Eihän se oikeutettua ole. Itse kuitenkin aloitin pelaamisen C-64:n aikana, jolloin pelien kopioiminen oli hyvin tavallista; itsekin ala-asteikäisenä hankin kaksipesäisen mankan ja yksi suuri syy siihen oli juuri se, että pelejä olisi helpompi kopioida. Vanhempanikin olivat mukana tukemassa poikiensa harrastusta; siinähän säästää rahaakin kun itse kopioivat. Niin sitä ollaan tietämättömiä ja juurrutetaan moraalin vinoutumia seuraavaan sukupolveen vaikka muuten miten lainkuuliaisia kansalaisia oltaisiinkin. Tietämättömyys ei kuitenkaan ole peruste rikoksen/rikkeen tapahduttua; näinhän se lakikin sanoo.
Noihin aikoihin piratismi ei ollut niin tapetilla kuin se on nykyään kun ammattimaisesti toimivat järjestöt ovat tehneet piratismista miljoonaluokan bisnestä. Enää piratismi ei ole pikkupoikien toisiltaan kopioimien pelien vaihtamista, vaan vakavasti peli-, elokuva- ja musiikkialaa koskettava maailmanlaajuinen ongelma. Siinä missä rikollisjärjestöt myyvät miltei alkuperäiseen verrattavissa olevia tuotteita, niin myös internetissä leviää pienten kuin hieman isompienkin poikien ja tyttöjen toimesta järjetön määrä megatavuja tavaraa päivittäin erilaisten p2p-ohjelmien avulla.
Myönnän, että itselleni tuottaa suuria vaikeuksia kouluttautua ulos tuosta ajatusmallista, jonka kultaisella 80-luvulla onnistuin omaamaan. Olen kuitenkin kohtuullisen hyvin oikealla tiellä, vaikka välillä lipsahduksia sattuukin. Yhtenä etappina oli Xboxin hankkiminen; modaamattomana siihen on pakko ostaa pelinsä. Myös elokuvaharrastukseni tukee uuden ajatusmallin omaksumista ja olenkin varsin iloinen, että aloitin harrastuksen (eli keräilyn) varsin myöhään sillä järkevin formaatti tällä hetkellä on dvd, eikä niiden kopioinnissa ole oikein hohtoa. VHS-aikakaudella leffojen keräilykin oli hyvin pitkälti kopiointia; eräällä kaverillani nauhoja oli n. 800, tosin noihin aikoihin kopiointi oli miltei ainoa mahdollisuus saada käsiinsä pätkimättömiä harvinaisuuksia, kiitos Suomen perämetsäisen ja ahdasmielisen sensuurin.
Nykyään tilanne on aivan toinen. Videolain uudistuksen myötä myös K-18-elokuvat ovat Suomessa sallittuja eikä elokuvia enää pätkitä 80-luvun malliin pilalle. Internet puolestaan mahdollistaa tilaamisen vaikka jenkeistä asti, eivätkä kustannuksetkaan päätä huimaa, kunhan pitää mielessä tullin tuontirajat. Itse tilaankin elokuvia ja satunnaisesti myös pelejä esimerkiksi Jerseyn-saarilta Englannista (tulli- sekä verovapaa-alue) ja myös Australiasta on tullut jonkin verran tilattua. Globalisoitumista kannattaa käyttää hyväkseen, eikä jättää sitä pelkästään suuryritysten hyödynnettäväksi.
Noihin aikoihin piratismi ei ollut niin tapetilla kuin se on nykyään kun ammattimaisesti toimivat järjestöt ovat tehneet piratismista miljoonaluokan bisnestä. Enää piratismi ei ole pikkupoikien toisiltaan kopioimien pelien vaihtamista, vaan vakavasti peli-, elokuva- ja musiikkialaa koskettava maailmanlaajuinen ongelma. Siinä missä rikollisjärjestöt myyvät miltei alkuperäiseen verrattavissa olevia tuotteita, niin myös internetissä leviää pienten kuin hieman isompienkin poikien ja tyttöjen toimesta järjetön määrä megatavuja tavaraa päivittäin erilaisten p2p-ohjelmien avulla.
Myönnän, että itselleni tuottaa suuria vaikeuksia kouluttautua ulos tuosta ajatusmallista, jonka kultaisella 80-luvulla onnistuin omaamaan. Olen kuitenkin kohtuullisen hyvin oikealla tiellä, vaikka välillä lipsahduksia sattuukin. Yhtenä etappina oli Xboxin hankkiminen; modaamattomana siihen on pakko ostaa pelinsä. Myös elokuvaharrastukseni tukee uuden ajatusmallin omaksumista ja olenkin varsin iloinen, että aloitin harrastuksen (eli keräilyn) varsin myöhään sillä järkevin formaatti tällä hetkellä on dvd, eikä niiden kopioinnissa ole oikein hohtoa. VHS-aikakaudella leffojen keräilykin oli hyvin pitkälti kopiointia; eräällä kaverillani nauhoja oli n. 800, tosin noihin aikoihin kopiointi oli miltei ainoa mahdollisuus saada käsiinsä pätkimättömiä harvinaisuuksia, kiitos Suomen perämetsäisen ja ahdasmielisen sensuurin.
Nykyään tilanne on aivan toinen. Videolain uudistuksen myötä myös K-18-elokuvat ovat Suomessa sallittuja eikä elokuvia enää pätkitä 80-luvun malliin pilalle. Internet puolestaan mahdollistaa tilaamisen vaikka jenkeistä asti, eivätkä kustannuksetkaan päätä huimaa, kunhan pitää mielessä tullin tuontirajat. Itse tilaankin elokuvia ja satunnaisesti myös pelejä esimerkiksi Jerseyn-saarilta Englannista (tulli- sekä verovapaa-alue) ja myös Australiasta on tullut jonkin verran tilattua. Globalisoitumista kannattaa käyttää hyväkseen, eikä jättää sitä pelkästään suuryritysten hyödynnettäväksi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
> onko pelkkä lataaminen laillista?
Jos nyt oikein ymmärsin toisesta keskustelusta täällä, niin se on laillista samalla tavalla kuin kansanedustajan vaalirahoituksen pimittäminen. Elikkä laki kyllä kieltää sen, mutta lain rikkomisesta ei rangaista. Silloin itsekukin voi harkita omalta kohdaltaan noudattaako lakia vai ei, kuten kansanedustaja Kalli viime vuonna totesi talkkarin haastattelussa. :)
Tekijänoikeudella suojatun materiaalin lataaminen verkosta ilman, että jakaa sitä tai muuta teosta samalla on vain MOITITTAVAA, eli jos TTVK tekee sinusta rikosilmoituksen poliisille, mutta et ole jakanut mitään, niin he eivät voi muuta kuin sanoa: '' HYI HYI sinua! Eikö isäs ja äitis opettanu sinulle ettei saa varastaa''! Mutta korvausvastuussa olet joka tapauksessa, mikäli sinulta niitä vaaditaan. Mistään pienestä ei tietenkään tehdä isoja juttuja. Saat warettaa koneellesi naama punaisena tavaraa ennenkuin nettiäsi aletaan vahtia...
...eivät yhtään ymmärrä lakia jossa kielletään lataileminen verkosta, kumminkaan siitä ei ole määrätty rangaistusta ja latailemista on mahdoton valvoa.
Teosto voi tietenkin yrittää periä mediamaksuja mutta firmat pääsevät niistä kun täyttävät paperin että DVD-aihioita käytetään varmuuskopiointiin. Muut tilaavat ne vaikka verkkokaupan kautta Virosta, ellei kiinnosta tilata vielä halvemmalla Saksasta.
Ai niin, tänään alkoi uusi kausi, ei tarvitse maksaa edes arvonlisäveroa.
Verkkokauppa myy pikkulaitteet verottomasti ahvenanmaalta.
Piratismi ainakin verkossa on huonoa bisnestä. Yhdestäkään laittomasta levy- tai elokuvakopiosta en ole koskaan maksanut mitään. Tältä pohjalta on vähän vaikea ymmärtää, mistä ne miljoonat oikein kertyvät.
> Piratismi ainakin verkossa on huonoa bisnestä. Yhdestäkään laittomasta levy- tai elokuvakopiosta en ole koskaan maksanut mitään. Tältä pohjalta on vähän vaikea ymmärtää, mistä ne miljoonat oikein kertyvät.
Siinä kohdassa tuo sanktiologiikka vähän ontuu. Kun A asettaa tiedoston nettiin saataville ja B lataa sen, niin vain operaattorit tienaavat siitä rahaa. Kun käytännössä on myös niin, että osapuolet ovat rahattomia, niin koko sanktioidea vaikuttaa lähinnä köyhien kiristämiseltä. Tässähän on kysymys siitä, että ensin ameriikkalaiset ja sittemmin aasialaiset yritykset ovat valmistaneet ja myyneet kymmeniä miljoonia kopiointilaitteita kuluttajille ja nyt halutaan lain voimalla estää kuluttajia käyttämästä heille myytyjä laitteita haluamiensa medioiden kopioimiseen. Kopioinnin sanktiointi onnistuu käytännössä vain länsimaisissa hyvinvointivaltioissa ja niissäkin vain esimerkinomaisesti pelottelumielessä. Muualla sanktiointia ei edes yritetä. Turha luulla, että Venäjä ja Kiina alkavat jahtaamaan kotimaisia lataajiaan. Ja kunhan maailman taloudellinen kehitys lähtee ennustettuun alamäkeensä, niin köyhien määrä lisääntyy koko maailmassa räjähdysmäisesti. Siinä vaiheessa kopiointi yleistyy myös hyvinvoivissa länsimaissa Venäjän ja Kiinan tasolle.
Tulevaisuudessa (muutaman kymmenen vuoden kuluttua) kopiointilaitteet kehittyvät niin, että periaatteessa mikä tahansa (tarpeeksi pieni) kolmiulotteinen esine voidaan jäljentää identtisesti eli atomi atomilta. Se merkitsee suurta mullistusta arvoesineiden arvoon koko maailmassa. Niiden arvot romahtavat kopioiden hintojen tasolle. Uniikki-käsite lakkaa käytännössä olemasta ja siitä seuraa todellisia vaikeuksia omistusoikeuksien määrittämisessä. On siis tulossa aika, jolloin timantitkin ovat rihkamaa ja mikään esine ei ole kopiosuojattu.