, ennen kuin asiaan voi puuttua poistamalla asiakkaan. Ja salliminenhan oli erikseen kiellettyä. Toisaalta järjestyksenvalvojan tulee estää rikoksia, joten juominen pitäisi senkin nojalla estää - mikä
taas on käytännössä mahdotonta, koska äärimmäisen harva asiakas lopettaa juomisen pelkän kehotuksen pohjalta. Vai oletteko törmänneet pääasiassa iloisesti pullonsa pois laittaviin asiakkaisiin?
Järjestyksenvalvoja ei myöskään voi jäädä pitkäksi ajaksi alkoholia nauttineen asiakkaan vierelle odottamaan ja valvomaan, josko asiakas juo uudelleen, koska on sitä muutakin hommaa tehtävänä.
Jos - ja kun - asiakas siis uudelleen juo (heti kun JV selkänsä kääntää), järjestyksenvalvojalla on oikeus poistaa asiakas toimialueelta. Tästä seuraa mielestäni huomattavasti suurempi ongelma henkilökohtaisten vapauksien suhteen ja
usein myös huomattavasti suurempi vahinko asiakkaalle, sillä esimerkiksi pääsymaksu alueelle on voinut olla varsin merkittävä suhteessa nautitun alkoholin hintaan. Asiakkaan poistaminen pelkän alkoholin nauttimisen
takia tuntuu kovin liioitellulta, jos saman asian voisi hoitaa yksinkertaisesti hävittämällä kyseinen alkoholi.
Siis jotta asiakkaan oikeuksiin ei tarvitsisi puuttua kovemmalla keinolla, olisi hävittämisoikeuden säilyttäminen järjestyksenvalvojalla varsin perusteltua.
2) Joissakin tapauksissa suuremmissa yleisötilaisuuksissa tai yleisissä
kokouksissa on olemassa kokoontumislain nojalla annettu poliisin tai järjestäjän määräys, joka kieltää alkoholin hallussapidonkin, ja vain
näissä tilanteissa voidaan jo pelkkään hallussapitoon puuttua. Tällöin voidaan alkoholi ottaa pois asiakkaalta säilytettäväksi, ja asiakas saa sen takaisin poistuessaan toimialueelta. Avoimen alkoholiastian (tuopin,
pullon, tölkin jne) säilyttäminen tuottaa kuitenkin todennäköisesti varsin suuria ongelmia, koska astiaa ei voi kallistaa eikä sijoittaa siten että sinne mahdollisesti pääsisi esim. roskia. Tämä on käytännön kannalta todella ongelmallista, eikä asiakkaalla ole mitään takeita siitä, että hänen alkoholiastiansa säilyy koskemattomana. Avoimen astian hävittämisoikeus olisi tästäkin syystä perusteltua.
Lisäksi joka tapauksessa oikeus ottaa aine pois koskee vain hyvin pientä osaa toimipaikoista, eikä esim. ravintoloissa tule lainkaan kyseeseen
ellei ravintolassa ole yleisötilaisuutta. Tällä keinolla (eli alkoholi tilapäisesti pois ottamalla) ei siis kovinkaan usein voida
valvontavelvollisuutta hoitaa. Ja silti on kiellettyä sallia alkoholin nauttiminen.
Lisäksi mainittakoon, että jokaisen alkoholia nauttineen asiakkaan kuljettaminen ulos toimialueelta tai avoimien astioiden kuljettaminen
säilytettäväksi tulisi kuluttamaan esimerkiksi yleisötilaisuuksissa todennäköisesti enemmän järjestyksenvalvojien työaikaa kuin kaikki muut
tehtävät yhteensä, joten järjestyksen ja turvallisuuden tehokkaan valvomisen kannalta muutos olisi luultavasti varsin haitallinen.
Sen kyllä ymmärrän, että hävittömisoikeus poistetaan ravintoloitsijalta ja tilaisuuden järjestäjältä, koska eivät he pysty hoitamaan siitä mahdollisesti seuraavia väkivaltatilanteita.
Ja junailijoilta yms hävittämisoikeus on syytä poistaa, joska nauttimiskieltokin katosi alkoholilaista järjestyslakiin, joten oikeudella ei tee enää mitään.
13/2004. Valitan pitkää tekstiä, mutta:
Oikeusministeriö on esityksen perusteluissa esittänyt poistettavaksi
alkoholilaista kohtaa, jonka mukaan järjestyksenvalvoja [järjestysmies]
saa todisteellisesti hävittää nautitun alkoholin, jos nauttiminen on tapahtunut alkoholilaissa kielletyssä paikassa. Järjestyksenvalvojan
toimipaikoista säädös on kattanut ravitsemisliikkeet, yleisötilaisuudet ja
yleiset kokoukset, sekä järjestyslain myötä kauppakeskukset (mutta ei enää kotimaan matkustaja-aluksia).
Perusteluina esitetään,
- Järjestyksenvalvojista annetussa laissa, järjestyslaissa,kokoontumislaissa tai majoitus- tai ravitsemisliikkeistä annetussa
asetuksessa ei ole säädetty järjestyksenvalvojalle vastaavaa oikeutta.
-Järjestyksenvalvojista annetussa laissa, järjestyslaissa, kokoontumislaissa (530/1999) ja majoitus- ja ravitsemisliikkeistä
annetussa asetuksessa järjestyksenvalvojille säädetyt valtuudet riittävät käytännössä päihtyneiden valvontaan alkoholilain 58 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa paikoissa.
- Avoimessa astiassa olevan juoman pois ottamista ja hävittämistä koskevaa säännöstä ei siten ole pidettävä perustuslain 124 §:n edellyttämällä
tavalla tarkoituksenmukaisena keinona valvontavelvollisuuden hoitamiseksi.
Herää vain pari kysymystä ja kommenttia, joita OM ei ole tainnut kunnolla huomioida:
- miksi vastaava oikeus olisikaan mainittuna muissa laeissa, jos se kerran on jo alkoholilaissa.
- järjestyksenvalvojan keinot asiaan puuttumiseen (ja puuttumiseenhan on PAKKO) hävittämisen lisäksi ovat hyvin rajalliset. Niitä on kaksi:
1) Asiasta voidaan huomauttaa asiakkaalle, ja ellei asiakas huomautuksesta huolimatta ole juomatta, voidaan asiakas poistaa alueelta. Tällöin siis ensinnäkin tulee erityisesti sallia alkoholin nauttiminen UUDELLEEN,
huomautuksen jälkeen, ennen kuin asiaan voi puuttua poistamalla asiakkaan. Ja salliminenhan oli erikseen kiellettyä. Toisaalta järjestyksenvalvojan tulee estää rikoksia, joten juominen pitäisi senkin nojalla estää - mikä
taas on käytännössä mahdotonta, koska äärimmäisen harva asiakas lopettaa juomisen pelkän kehotuksen pohjalta. Vai oletteko törmänneet pääasiassa iloisesti pullonsa pois laittaviin asiakkaisiin?
Järjestyksenvalvoja ei myöskään voi jäädä pitkäksi ajaksi alkoholia nauttineen asiakkaan vierelle odottamaan ja valvomaan, josko asiakas juo uudelleen, koska on sitä muutakin hommaa tehtävänä.
Jos - ja kun - asiakas siis uudelleen juo (heti kun JV selkänsä kääntää), järjestyksenvalvojalla on oikeus poistaa asiakas toimialueelta. Tästä seuraa mielestäni huomattavasti suurempi ongelma henkilökohtaisten vapauksien suhteen ja
usein myös huomattavasti suurempi vahinko asiakkaalle, sillä esimerkiksi pääsymaksu alueelle on voinut olla varsin merkittävä suhteessa nautitun alkoholin hintaan. Asiakkaan poistaminen pelkän alkoholin nauttimisen
takia tuntuu kovin liioitellulta, jos saman asian voisi hoitaa yksinkertaisesti hävittämällä kyseinen alkoholi.
Siis jotta asiakkaan oikeuksiin ei tarvitsisi puuttua kovemmalla keinolla, olisi hävittämisoikeuden säilyttäminen järjestyksenvalvojalla varsin perusteltua.
2) Joissakin tapauksissa suuremmissa yleisötilaisuuksissa tai yleisissä
kokouksissa on olemassa kokoontumislain nojalla annettu poliisin tai järjestäjän määräys, joka kieltää alkoholin hallussapidonkin, ja vain
näissä tilanteissa voidaan jo pelkkään hallussapitoon puuttua. Tällöin voidaan alkoholi ottaa pois asiakkaalta säilytettäväksi, ja asiakas saa sen takaisin poistuessaan toimialueelta. Avoimen alkoholiastian (tuopin,
pullon, tölkin jne) säilyttäminen tuottaa kuitenkin todennäköisesti varsin suuria ongelmia, koska astiaa ei voi kallistaa eikä sijoittaa siten että sinne mahdollisesti pääsisi esim. roskia. Tämä on käytännön kannalta todella ongelmallista, eikä asiakkaalla ole mitään takeita siitä, että hänen alkoholiastiansa säilyy koskemattomana. Avoimen astian hävittämisoikeus olisi tästäkin syystä perusteltua.
Lisäksi joka tapauksessa oikeus ottaa aine pois koskee vain hyvin pientä osaa toimipaikoista, eikä esim. ravintoloissa tule lainkaan kyseeseen
ellei ravintolassa ole yleisötilaisuutta. Tällä keinolla (eli alkoholi tilapäisesti pois ottamalla) ei siis kovinkaan usein voida
valvontavelvollisuutta hoitaa. Ja silti on kiellettyä sallia alkoholin nauttiminen.
Lisäksi mainittakoon, että jokaisen alkoholia nauttineen asiakkaan kuljettaminen ulos toimialueelta tai avoimien astioiden kuljettaminen
säilytettäväksi tulisi kuluttamaan esimerkiksi yleisötilaisuuksissa todennäköisesti enemmän järjestyksenvalvojien työaikaa kuin kaikki muut
tehtävät yhteensä, joten järjestyksen ja turvallisuuden tehokkaan valvomisen kannalta muutos olisi luultavasti varsin haitallinen.
Sen kyllä ymmärrän, että hävittömisoikeus poistetaan ravintoloitsijalta ja tilaisuuden järjestäjältä, koska eivät he pysty hoitamaan siitä mahdollisesti seuraavia väkivaltatilanteita.
Ja junailijoilta yms hävittämisoikeus on syytä poistaa, joska nauttimiskieltokin katosi alkoholilaista järjestyslakiin, joten oikeudella ei tee enää mitään.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mukava lukea asiallista tekstiä tällä palstalla.
OM on valitettavasti kautta aikojen halunut tehdä JV:n ja vartijan työstä varsin mielenkiintoista. Hyvänä esimerkkinä oli se, että ns. turvallisuustarkastusta kiinniotetulle väännettiin vuosikausia, ennen kuin se oikeus tuli vartijoille ja JV:lle. Oikeutta tarkastukseen vastusti nimenomaan OM. Kansalaisen koskemattomuus meni työturvallisuuden edelle.
Alkoholin hävittäminen todistetusti ei onnistu laillisesti vartijalta eikä järjestyslain mukaiselta järjestyksenvalvojalta. Tilanne on tavallaan melko mielenkiintoinen. Poliisilla ei ole resursseja käytännössä ollenkaan valvoa uutta järjestyslakiamme alkoholin juomisen osalta esim. ostareissa. Jos vaikka alaikäinen tulee vartijata tai JV:tä vastaan siideripullo kädessä, niin pitäisi ottaa ko. henkilö kiinni ja soittaa poliisi hakemaan hänet. Jokainen ymmärtää, että esim. perjantai iltana poliisi varmaan kiinnostuu suuresti asiasta ja tulee välittömästi paikalle. Hee...
Käytännössä alkoholilakia ei valvota, muuta kuin ravintoloissa. Kadut ja ostarit ovat julkista juopottelualuetta, johon poliisi ei juurikaan puutu suurkaupungeissa ja muut ei siihen voi puuttua. Kippis vaan ja skool. Outoa välillä tämä lain säätäminen.
Nykyiselläänhän mm. kauppaliikkeissä alkoholin nauttiminen on kiellettyä, ja lisäksi koko kauppaliikkeen henkilökunnalla on oikeus ottaa kiellon rikkoneelta pois aine astioineen ja hävittää se todisteellisesti.
Eri asia on sitten, että mistä löytyy se kassatäti joka oikeasti näin tekisi, ja toisaalta onko se nyt kovin järkevääkään koska harva asia on suomalaiselle niin tärkeää kuin oma viina. Tappelu tulee helposti jos siihen menee koskemaan.
Hauskaa on tosiaan se, että vartija puolestaan ei ole siinä nämä-saavat-hävittää-alkoholin -listassa. Vartija kun ei tarkkaan ottaen kuulu kaupan henkilökuntaan, vaikka ehkä käytännössä siihen rinnastuukin. Ja vartijalla kuitenkin olisi aika paljon paremmat mahdollisuudet hoitaa se alkoholin hävittäminen mahdollisine jatkoaggressiokohtauksineen kuin sillä kaupan tädillä. Eli se joka saa, ei osaa eikä pysty, ja se joka osaisi ja pystyisi, ei saa. Loistavaa.
Tietysti se kassatäti voi käskeä asiakasta poistumaan, jolloin vartija saa heittää hänet pihalle.
Sen verran uutta tuo järjestyslaki toi, että järjestyslain nojalla kauppaliikkeessä toimiva järjestyksenvalvoja saa sen alkoholin hävittää. Alkoholilain hävittämispykälässä (60 §) kun ei mitenkään yksilöidä sitä, että missä kohteessa sen JV:n pitäisi olla töissä. Aiemminhan tämä päti vain ravitsemisliikkeissä, yleisötilaisuuksissa ja yleisissä kokouksissa, mutta nyt siis myös kauppakeskusten kauppaliikkeissä. Mutta kuten hps edellä myös kirjoitti, kauppakeskuksen käytävällä kauppaliikkeiden ulkopuolella nautittu alkoholi on järjestyslain vastaisesti nautittua, ja sitä ei saa hävittää. Pitää olla sisällä kauppaliikkessä.
"järjestyslain nojalla kauppaliikkeessä toimiva järjestyksenvalvoja saa sen alkoholin hävittää. "
Onko noin? Minulle sanoi ainakin JV-kurssia vetänyt poliisi ihan hiljattain, että em. oikeutta ei olisi? Toki poliisikin voi olla väärässä. Tää järjestyslain mukainen järjestyksen valvoja on muutenkin vähän harmaata aluetta niin viranomaisillekin kuin vartioliikkeillekin. Kuten koko homma mm. ostareitten valvonnassa.
Alkoholihan päätyy luontoon kuitenkin, joten sen voisi kierrättää tuulilasin kautta. Erityisen typerää on, kun tulli ja poliisi hävittävät rekka-autoittain alkoholia kaatamalla sen viemäriin. Virossa sentään ymmärretään tehdä kirkkaasta viinasta (oli se sitten etanolia tai vaikka metanolia) hyvin toimivaa lasinpesunestettä denaturoimalla se. Ihan niinkun alkoholi olisi jotenkin naturaalia. Jos saastuttaa pitää, niin siitäkin voisi ottaa sitten kaiken hyödyn irti.
No tämä nyt ei liittynytkään tähän aiheeseen mitenkään. :)
Juon nopeammin, kuin ennätätte hävittää. Minu juomia ette pystyisikään, edes hävittämään.