Omistusasujat kuvittelevat, että heidän sijoituksensa on ikuinen. Se ei ole sitä. Loppu tulee aina jossakin vaiheessa, ja puskutraktori hoitaa loput. Karmaisevaa. Sen jälkeen sijoituksen arvo on -0. (Miinus tulee siitä, että taloyhtiön pitää hoitaa vielä jätteiden kuljetus paikalta, eli lopussa pitää vielä kaivaa kuvetta)
omistusasujille tidoksi
iloinen vuokralainen.
11224
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ei tää mulle ole mikään sijoitus...tämähän on meidän koti. Ei tämän arvolla ole mitään merkitystä,onko se nyt tänään 250000E vai 350000E. Ei ole nimittäin myynnissä tänään eikä vielä huomennakaan. Toki joskus tulevaisuudessa voi vaihtaa vaikka vain huvikseen,mutta luulen asuvani tässä elämäni loppuun asti.
Lapset jo maailmalla ja tämä 236 neliötä tuntuu juuri sopivan kokoiselta näin muijan kanssa kahdestaan asustellessa.
Jep, autot menee romuksi parissa kymmenessä vuodessa, telkkarit viidessätoista vuodessa, pyykkikoneet kymmenessä vuodessa, tietokoneet viidessä vuodessa, puhelimet kolmessa vuodessa.
Talojen tekniseksi iäksi sentään suunnitellaan nykyisin 100 vuotta.
Mutta kuten täällä on moneen kertaan laskettu, niin oman maksaminen maksaa kaiken kaikkiaan laina aikanaan saman verran kuin vastaavassa vuokralla asuminen. Mutta koska asuminen on elämän pituinen projekti, eikä lopu lainan loppuessa, niin omistaminen on kuitenkin vuokralla asumista kannattavampaa, vaikka talo jyrättäisiin pillarilla kumoon asukkaan kuollessa.
> Omistusasujat kuvittelevat, että heidän sijoituksensa on ikuinen.
Ei talot ikuisia, ole. Päälle 100 v. omakotitalot ovat harvinaisuuksia. Kerrostaloja kyllä lyötyy tuon ikäisinä kaupunkien keskustoista ja lähiöissä on jo paljon reilun 50 vuoden ikäisiä taloja, jotka on justiinsa remontoitu kestämään toiset 50 vuotta.
> Loppu tulee aina jossakin vaiheessa, ja puskutraktori hoitaa loput. Karmaisevaa.
No, puskutraktorit eivät pääkaupunkiseudulla uhkaa kuin kaupunkien omistamia vuokrakasarmeja jotka on päästetty rappeutumaan (vuokraloisille välttää huonompikin) ja joista sos. dem. hengessä peritään liian halpaa vuokraa (piilotukea kommareille ja muille työnvieroksujille) jolla ei saada katettua edes ylläpitokustannuksia, isoista korjauksista nyt puhumattakaan.
Ei siis tarvitse kysyä, millaisessa läävässä iloinen vuokraloinen asuu, kun puskutraktorit pelottaa... ;-D
Ideana noiden vuokrakasarmien purkamisessa on, että tilalle voidaan rakentaa uutta, mikä saadaan myytyä/vuokrattua parempaan hintaan.
Vaan huoli pois, varmaan vanhoille "luottoasiakkaille" annetaan oikeus varata niitä uusia, markkinahintaisia, asuntoja ihan ekana.
rintamamiestalojen kohdalla nykypäivänä? Talothan on rakennettu siinä sodan jälkeen ja niillä alkaa poikkeuksetta olla ikää sen 50 vuotta. Vaari vainaan talo on pystyssä edelleen, mutta asuttavaksi sen saa vain mittavalla remontilla, jonka kannattavuus on kyseenalainen. Mm. sokkeli on poikki monesta kohtaa ja kosteus vaivaa. Romahtamassa se ei kuitenkaan ole.
Osa rintsikoista on rekennettu jo heti uutena päin hanuria ja ne on todellisia homepommeja, jos vielä ovat edes pystyssä.
Sittne on taas sellaisia, jotka on periaatteessa ihan hyvässä kunnossa, mutta eihän ne uusinakaan ole vastanneet nykyajan vaatimuksia.
> rintamamiestalojen kohdalla nykypäivänä? Talothan on rakennettu siinä sodan jälkeen ja niillä alkaa poikkeuksetta olla ikää sen 50 vuotta.
Noniin, tässähän on oiva esimerkki; näissä rintsikoissa on niin paljon romantiikka/nostalgialisää, että purkuvalmiita romiskoja remontoidaan, vaikka lähes samalla rahalla rakentaisi uudenkin.
Eli vanhan romiskonkaan arvo ei ole nolla €, vaikka teknisessä mielessä pitäisi olla (korjauskulut = uuden rakentamiskulut).
Osaltaan tätä järjetöntä tilannetta ylläpitää rakennusvalvonta/museovirasto, jotka näkevät melkein minkä tahansa hirvityksen pyhäinjäänteenä. Vantaalla on käynnissä tapaus, missa vanhan talon asukkaat haluaisivat itse purkaa oman talonsa!!!!! Heillä on tavoitteena rakennuttaa puretun talon tilalle uusi, entistä useampikerroksinen, josta kaikki vanhat asukkaat saisivat uuden asunnot loput myytäisiin ja näiden asuntojen myyntituloilla saataisiin ko. operaatio rahoitettua lähes kokonaan. Viimeisimmän väliaikatiedun mukaan ko. talon kulttuurihistoriallista merkitystä tutkitaan = yritetään määrittää, kuin suuresta pyhäinhäväistyksestä on kyse.
Turussa oli juuri tapaus, jossa kiinteistön omistaja sai rakennusvirastolta kunnostus-/purku kehoituksen. Omistaja tulkitsi tämän niin että rakennukselle on lupa purkaa ja purki sen. Nyt maakuntamuseo on tehnyt tutkintapyynnön poliisille, että taphtuiko tässä rikos, kun purulle ei ollu heidän hyväksyntää.
Jos omistaja on valmis maksamaan purkamisen, niin voi kuvitella miten huonossa kunnossa rakennus on.
Nämä paskan suojelijat pitäisi saada maksamaan toimintansa kulut, eikä niitä pitäisi tietenkään maksaa julkisista rahoista.
> Jos omistaja on valmis maksamaan purkamisen, niin voi kuvitella miten huonossa kunnossa rakennus on.
Ei tuossa Vantaan tapauksessa talo ole mitenkään poikkeuksellisen huonokuntoinen. Asukkaat ovat vain hiffanneet, että putkiremontti maksaa jokun 650 €/m² eli esim. 20x50 m² asuntoja sisältävässä talossa 650 000 euroa päälle voi tulla muitakin korjauksia, jolloin rahaa palaa helposti miljoona jöröä. Eikä lopputulos silti ole uuden veroinen.
Mutta jospa talon saisikin purkaa ja rakentaa 2x alkuperäisen kokoisen tilalle hintaan 5 miljoonaa euroa? Tuosta uudesta voisi sitten myydä 20 kpl huoneistoja hintaan 200 000 €/kpl, yht. 4 miljoonaa, jolloin vanhoille asukkaille jäisi edelleen 1 miljoona = 50 tonnia/asunto maksettavaa. Mutta tuolla summalla saisi kokonaan uuden & oman mielen mukaan tuunatun asunnon, eikä pelkästään uutta kylppäriä, salaojia ja vesikattoa, kuten rempattaessa vanhaa samalla summalla.
Näinhän siinä lopulta saattaa käydä ja vuokralaisellehan näin käy varmasti. Mutta omistusasuja on siinä välissä päässyt paljon halvemmalla ja tehnyt rahoillaan jotakin muuta.
omistusasujat ei muutu maaksi, vaan ihan joksikin muuksi.
Maaksi me kaikki muututaan...