Mielialojen vaihtelu saattaa liittyä rasva-aineenvaihduntaan tavalla, jota tutkijat eivät vielä ole sisäistäneet; rasvat hallitsevat aivorakenteita. Aivosolujen kyky kommunikoida toisten kanssa, luoden erilaisia verkkoja, saattaa levätä solukalvojen toiminnan - tässä ei ole mitään uuttaa.
Se mitä ei vielä oivalleta on solukalvon rakenteiden rooli, välittäjäaineen vaikutusten välittäjänä. Keskeisessä roolissa on myös reseptorit, joihin vaikuttavat aineet ankkuroituvat - ne ovat kuitenkin valkuaisaineita.
Tosin, reseptoritkin liittyvät solukalvoon, ja jopa liikkuvat siinä. Reseptorin ei kuitenkaan tarvitse olla kalvolla, vaan voi toimia myös kalvon välittömässä läheisyydessä (solun sisällä.) Tällainen tilanne luo lisäpaineita solukalvon moitteettomalle toiminnalle.
Solukalvoista ikään kuin irtoaa (rasvahappo pohjaisia) pieni palasia, jotka sitten toimivat toissijaisina lähettiaineina, ja siirtävät vaikutukset eteenpäin - kohti solun tumaa.
Viestin teho moninkertaistuu matkalla - jopa miljoona kertaisesti. (tällainen mekanismi selittää sen miten hormonit vaikuttavat kovin pieninä annoksina.)
Oletetaan tilanne että em. monistumismekanismissa on häiriö, eikä signaali pääse tehostumaan tarpeeksi - se saavuttaa tuman heikkona. Lopputulos on se että solu reagoi liian laiskasti olosuhteisiin nähden - vahvistin on rikki.
- Mikäli rasvahapot ovat tämän tapaisten mekanismien sydämessä, niin niiden roolia vähätellään todella pahasti.
Lääkkeitä syömällä ei välttämättä pysty korjaamaan em. tilannetta, koska signaalit eivät yksinkertaisesti vahvistu matkalla.
Ps. Mikäli kännykän signaalia ei vahvista, niin signaali jää heikoksi. Ja, toista on vaikea kuulla vaikka toisessa päässä kuinka huutaisi.
Se mitä ei vielä oivalleta on solukalvon rakenteiden rooli, välittäjäaineen vaikutusten välittäjänä. Keskeisessä roolissa on myös reseptorit, joihin vaikuttavat aineet ankkuroituvat - ne ovat kuitenkin valkuaisaineita.
Tosin, reseptoritkin liittyvät solukalvoon, ja jopa liikkuvat siinä. Reseptorin ei kuitenkaan tarvitse olla kalvolla, vaan voi toimia myös kalvon välittömässä läheisyydessä (solun sisällä.) Tällainen tilanne luo lisäpaineita solukalvon moitteettomalle toiminnalle.
Solukalvoista ikään kuin irtoaa (rasvahappo pohjaisia) pieni palasia, jotka sitten toimivat toissijaisina lähettiaineina, ja siirtävät vaikutukset eteenpäin - kohti solun tumaa.
Viestin teho moninkertaistuu matkalla - jopa miljoona kertaisesti. (tällainen mekanismi selittää sen miten hormonit vaikuttavat kovin pieninä annoksina.)
Oletetaan tilanne että em. monistumismekanismissa on häiriö, eikä signaali pääse tehostumaan tarpeeksi - se saavuttaa tuman heikkona. Lopputulos on se että solu reagoi liian laiskasti olosuhteisiin nähden - vahvistin on rikki.
- Mikäli rasvahapot ovat tämän tapaisten mekanismien sydämessä, niin niiden roolia vähätellään todella pahasti.
Lääkkeitä syömällä ei välttämättä pysty korjaamaan em. tilannetta, koska signaalit eivät yksinkertaisesti vahvistu matkalla.
Ps. Mikäli kännykän signaalia ei vahvista, niin signaali jää heikoksi. Ja, toista on vaikea kuulla vaikka toisessa päässä kuinka huutaisi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
mutta jos kyse on aivoista, niin silloin se kuuluisi aivo-palstalle.
Mieli kun ei ole osa aivoja tai ruumista.