Miten valitsette, kenelle kustantajille lähetätte romaanikässärin? Vai ihan vainko kaikille isoille samaan aikaan? Itselläni on semmoinen, ettei sitä kannata pienille intelligentin imagon omaaville vaihtoehtokustantajille laittaa.
Ja mitä pistätte saatteeseen? Itse olen sitä mieltä, ettei paljoa muuta kuin nimi ja osoite ja puhelinnumero ja sähköpostisoite. Ei ikää eikä muutakaan henkilötietoja, miksi runoilla turhaan.
Mitä mieltä olette muut ja miten olette itse toimineet?
Ja mitä pistätte saatteeseen? Itse olen sitä mieltä, ettei paljoa muuta kuin nimi ja osoite ja puhelinnumero ja sähköpostisoite. Ei ikää eikä muutakaan henkilötietoja, miksi runoilla turhaan.
Mitä mieltä olette muut ja miten olette itse toimineet?
Vastaukset 14
Vanhimmat
ohjeeksi laittaa saatekirjeeseen nimen, yhteystiedot ja osaston jolle käsikirjoitusta tarjotaan. sähköpostiosoitteella ne eivät käsittääkseni tee mitään.
pienet intelligentit kustantamot eivät taida nykyään olla mitään "vaihtoehto"kustantajia. hesarissa ja muistaakseni viimeisessä suomen kuvalehdessä on ollut kustannusalasta keskustelua joka saattaa kirjailijanalkuakin kiinnostaa.
...sähköpostiosoite. Olen saanut siihen hylsypäätöksiä sekä korjausehdotuksia¨.
Mä valitsin isot kustantamot ja pari pientä. Pienet valitsin genren mukaan, sellaisia, joiden ajattelin olevan kiinnostuneita mun tyyppisestä tekstistä.
Jos ne pienet on Minerva ja sammakko, mitä muita ne voisivat olla?
Saatteeseen kirjoitin omat tietoni ja vähän työhistoriaani.
Muutamalla lauseella mistä kirja kertoo ja joitakin markkinointi-ideoita, kenelle kirjaa voisi markkinoida peruskaunokirjallisuuden lisäksi.
Noi 1 A4 arkillisen.
Laitoin sähköpostiosoitteet, puhelinnumeron sekä normaalin postiosoitteen.
semmoiseen kustantamoon, jonka kanssa haluat jatkossa mieluiten tehdä töitä. Tai sellaisen kustantamoon lähetä kässäri, jonka teokset ja kirjailijat ovat eniten mieleesi. Voisit tietysti miettiä astutko jonkun toisen kirjailijan varpaille eli onko sinulla toiminta tilaa tässä kustantamossa vai onko siellä joku kirjailija, jonka leipäpuulle kapuat ja tappelette samoista lukijoista.
Saatteeseen lyhty kuvausta itsestä ja historiasta, ei ehkä ikää suoraan, mutta muutamia persoonaa kuvaavia yksityiskohtia. Jos on menestynyt kilpailuissa, julkaistu antologioissa tai tekemisissä kirjallisen instituutin kanssa, kannattaa mainita.
Mitään markkinointiohjeita en antaisi, sehän on kustantajan markkinointiosaston heiniä, ellei sitten kyseessä ole parin työntekijän nyrkkipaja. He saattavat innostua ideoistasi, Isolle kustantajalle sellainen ohjeistaminen on ehkä hieman amatörimäistä ja kiusallisen kömpelöä. Heillä on kyllä kirjakerhonsa ja myyntiyhteytensä. Ellei sitten sinulla ole itselläsi markkintointialan kokemusta ja koulutusta ja jackpot idea. Mutta ethän ole hakemassa töitä kustantajan markkinointioastolta, vaan taidepuolelta. :)
Mutta saate lyhyeksi ja tiiviiksi. Loistava teksti antaa kuvan tekijän taidehistoriallisesta ymmärryksestä ja tämän hetken kirjallisuuden luomisen kyvystä.
Moi,
Muutamilla kustantamoiden kotisivuilla lukee, että laita markkinoiti-ideoita, ketä mahdollisesti kirjasi voisi kiinnostaa.
Siitä se tuli.
Esim Miervalla.
SIksi laitoin joitakin kohteita, jotka voisivat hyötyä kasikirjoitukseni tyyppisestä kaunokirjallisesta teoksesta.
kustantamosta tahansa, pienestäkin. Ajaa itseään sisään ja sitten kannattaa ehkä siirtyä keskisuureen tai isompaan kustantamoon jos tökkii työskentely pienelle talolle. Puolensa ja puolensa - kaikki riippuu niin monista asioista. Kaikkea ei voi saada: iso talo ei ehkä panosta aloittelijaan, joka ei saa kirjallisen kentän kiinnostusta ja pieni talo taas pitää paremmin kiinni kirjailijatallistaan. Mutta kirjailijan uraa kannattaa ajatella pitkällä aikavälillä, monia kymmeniä vuosia, joten on aikaa opiskella tämän ammatin kiemurat ja mutkat. Alussa riittää sisäänajo ja perehtymisvaihe. Jos nyt aloittaisin... toimisin eri tavalla. Mutta näin on kaikissa ammateissa, luulisin.
No johan nyt on markkinat!
Täälläkin taas tämä Lidlin kuplat kertoilee odottelevansa vastauksia lähettämästään tekstistään mm. Sammakolta. Taitaa olla menossa ylikuplallista brändäystä...eikö se ole kirjailijanalkujen vaan parempi odotella että kustannusyhtiöt ottavat sen kontaktin. Kirjailijanalkujen ihan turhaa pähkäillä minne niitä liuskojaan ja sähköisiään lähettelee.
Joten minäkin rauhassa vaan olen odotellut, että milloin se intelligentsinen Sammakko viimein älyää ja...
ALoittaja kysyi ja minä vastasin kysymykseen.
Siinä kaikki.
Minä en tiennyt, että asioista pitää olla hipihiljaa.
Hyss.
TAi maltillinen.
Aikuiset ei vouhkaa, varsinkaan kirjailijanalut, pöytälaatikkorunoilijat ja haaveilijat:)
" Voisit tietysti miettiä astutko jonkun toisen kirjailijan varpaille eli onko sinulla toiminta tilaa tässä kustantamossa vai onko siellä joku kirjailija, jonka leipäpuulle kapuat ja tappelette samoista lukijoista."
joooooooooo, kaikenlaista täällä saa luettavakseen, on tää niin vaikeeta jotenkin
sisäistää... eiköh....hhhhhhhhh !?
Tietenkin jokaisella kustantamolla on omat tallikirjailijansa. Esim. tuskin kannattaa kokeilla samanlaista historiallisten romaanien linjausta kuin K. Utrio ja lähettää tekstiä Tammelle... ja sama juttu vaikkapa Petri Tammisen ja Otavan kanssa.
Hyvin selkeää.
Kirjojen myyminen julkaistavaksi on osaltaan markkinatyötä. Jotkut autot on tehty Audi-ostajille, toiset Toyota-ostajille. Autoja kumpikin, hinta eri, moottorin välitykset ja voimansiirrot erilaisia. Makujuttuja.
Yksi ostaa Enni Mustosta, toinen Tuija Lehtistä ja kolmas Riikka Pulkkista. Kaikki brändejä, mutta erilaisia. Aloittelijan kannattaa olla selkeästi omalaatuinen. Se helpottaa markkinointiakin.
Riikka on kirjoittanut vasta yhden romaanin. "Enni Mustonen" ja Tuija Lehtinen arvatenkin jo satoja. Katsotaan, onko Pulkkinen pelkkä tuhnu. Että saako aikaseksi toisen kirjansa. Kumma haloo nousi yhdestä akasta.
Pulkkisesta tuli median nostamana nopea brändi, joka tuotti paljon enemmän huomiota itselleen kuin monelle muulle esikoiskirjailijalle. Se on jo merkittävä nousu. Mitä tapahtuu jatkossa on luonnollisesti hyvin kiehtovaa. Ja hyvin opettavaista meille kaikille, vai mitä?
Olen varma, että Pulkkinen floppaa kybällä.
No eipä ole tullut luettua Mustosta Lehtistä Pulkkista, joskus Utriota selaillut, ja eipä ole Tammisestakaan havaintoa. Viimeisin kokonaan lukemani kirja Nick Cave Bunny Munron kuolema ja sitä edellinen taisi olla Ovidiuksen Metamorfooseja (jota paikoin harpoin). Onhan se hianoo että näitä kirjailijoita riittää ja genrejä myös.
¤
Kirjoittajana olen todennut, että brändäyksestä marinointiin on matkaa...
ja matka jatkuu...