Arvon odottajat, jos saisitte päättää tasan miten synnytyksenne sujuisi, niin MITEN se sujuisi?
Mulla "unelmasynnytys" sujuisi näin:
* ehtisin sairaalaan ajoissa mieheni kanssa
* voisin liikkua vapaasti avautumisvaiheen ajan, myös altaassa lillua
* saisin epiduraalin, jos haluaisin
* Synnytys etenisi normaalisti ja hyvään tahtiin
* Ponnistusvaiheessa saisin pudendaali-puudutuksen
* En repeäisi, eikä epparia tarvittaisi.
* Vauva olisi terve ja hyvävointinen.
Ja nyt kun mä paljastin toiveeni, niin synnytys menee kuitenkin sit päinvastoin...
Mulla "unelmasynnytys" sujuisi näin:
* ehtisin sairaalaan ajoissa mieheni kanssa
* voisin liikkua vapaasti avautumisvaiheen ajan, myös altaassa lillua
* saisin epiduraalin, jos haluaisin
* Synnytys etenisi normaalisti ja hyvään tahtiin
* Ponnistusvaiheessa saisin pudendaali-puudutuksen
* En repeäisi, eikä epparia tarvittaisi.
* Vauva olisi terve ja hyvävointinen.
Ja nyt kun mä paljastin toiveeni, niin synnytys menee kuitenkin sit päinvastoin...
Vastaukset 5
Vanhimmat
Toisen kanssa kaikki meni paremmin kuin osasin toivoa:
- kätilö oli todella huippu, meillä synkkasi hyvin, hän luotti minuun, kannusti ja piti oloni turvallisena
-oli rauhallista ja kodikasta, olin esim. koko ajan mieheni kanssa ja omissa vaatteissani
- kun halusin, pääsin ammeeseen jossa sain rentouduttua todella hyvin
- synnytys eteni hyvin ja luonnollisesti ja vauvan vointi oli hyvä
- ponnistusvaiheessakin sain mennä aivan oman tuntemuksen mukaan, ja vauva syntyi parilla supistuksella jakkaralla ponnistaen.
- vauva oli terve ja hyvinvoiva, imetys lähti hienosti käyntiin ja itse toivuin tosi nopeasti.
Tällaisen synnytyksen ottaisin uudestaankin: luonnollisen johon ei puututa yhtään tarpeettomasti, eli vain varmistetaan vauvan voivan hyvin.
Mulla kaksi kolmesta synnytyksestä on ollut kivoja (eikä se ekakaan mikään kamalan paha ollut) :) Ensinnäkin synnytysten kesto on ollut ekasta supistuksesta alle 2 tuntia (eka 1 h 56 min ja toka 73 min).
Supistukset tulivat aaltoina, jotka oli huomattavasti helpompi kestää kuin ekassa synnytyksessä oksitosiinilla vauhditetut supistukset, joissa ei huilipaikkoja juuri ollutkaan.
Liikuin ja käytin ääntä omien tuntemusteni mukaan sen, mitä ehdin. Lisäksi kivunlievityksenä hörpin homeopatia-cocktailia, jolla nyt ainakin oli lumevaikutusta jos ei muuta ;)
Sain ponnistaa haluamassani asennossa (konttausasento). Ei repeämiä, ei epparia, ei tikkejä. Ponnistusaikakin oli lyhyt, pari minuuttia maksimissaan.
Imetin ekan kerran salissa hetken levon jälkeen, ja vasta ensi-imetyksen jälkeen vauva punnittiin ja pestiin.
Tykkäsin vauhdikkaista synnytyksistä, etenkin kun pysyin hyvin kärryillä enkä pelännyt. Sairaalaankin ehdittiin ihan kivasti, vaikka tuon lyhyemmän synnytyksen kohdilla oltiin perillä ruhtinaalliset 5 minuuttia ennen vauvan syntymää :) Takki päällä ponnistin ;)
Synnyttäisin kotona, tietenkin kokeneiden lääkärin ja kätilön valvomana. Huonetta ei tarvitsisi jakaa vieraiden kanssa, ympäristö olisi tuttu ja turvallinen...
on ollut kaks mukavaa synnytystä. kutakuinkin sujunut noin. ja toi sun lista on tosi realistinen, joten luultavasti synnytys menee jotakuinkin juuri noin. mutu-tuntumalla vois heittää, että eiköhän kahdeksan tai yhdeksän synnytystä kymmenestä mene melko mukavasti ja sujuvasti.
Nimittäin karhut synnyttävät unissaan, ja kun talviunilta heräilevät, vauva onkin jo jonkun verran kasvanu :) Noh, en minä välttämättä sitä halua ,että vauva olisikin jo muutaman kuukauden ikäinen, mutta se unissaan synnyttäminen voisi olla aikas kivaa :D