olen 16-vuotias poika ja aloitin opiskelut lukiossa. en tiedä mikä minua vaivaa mutta minua ahdistaa käydä syömässä koulun ruokalassa. ku menen ruokalaan, minulle tulee samanlaisia tuntemuksia kuin pitäisin esitelmää suurelle luokalle, hermostun, pelkään että punastun. olen ruvennut jättämään kouluruan syömisen kokonaan pois. minulla ei ole mitään syömishäiriötä, vaikka jotkut voivat niin ajatella, en vain kykene menemään ruokalaan. usein minulla ei ole myöskään kenen kanssa mennä syömään, en haluaisi syödä yksin.
kouluruokailu ahdistaa
hmmm....
41916
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Niin no, sinä taidatkin olla jonkinlainen sikainfluenssa-bakteeri, eikö totta.
mullaki oli 7-9 luokilla, noina aikoina en käyny syömässä ku ehkä pari kertaa seiskan alussa. Ei auttanu, vaik luokkalaiset ja terkkari patisti syömää, en syöny, olin vaa kavereitten seurana ja join vettä. Kai mulla jäi traumat, ku pienenä ja uutena seiskana mulle heti tiuskittii ruokalas ja kaikki haukku läskiks, ni en enää halunnu käydä syömäs. Kaiken lisäks pelkäsin pudottavani tarjottimen lattialle ja saavani naurut. Alotin vajaa vko sit amiksen ja uskallan joten kuten käydä syömäs, tosin vieläki mietin, et mitä jos pudotanki tarjottimen sisältöinee. Ei kai se "pelko" hävii koskaa
Kyse on jonkinasteisesta sosiaalisten tilanteiden pelosta, itse olen jännittänyt samanlaisia tilanteita jo kymmenisen vuotta. En tykkää käydä minkäänlaisissa ruokaloissa, enkä etenkään yksin. Minulla on ihan vaikeuksia saada ruokaa alas kun jännitys iskee, suu on kuiva ja on vaikea niellä kunnolla ja koko ajan pitää hörppiä vettä, että saisi ruuan alas. Joskus olen nälkääkin nähnyt kun en päivän aikana ole mennyt syömään. Minua ei jännitä pelkästään vain syöminen muiden edessä, vaan joskus jännittää myös kaupan kassajonossa jos on paljon ihmisiä ja muissa samalaisissa tilanteissa. Jos jännitys alkaa kamalasti häiritsemään elämää niin lääkäriltä saa esim. beetasalpaajia, joita voi ottaa ennen jännittävää tilannetta ja ne poistavat fyysisiä oireita kuten sydämen hakkaamista ja perhosia vatsassa.
syömässä, kauheaa oli. kun tulin jonoon ruokalassa tunsin kuinka aloin hermostua ja kasvoni alkoi punottaa. olin varmasti aivan punainen, kasvoni tuntuivat kuin olisivat tulessa. tiesin myös sen että monet tuijottivat joka vain pahensi tilannetta. mietin jonossa että pitäisikö kääntyä ja lähteä pois, sitäkään en kyennyt tekemään. aina kun kuului narua mietin että nauravatko he minulle, toivoin että menettäisin tajuntani. söin ruokani yksin ja lähdin. nyt olen päättänyt että en ruokalaan enää koskaan mene, ellei minulla ole seurana henkilöä jonka kanssa tunnen oloni tosi rennoksi ja sellaista ei ole. pystyin käymään ysiluokan läpi ja söin silloin vain kaksi kertaa, pystyn nytkin. kukaan ei varmasti ymmärrä minua.