Näin unen, jonka muistin kirkkaasti heti herättyäni. Loppuvaiheessa unta yritin vain herätä, koska tiesin jo unessa, että olin tehnyt jotain väärin, ja herättyäni ymmärsin etten ollut lähtenyt unessa mainitsemani Sinän perään, ja mielessäni heräsi vain kysymys, miksi en lähtenyt?
Voiko tätä unta mielestänne tulkita?
Me istuimme ladon tapaisessa rakennuksessa, josta lähti polku koululle. Ladon vieressä oli tasanne jossa istui ihmisiä, ja ladossa oli tummanruskeaa heinää. Oli iltapäivä, kello oli ehkä kahdentoista. Ladon ympärillä oli paljon mäntyjä, ja lähes vierestä kulki pururata. Latoon ei ollut ikkunoita, vain oviaukko. Nojailin aviaukon oikeanpuoleiseen seinään, ja sinä makoilit vasemman seinän vieressä. Puhuimme syvällisiä, ja ladon oviaukon valo kohdistui sinuun. Kerroit rubiinista, johon laitoit ajatuksiasi ja tunteitasi. Ohimennen mainitsit olevasi nälkäinen, ja jatkoimme keskustelua. Sitten nainen astui latoon, ja sanoi, että sinun on mentävä syömään. Sanoit haluavasi jutella kanssani. Sanoin, että jatkan kanssasi, kunhan olet ensin syönyt. Sanoit vain ei. Sanoin, etten tahtonut että olet nälkäinen, ja menin ulos ladosta sen oikeanpuoleisen seinän vieressä olevalle tasanteelle, ja hyppäsin sen alapuolella olevalle tummanvihreälle ja pehmeälle nurmikolle. Yhtäkkiä juoksit ladosta rubiini kädessäsi, kiisit ohitseni metsään, ja katsoin perääsi. En ajatellutkaan juoksevani sinua kiinni, päätin vain odottaa. Lopulta metsästä rupesi tulemaan ihmisiä, ne tulivat nuorina ja vanhenivat luokseni päästyään, ja minä vain odotin sinua.
Voiko tätä unta mielestänne tulkita?
Me istuimme ladon tapaisessa rakennuksessa, josta lähti polku koululle. Ladon vieressä oli tasanne jossa istui ihmisiä, ja ladossa oli tummanruskeaa heinää. Oli iltapäivä, kello oli ehkä kahdentoista. Ladon ympärillä oli paljon mäntyjä, ja lähes vierestä kulki pururata. Latoon ei ollut ikkunoita, vain oviaukko. Nojailin aviaukon oikeanpuoleiseen seinään, ja sinä makoilit vasemman seinän vieressä. Puhuimme syvällisiä, ja ladon oviaukon valo kohdistui sinuun. Kerroit rubiinista, johon laitoit ajatuksiasi ja tunteitasi. Ohimennen mainitsit olevasi nälkäinen, ja jatkoimme keskustelua. Sitten nainen astui latoon, ja sanoi, että sinun on mentävä syömään. Sanoit haluavasi jutella kanssani. Sanoin, että jatkan kanssasi, kunhan olet ensin syönyt. Sanoit vain ei. Sanoin, etten tahtonut että olet nälkäinen, ja menin ulos ladosta sen oikeanpuoleisen seinän vieressä olevalle tasanteelle, ja hyppäsin sen alapuolella olevalle tummanvihreälle ja pehmeälle nurmikolle. Yhtäkkiä juoksit ladosta rubiini kädessäsi, kiisit ohitseni metsään, ja katsoin perääsi. En ajatellutkaan juoksevani sinua kiinni, päätin vain odottaa. Lopulta metsästä rupesi tulemaan ihmisiä, ne tulivat nuorina ja vanhenivat luokseni päästyään, ja minä vain odotin sinua.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.